Lapsi näkee toistuvasti samaa painajaista eikä ala nukkumaan..

Minulla oli samanlaista lapsena. Aina tuli se sama uni missä juoksin karkuun ja sitten kuolin. Se uni jäi myös päälle vaikka avasin silmät ja loppui vasta sitten kun olin paiskautunut mustan tunnelin läpi turkoosiin pehmeään valoon ja hajosin. Sitten heräsin vasta kunnolla.

Uskon, että kyse on edellisen kuoleman muistamisesta. Olen aikuisena lukenut paljon jälleensyntymisestä ja nuo painajaiset on yleisiä lapsille jotka on kokenut traumaattisen kuoleman. Nuo muistamiset ja painajaiset loppuu kuulemma joskus seitsemän vuoden ikäisenä kun lapsi on kunnolla kiinnittynyt nykyiseen kehoonsa. Minullakin kävi niin.

En usko mihinkään uudelleen syntymisiin ja kyllä lapsen traumat on ihan nykyisestä elämästä. Valitettavasti.

Kokemuksia kaipailisin millä päästä eroon unista.

Ap

Kokemuksia kellään?

Mitä lapsi pelkää ja mitä on joutunut kokemaan? Ota yhteyttä ihan mielenterveystoimistoon, pakkohan se on saada loppumaan. Jos kunnallinen junnaa niin yksityiselle.

Mä näin pienenä painajaisia karhusta joka tuli ikkunasta ja se oli todella pelottavaa. Äiti opasti että se on vaan unta ja unet on mahdollista saada hallintaan, vaikka mitä tapahtuu niin se ei satuta eikä tarvitse pelätä. Sit aloin rohkeasti kohtaamaan karhun ja lopulta silittelin sitä ja se oli ihan lempeä ja ystävällinen.

Mitä lapsi kuolemassa pelkää? Onko kohdannut sen unessa ja mitä on tapahtunut?

Auttaisiko iltasatu? Mua myös pienenä rauhoitti että lapsena sai olla äidin kainalossa illalla, äiti luki meille iltasatua ja puhuttiin paljon peloista, huolista ja unista. Ihan teini-ikään asti istuttiin vanhempien makkarissa ennen nukkumaan menoa ja meillä oli "huoli-hetki" ja juteltiin vaan paljon.

Aamulehdessä oli tänään iso artikkeli unista, myös lasten. Myös lasta voi opettaa hallitsemaan unia, esim. piirtämällä ja pikkuhiljaa keksimällä siihen uneen vaihtoehtoisia etenemistä. Käy läpi sitä unta, ja miettii miten se voisi mennä toisin.

Kiitos vastanneille. Lapsi piirtää pelottavia asioita ja unia mutta se ei tuo toisinaan helpotusta, toisinaan hetkeksi.

Maanantaina soitan ja ärähdän että nyt kiireellä pakko alkaa asiaa hoitamaan.

Eilen illalla oli pakko jo antaa pitkästä aikaa lapselle lääkärin määräämä unilääke. (Määräsi aikanaan "yön läpi" kestäviin kauhukohtauksiin)

Iltasatu luetaan joka ilta ja toisinaan istun lapsen vieressä vielä sen jälkeen hetken. Nyt istunut pitkäänkin kun taas pelko vaihe menossa.

Ihana tuo "huoli-hetki".❤

Ap

Miten rentoutumisharjoitukset?

Minkä ikäinen lapsi on? Voisitko ottaa lapsen viereen nukkumaan joksikin aikaa? Toisi varmasti turvaa pienelle. Muuta en nyt keksi, kun ei ole itsellä kokemusta. Toivottavasti lapsi saa apua nopeasti!

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastanneille. Lapsi piirtää pelottavia asioita ja unia mutta se ei tuo toisinaan helpotusta, toisinaan hetkeksi.

Maanantaina soitan ja ärähdän että nyt kiireellä pakko alkaa asiaa hoitamaan.

