"Sulla on joku roska naamassa / Miten sä voit olla ilman sukkia näin kylmällä?" Argj!
Oonko mä ainoa, jota ärsyttää tuollaiset kommentit? Mulla on työkaveri, joka jaksaa aina sanoa kun näkee jotain, josta kokee että hänen tulee sanoa. Ymmärrän, että saattaa tarkoittaa hyvää noilla kommenteilla, mutta mua itseäni ottaa pataan. Ensinnäkään, mulle ei ole maailmanloppu jos mun maskara on pikkuisen vaikka levinnyt hetkeksi, sillä huomaan sen kyllä käydessäni seuraavan kerran vessassa. Toisekseen, olen aikuinen ihminen ja varmasti pitäisin sukkia, jos kokisin ne itselleni tarpeelliseksi.
Mun mielestä tällainen huomauttelu tuntuu yhtä epämukavalta kuin se, jos joku kommentoisi että oletpa lihonut/laihtunut. Maskara saattaa nimittäin levitä, jos toisessa silmässä roikkuu luomi alempana kuin toisessa - ja olen siitä hyvin tietoinen. Tai sen on voinut aiheuttaa viimalla helposti vuotavat silmär, jotka ärsyttävät itseäni valmiiksi jo ja joille vaan en voi mitään.
Ainoa, kuka mulle saa huomautella näistä on mun mies, koska hän tekee sitä niin harvoin että silloin lienee tosi kyseessä.
Itse en huomauttele juuri kellekään koska se on ärsyttävää, ellei sitten kyseessä ole jokin oikeasti kiusallinen juttu kuin vaikkapa vessapaperia persuksissa tai hameenhelma sukkahousuissa.
Kommentit (21)
Mä suuttuisin jos kaveri olis antanut mun kulkea seurassaan meikit poskilla ja huomaisin sen itse vasta seuraavan kerran kun katson peiliin.
Minä jätin kerran sanomatta kaverille jolla oli ylähuulen ja nenän välissä semmoinen raita aurinkorasvaa. Hän hermostui nähdessään peilikuvansa ja tajutessaan että oli painanut koko päivän sen näköisenä. Itse en pitänyt asiaa isona.
Vierailija kirjoitti:
Mä suuttuisin jos kaveri olis antanut mun kulkea seurassaan meikit poskilla ja huomaisin sen itse vasta seuraavan kerran kun katson peiliin.
No riippuu miten pahasti ne on mennyt. Mutta tuo työkaveri (huom. Ei ystävä!) huomauttaa ihan kaikesta, eli jos on vaikka ripset kastuneet ja yksi ripsi koskettanut kulmakarvan alusihoa, että "sulla on ripsiväriä tuossa". Sitten odottaa silmä kovana, että pitäis alkaa putsata sitä siinä sen tarkkaillessa. Ei kiitos.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä suuttuisin jos kaveri olis antanut mun kulkea seurassaan meikit poskilla ja huomaisin sen itse vasta seuraavan kerran kun katson peiliin.
No riippuu miten pahasti ne on mennyt. Mutta tuo työkaveri (huom. Ei ystävä!) huomauttaa ihan kaikesta, eli jos on vaikka ripset kastuneet ja yksi ripsi koskettanut kulmakarvan alusihoa, että "sulla on ripsiväriä tuossa". Sitten odottaa silmä kovana, että pitäis alkaa putsata sitä siinä sen tarkkaillessa. Ei kiitos.
Ap
Olet aivan liian herkkä. Se on se ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Minä jätin kerran sanomatta kaverille jolla oli ylähuulen ja nenän välissä semmoinen raita aurinkorasvaa. Hän hermostui nähdessään peilikuvansa ja tajutessaan että oli painanut koko päivän sen näköisenä. Itse en pitänyt asiaa isona.
Kuka tarvii vihollisia jos on tuollaisia ystäviä? :)
No kunhan pidät kengät jalassa töissä etkä mene kyläilemään paljain varpain.
