Lue keskustelun säännöt.
Kaveri lässyttää lapselleen nimittämällä tätä rakkaaksi
02.01.2019 |
Älkää ymmärtäkö väärin, tottakai lapsi on rakas. Omanikin ovat.
Mutta en tiedä onko se esitystä vieraiden aikana aina vai onko muka arjessakin samanlaista lässytystä. Ja lapsi on ihan ylivilkas eikä ainakaan mikään lässyttely tehoo. On vain niin teennäistä kuunnella sitä "Mitä sinä haluat rakas", "Otatko rakas tälläisen" , "Ei saa pudottaa sitä rakas", "Voi kiitos rakas" jne jne. Kaiken perään tuntuu toistavan sen rakas ja erityisen koomista se on juuri silloin, kun yrittää komentaa. Mutta ei se mitenkään luontevasti muutenkaan tule vaan juuri sellaiseen esittävään tapaan.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vähän tilannetajua kehiin. Kun lapsi kirkuu naama punaisena kaupan lattialla ja hakkaa ohi käveleviä, ei kannattaisi siinä tilanteessa viljellä rakas-sanaa lässyttävällä äänellä vaan olla hieman jämäkämpi, joohan.
Aikansa ja paikkansa kaikelle. Kiinnostavasti yleistyy tämäkin tapa uniikkien lumihiutaleiden ja rajattomuuden kanssa.
No itseasiassa se on juurikin hyvä tilanne sanoa esim; "ymmärrän että sinua harmittaa rakas kun en saanut asiaa x, y tai ö, mutta silti et voi satuttaa muita". Lapselle on tärkeää että hänet kokee olevansa hyväksytty kaikenlaisia tunteita läpikäydessään ja samalla opetetaan että vaikka tuntee vihaa ei voi silti esim. satuttaa muita tai rikkoa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän tilannetajua kehiin. Kun lapsi kirkuu naama punaisena kaupan lattialla ja hakkaa ohi käveleviä, ei kannattaisi siinä tilanteessa viljellä rakas-sanaa lässyttävällä äänellä vaan olla hieman jämäkämpi, joohan.
Aikansa ja paikkansa kaikelle. Kiinnostavasti yleistyy tämäkin tapa uniikkien lumihiutaleiden ja rajattomuuden kanssa.
No itseasiassa se on juurikin hyvä tilanne sanoa esim; "ymmärrän että sinua harmittaa rakas kun en saanut asiaa x, y tai ö, mutta silti et voi satuttaa muita". Lapselle on tärkeää että hänet kokee olevansa hyväksytty kaikenlaisia tunteita läpikäydessään ja samalla opetetaan että vaikka tuntee vihaa ei voi silti esim. satuttaa muita tai rikkoa mitään.
Sama viesti tulee siinä tärkeimmässä sanassa eli lapsen omassa nimessä. Se on se kaikkein RAKKAIN sana lapselle ja erittäin tehokas, huomattavasti tehokkaampi kuin rakas monta kertaa päivässä. Sanatkin kokevat inflaation toisin kuin oma nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän tilannetajua kehiin. Kun lapsi kirkuu naama punaisena kaupan lattialla ja hakkaa ohi käveleviä, ei kannattaisi siinä tilanteessa viljellä rakas-sanaa lässyttävällä äänellä vaan olla hieman jämäkämpi, joohan.
Aikansa ja paikkansa kaikelle. Kiinnostavasti yleistyy tämäkin tapa uniikkien lumihiutaleiden ja rajattomuuden kanssa.
No itseasiassa se on juurikin hyvä tilanne sanoa esim; "ymmärrän että sinua harmittaa rakas kun en saanut asiaa x, y tai ö, mutta silti et voi satuttaa muita". Lapselle on tärkeää että hänet kokee olevansa hyväksytty kaikenlaisia tunteita läpikäydessään ja samalla opetetaan että vaikka tuntee vihaa ei voi silti esim. satuttaa muita tai rikkoa mitään.
Sama viesti tulee siinä tärkeimmässä sanassa eli lapsen omassa nimessä. Se on se kaikkein RAKKAIN sana lapselle ja erittäin tehokas, huomattavasti tehokkaampi kuin rakas monta kertaa päivässä. Sanatkin kokevat inflaation toisin kuin oma nimi.
Totta inflaatio esim englannissa kassa sanoo asiakkaalle Here you are my love tms. On mennyt se sana ihan hukkaan.
Joutavaa kuultavaa jos joka tois3ssa rakas. Kahden kesken sanon pojalle olet rakas ja olet tärkeä.
Voi miten suloiselta kuulostaa, kun sukulaisnaiseni kutsuu miestään (65v) muruksi. "Joko lähdetään, muru?"