Eilen illalla oli pakko jo antaa pitkästä aikaa lapselle lääkärin määräämä unilääke. (Määräsi aikanaan "yön läpi" kestäviin kauhukohtauksiin)

Iltasatu luetaan joka ilta ja toisinaan istun lapsen vieressä vielä sen jälkeen hetken. Nyt istunut pitkäänkin kun taas pelko vaihe menossa.

Ihana tuo "huoli-hetki".❤

Ap

Sille lapselle sanotaan, että piirrä uneen kiva loppu. Eli opetetaan ajattelemaan sitä kivaa loppua, jonka lapsi piirtää itse. Samaa tekniikkaa käytetään aikuisiin, mutta aikuisille yleensä riittää ajattelu. Kysyt useamman kerran päivässä, että mitenkäs sen unen uusi kiva loppu menikään, jolloin tulee toistoa ja se assosioituu lapsen mieleen. Illalla laitatte kivan lopun (piirroksen) sängyn viereen ja jos voit niin osta joku lelu tai pehmolelu tms. joka konkretisoi kivaa loppua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastanneille. Lapsi piirtää pelottavia asioita ja unia mutta se ei tuo toisinaan helpotusta, toisinaan hetkeksi.

Maanantaina soitan ja ärähdän että nyt kiireellä pakko alkaa asiaa hoitamaan.

Eilen illalla oli pakko jo antaa pitkästä aikaa lapselle lääkärin määräämä unilääke. (Määräsi aikanaan "yön läpi" kestäviin kauhukohtauksiin)

Iltasatu luetaan joka ilta ja toisinaan istun lapsen vieressä vielä sen jälkeen hetken. Nyt istunut pitkäänkin kun taas pelko vaihe menossa.

Ihana tuo "huoli-hetki".❤

Ap

Sille lapselle sanotaan, että piirrä uneen kiva loppu. Eli opetetaan ajattelemaan sitä kivaa loppua, jonka lapsi piirtää itse. Samaa tekniikkaa käytetään aikuisiin, mutta aikuisille yleensä riittää ajattelu. Kysyt useamman kerran päivässä, että mitenkäs sen unen uusi kiva loppu menikään, jolloin tulee toistoa ja se assosioituu lapsen mieleen. Illalla laitatte kivan lopun (piirroksen) sängyn viereen ja jos voit niin osta joku lelu tai pehmolelu tms. joka konkretisoi kivaa loppua.

Kiitos.

Ap

Minä suosittelen että otat lapsen kainaloon nukkumaan ja lataamaan turvallisuuden tunnetta nyt pahimman yli ja kun painajaiset hellittää ja tilanne helpottuu, omaan sänkyyn takaisin.

Varmasti hyvin rankkaa tuommoinen ja itelläki tuskastuttaa, ettei lapsi nuku, mutta pelko on todellista ja ensi hätään lääke siihen on turvallinen nukkumapaikka jossa vanhempi suojelee lasta.

Ammttiapua kannattaa hakea ja asiallisesti vaatia ja taistella, että apu järjestyy eikä jää jalkoihin

Meillä on lapset jossain vaiheessa kanssa pahoista unista niin, että nukahtamisesta ei tullut mitään. Puhuttiin nistä unista ja juurikin mietittiin mitä voisi tehdä, kun tapahtuu sitä pelottavaa. Lapsi itse keksi toimintamallin ja puhuttiin, että unessa voi kyllä tehdä kuten haluaa ja kaikilla tämä toimi. Kun uni tuli taas niin lapsi toimi kuten oli päivällä suunnitellut ja se uni jäi sitten siihen. Jos lapsi on liian pieni itse kehittämään niin sitten tietysti aikuinen auttaa keksimisessä. On toiminut meillä näinkin.

Miksi ei pääse terapiaan?

Jos traumaattisia kokemuksia niin terapia olisi oikea paikka.