Vierailija kirjoitti:
Oonko mä ainoa, jota ärsyttää tuollaiset kommentit? Mulla on työkaveri, joka jaksaa aina sanoa kun näkee jotain, josta kokee että hänen tulee sanoa. Ymmärrän, että saattaa tarkoittaa hyvää noilla kommenteilla, mutta mua itseäni ottaa pataan. Ensinnäkään, mulle ei ole maailmanloppu jos mun maskara on pikkuisen vaikka levinnyt hetkeksi, sillä huomaan sen kyllä käydessäni seuraavan kerran vessassa. Toisekseen, olen aikuinen ihminen ja varmasti pitäisin sukkia, jos kokisin ne itselleni tarpeelliseksi.
Mun mielestä tällainen huomauttelu tuntuu yhtä epämukavalta kuin se, jos joku kommentoisi että oletpa lihonut/laihtunut. Maskara saattaa nimittäin levitä, jos toisessa silmässä roikkuu luomi alempana kuin toisessa - ja olen siitä hyvin tietoinen. Tai sen on voinut aiheuttaa viimalla helposti vuotavat silmär, jotka ärsyttävät itseäni valmiiksi jo ja joille vaan en voi mitään.
Ainoa, kuka mulle saa huomautella näistä on mun mies, koska hän tekee sitä niin harvoin että silloin lienee tosi kyseessä.
Itse en huomauttele juuri kellekään koska se on ärsyttävää, ellei sitten kyseessä ole jokin oikeasti kiusallinen juttu kuin vaikkapa vessapaperia persuksissa tai hameenhelma sukkahousuissa.
Minulla on tällainen anoppi :D Ihan sama mitä minulla on päällä, se on aina jokin uskomaton hämmästelyn tai taivastelun aihe.
Jos teen jotain mikä hänen mielestään ei ole täysin normaalia ja odotettavissa (eli en tee jotain samalla tavalla kuin hän itse), sitä pitää päivitellä kovaan ääneen. Kerran esim. pesin viinirypäleitä väärin. Ja se, etten pelkää ukkosta oli hänestä aivan käsittämätöntä.
Kyllä, se on ärsyttävää :D
Jäin odottamaan esimerkkiä tuosta jalat paljaana -meiningistä. Mua häiritsi aivan pirusti, kun eräs luokkakaverini oli paljain varpain aina kesästä talveen asti. Yök. Ei kovinkaan muita huomioonottavaa menoa.
Itseäni suututtaa, jos joku seurassani oleva ei mainitse mitään mikäli naamassani on jotain sinne kuulumatonta ja näytän siksi hölmöltä parhaimmillaan puoli päivää.
Kyllä kesähelteillä voi olla ilman sukkia jos on sandaalit,ainakin vapaa-ajalla.
Ach Von Ach! Himmel! Das ist ein struchtucht!
Vierailija kirjoitti:
Jäin odottamaan esimerkkiä tuosta jalat paljaana -meiningistä. Mua häiritsi aivan pirusti, kun eräs luokkakaverini oli paljain varpain aina kesästä talveen asti. Yök. Ei kovinkaan muita huomioonottavaa menoa.
Itseäni suututtaa, jos joku seurassani oleva ei mainitse mitään mikäli naamassani on jotain sinne kuulumatonta ja näytän siksi hölmöltä parhaimmillaan puoli päivää.
Mitä haittaa paljaista jaloista on? En ymmärrä tuollaista toisten ihmisten valvomista ja sen odottamista, että muut ovat jotenkin "huomaavaisia" juuri sinua kohtaan jossain triviaalissa asiassa. Taidat olla samanlainen kuin yllä mainittu anoppi, joka ei vain voi käsittää sitä että jotain tehdään eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin odottamaan esimerkkiä tuosta jalat paljaana -meiningistä. Mua häiritsi aivan pirusti, kun eräs luokkakaverini oli paljain varpain aina kesästä talveen asti. Yök. Ei kovinkaan muita huomioonottavaa menoa.
Itseäni suututtaa, jos joku seurassani oleva ei mainitse mitään mikäli naamassani on jotain sinne kuulumatonta ja näytän siksi hölmöltä parhaimmillaan puoli päivää.
Mitä haittaa paljaista jaloista on? En ymmärrä tuollaista toisten ihmisten valvomista ja sen odottamista, että muut ovat jotenkin "huomaavaisia" juuri sinua kohtaan jossain triviaalissa asiassa. Taidat olla samanlainen kuin yllä mainittu anoppi, joka ei vain voi käsittää sitä että jotain tehdään eri tavalla.