Hellyyttä ei ole koskaan liikaa tässä maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanat on ajattelun väline ja valitut sanat muokkaavat ajattelua. Meidän toinen lapsi oli vauvana aika _tarvitseva_, ja silloin huomasin että minun omaan mielialaani ja suhtautumiseeni vaikuttaa paljon se pään sisäinen ja suustakin ulos tullut puhe. Että taasko se huutaa ja vaatii ja on tämä hankalaa jne. vrt. vauva kertoo että hän tarvitsee jotain ja kylläpä hän kertoo sen kuuluvasti. Ei se kaikkea paranna, mutta auttaa vähän.
Kaverillani on ollut tällainen aika vauhdikas ja tiivistä ohjausta tarvitseva leikki-ikäinen, ja hellittelysanat oli hänelle itselleen juurikin oman asenteen ohjauskeino. Muistutus itselle siitä, että tämä kaksin käsin dominoita kylässä kahmiva villiapina (kaikella rakkaudella) todella on rakas.
Meillä lapset on muruja, ja niin on lasten kaveritkin :D "Ois välipalaa, murut!" ja "Muistakaa, murut, että toi glitter pitää sitten imuroida askartelun jälkeen." Saatan lopettaa jos lapsi joskus kieltää mutta tähän mennessä ei ole tullut valitusta.
Vierailija kirjoitti:
Voi miten suloiselta kuulostaa, kun sukulaisnaiseni kutsuu miestään (65v) muruksi. "Joko lähdetään, muru?"
Hellyyttä ei ole koskaan liikaa tässä maailmassa.
Eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän tilannetajua kehiin. Kun lapsi kirkuu naama punaisena kaupan lattialla ja hakkaa ohi käveleviä, ei kannattaisi siinä tilanteessa viljellä rakas-sanaa lässyttävällä äänellä vaan olla hieman jämäkämpi, joohan.
Aikansa ja paikkansa kaikelle. Kiinnostavasti yleistyy tämäkin tapa uniikkien lumihiutaleiden ja rajattomuuden kanssa.
Sanaa "rakas" voi käyttää vaikka olisikin muuten jämäkkä, tämä lässytys jää aina vähän abstraktiksi näissä keskusteluissa kun ihmiset kokee sen niin eri tavalla. Ystäväni käyttää "rakas" sanaa itsensä hillitsemiseksi, juuri siksi että on päättäväinen, jämäkkä ja selkeä eikä menetä itse hermojaan, suutu häiritsevästi tai vaivu epätoivoon. Kuulemma toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi miten suloiselta kuulostaa, kun sukulaisnaiseni kutsuu miestään (65v) muruksi. "Joko lähdetään, muru?"
Hellyyttä ei ole koskaan liikaa tässä maailmassa.
Eri asia.
Ei ole. Kaunis puhuttelu on aina oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi helvetti.
Nyt on viimeistään todistettu: äitinä voit tehdä asiat vain ja ainoastaan väärin.
Että joku pahoittaa mielensä jo siitä, että toinen kutsuu lastaan rakkaaksi...
Vierailija kirjoitti:
Sanat on ajattelun väline ja valitut sanat muokkaavat ajattelua. Meidän toinen lapsi oli vauvana aika _tarvitseva_, ja silloin huomasin että minun omaan mielialaani ja suhtautumiseeni vaikuttaa paljon se pään sisäinen ja suustakin ulos tullut puhe. Että taasko se huutaa ja vaatii ja on tämä hankalaa jne. vrt. vauva kertoo että hän tarvitsee jotain ja kylläpä hän kertoo sen kuuluvasti. Ei se kaikkea paranna, mutta auttaa vähän.
Kaverillani on ollut tällainen aika vauhdikas ja tiivistä ohjausta tarvitseva leikki-ikäinen, ja hellittelysanat oli hänelle itselleen juurikin oman asenteen ohjauskeino. Muistutus itselle siitä, että tämä kaksin käsin dominoita kylässä kahmiva villiapina (kaikella rakkaudella) todella on rakas.
Meillä lapset on muruja, ja niin on lasten kaveritkin :D "Ois välipalaa, murut!" ja "Muistakaa, murut, että toi glitter pitää sitten imuroida askartelun jälkeen." Saatan lopettaa jos lapsi joskus kieltää mutta tähän mennessä ei ole tullut valitusta.
Jos sanot 100 x päivässä rakas, kokeeko sen kohde olevansa 100x enemmän rakastettu kuin jos et sanoisi sitä? Ei. Sanoissa on voimaa ja vahvuutta, mutta usein toistettuna se vähenee... Siksi kannattaa juurikin kaikkein voimakkaimpien sanojen kanssa olla rehellinen niin, että se vastaa juuri sen hetken tunnetilaa. Äiti rakastaa lastaan aina, mutta joka hetki sitä ei pidä sanoa ja tuoda esille. Hellyyttä ja välittämistä voi osoittaa muutenkin. Sitten kun oikein haluaa sanoa kauneimman sanan, sanoo rakas. Jos sitä käyttää paljon ei niihin erityistilanteisiin ole enää erityistä sanaa.
Sama pätee myös kielteisiin sanoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi helvetti.
Nyt on viimeistään todistettu: äitinä voit tehdä asiat vain ja ainoastaan väärin.
Että joku pahoittaa mielensä jo siitä, että toinen kutsuu lastaan rakkaaksi...
Aloitus kannattaakin lukea juuri noin mustavalkoisesti :)
Yhden huonon asian tai hetken voi korjata sadalla hyvällä hetkellä. Niin paljon hyviä sanojakin vaaditaan huonojen sanojen neutralisoimiseksi. Koskaan ei voi olla liian hyvä tai hellä! Hölmöä luulla, että tunteet laimentuisivat, jos niitä kokee usein. Eli olen täysin eri mieltä kuin 34.
Olen ammattikasvattaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän tilannetajua kehiin. Kun lapsi kirkuu naama punaisena kaupan lattialla ja hakkaa ohi käveleviä, ei kannattaisi siinä tilanteessa viljellä rakas-sanaa lässyttävällä äänellä vaan olla hieman jämäkämpi, joohan.
Aikansa ja paikkansa kaikelle. Kiinnostavasti yleistyy tämäkin tapa uniikkien lumihiutaleiden ja rajattomuuden kanssa.
Sanaa "rakas" voi käyttää vaikka olisikin muuten jämäkkä, tämä lässytys jää aina vähän abstraktiksi näissä keskusteluissa kun ihmiset kokee sen niin eri tavalla. Ystäväni käyttää "rakas" sanaa itsensä hillitsemiseksi, juuri siksi että on päättäväinen, jämäkkä ja selkeä eikä menetä itse hermojaan, suutu häiritsevästi tai vaivu epätoivoon. Kuulemma toimii.
Silloinhan kyse ei ole sanan rehellisestä käytöstä. Ymmärrän kyllä käytön, mutta kyllä lapsi kuulee sen, että rivien välissä äiti ehkä on kireä tms.
Silloin se sana onkin jo hämmentävä.
Vierailija kirjoitti:
Yhden huonon asian tai hetken voi korjata sadalla hyvällä hetkellä. Niin paljon hyviä sanojakin vaaditaan huonojen sanojen neutralisoimiseksi. Koskaan ei voi olla liian hyvä tai hellä! Hölmöä luulla, että tunteet laimentuisivat, jos niitä kokee usein. Eli olen täysin eri mieltä kuin 34.
Olen ammattikasvattaja.
Sana ei ole tunne. Voit sanoa minkä sanan tahansa tuntematta tunnetta. Lapsi vaistoaa tunteen sanan takana. Jos todella tunnet rakkautta juurikin monta kertaa päivässä, sanominen on hyvä asia. Mutta täytesanana ja äidin oman mielen hillitsemiseksi ei aina ole.
Ammattikasvattaja on yksi tuhansista opettajista ja lastenhoitajista, jotka kaikki eivät suinkaan ole samoilla linjoilla keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Kai se on oman kodin kulttuuriperintöä. Ei minua ole koskaan sanottu rakkaaksi tai kullaksi.
En käytä omienkaan lasten kanssa. Ei se sitä tarkoita, etteikö minua olisi rakastettu tai etten rakastaisi omia.
Minustakin tuollainen kuulostaa imelältä esittämiseltä.
Juuri näin.
Ei sellaisen tarvitse olla sinulle luontevaa eikä kellekään muullekaan. Rakkautta voi osoittaa muutenkin. Itselleni tuollainen ns. lepertely on kuitenkin luonnollinen osa kanssakäymistä lapsen kanssa. Se ei tarkoita, ettei meillä olisi mitään sääntöjä tai etten komentaisi lasta. Senkin vain voi tehdä monella tavalla. Muistakaa, jookos, ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa olla vanhempi. Jokainen on omanlaisensa isä tai äiti. Älkää ärsyyntykö niin helposti!
Näyttäkää pliis sitä rakkautta sitten muutenkin. Rakas on kaunis sana, tärkeintä on teot. Rajat, ne on myös rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Näyttäkää pliis sitä rakkautta sitten muutenkin. Rakas on kaunis sana, tärkeintä on teot. Rajat, ne on myös rakkautta.
Miksi oletuksena on, että lapselleen lepertelevä ei osoita rakkautta muuten eikä aseta rajoja? Erikoista.
Kaunis tapa. Eri asia kuin näillä, joille rakas ym on lähinnä täytesana eikä osoita sanan sisältämää tunnetta.