Mielestäni ei ole sivistynyttä istua luokkatilassa/työpaikalla ilman sukkia. Voi olla, että kyseinen anoppi (ja muutama muu) on samaa mieltä kanssani. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä suuttuisin jos kaveri olis antanut mun kulkea seurassaan meikit poskilla ja huomaisin sen itse vasta seuraavan kerran kun katson peiliin.
No riippuu miten pahasti ne on mennyt. Mutta tuo työkaveri (huom. Ei ystävä!) huomauttaa ihan kaikesta, eli jos on vaikka ripset kastuneet ja yksi ripsi koskettanut kulmakarvan alusihoa, että "sulla on ripsiväriä tuossa". Sitten odottaa silmä kovana, että pitäis alkaa putsata sitä siinä sen tarkkaillessa. Ei kiitos.
Ap
Okei, mutta nythän kaikki on hyvin, kun sait vuodatettua kiukkusi av:lle. Nyt sinulle ei enää huomautella.
Vaikutat aika herkkikseltä.
Mielestäni on ok huomauttaa hienovaraisesti, jos on meikki levinnyt tai housujen vetoketju auki. Nolompaa se on katsoa sitä vierestä ja antaa toisen huomata muutaman tunnin päästä.
Ymmärrän sinua. Minulla on kaikkeen herkästi reagoiva kasvojen iho. Jos kävelen töihin, alkaa se tuulessa punottaa. Yksi työkaveri kysyy joka kerta, että tulitko kävellen, kun näkee punottavan naamani. Ei kysy, jos en punota. Kun kerran sanoin, että tiedän kyllä, että kasvoni punottaa. Tämän jälkeen kolme eri työkaveria tuli sanomaan, että kyllä sinulla todellakin punottaa tuo iho. Kyseessä akateemisesti koulutetut ihmiset.
Alkaako työkäverin nimi kirjaimella L?
Ei vaan,kyllähän näitä riittää. Eri asia kuin se, että joku ystävällisesti kertoo että hame on jäänyt sukkahousujen väliin tms.
Tällaiset henkilöt huomauttelevat jatkuvasti ihan kaikesta. Esimerkiksi siitä että juot kahvisi jotenkin "jännästi", tänään päälläsi oleva paita on yllättävän kivan näköinen kun hän on ajatellut että punainen korostaa jos ihossa on virheitä, mutta ei tuo niin pahalta näytä ja oho, syötpä paljon ruokaa! Joka kerta kun tapaatte, kuulet näitä todella oleellisia huomioita. Jutut ovat sitä luokkaa, että kuulostavat usein lähinnä kuittailulta, joka piilotetaan "suorapuheisuuden" taakse.
Mäkin tunnen tämmöisen henkilön. Aina pitää huomauttaa kuinka hirvittää katsoa kun kuljen kuljen pää paljaana, olenko dieetillä kun ei iltapäiväpulla maistu (tähän vielä jatkokommentti että olisipa itsellänikin samanlainen itsekuri vaikka itse en edes tykkää pullasta) tai ylipäätään vaan että näytätpäs väsyneeltä. Samoin jokaisesta vaatteesta pitää kommentoida onko tuo uusi jos en ole kyseistä vaatetta hetkeen käyttänyt.
Mäkin inhoan yli kaiken tuommoisia huomauttelijoita!!! Kaveripiiristä ei niitä löydy, mutta edellisellä työpaikalla oli enemmänkin. Kaikki heistä oli noin 50-vuotiaita naisia ja tuntui, että tää kommentointi kohdistui etenkin nuoriin työntekijöihin.
Voisi munkin puolestq jättää sanomatta, ellei kyse ome jostaun tosi nolosta asiasta ja silloinkin pitäisi kyetä sanomaan se tahdikkaasti ja loukkaamatta. Tuollainen töksäyttely kaikesta on turhaa ja epäkohteliasta. Toinen kumma päivittely on eräistä ulkonäöllisistä ominaisuuksista. Esim. toteamukset, että oletpas laiha, onpas sulla pitkät hiukset, oletpas lyhyt yms. Juu, ei varmaan se asianomainen ole itse ennen huomanutkaan ja mitä tuollaisiin vastataan?