Muistellaan menneitä. Kuinka sinun rakkaustarinasi alkoi?

Me tavattiin ensi kertaa keskellä viikkoa pienessä pubissa. Baarimikko oli häipynyt jonnekin ja odottelimme samaa aikaa tiskillä. Oli rakkautta ensi silmäyksellä. Jotain aivan uskomatonta oli meidän välillä heti. Menimme samaan pöytään ja juttelimme aamuyöhön. Aamulla oli työpäivä mutta en raaskinut lähteä aiemmin. Kotiin kun lähdin olin rakastunut täysin. Tiesin että olin löytänyt elämäni rakkauden. Aamulla heräsin tekstiviestiin ja tapasimme seuraavana päivänä uudestaan.

Nyt aviovuosia takana jo 10 + 4 lasta. Edelleen en voisi olla onnellisempi. Tänäkin aamuna sain aamupalan kahvineen sänkyyn.

Se oli sitä rakkautta ensisilmäyksellä molemmin puolin.

Meillä oli rakkautta ensisilmäyksellä. Kun tapasimme ensi kerran, niin se olikin sitten vientiä, ja siitä lähtien olemme olleet yhdessä. Aviossa yli 30 vuotta.

Tinderissä alkoi. Toisaalta oli ristiriitaiset fiilikset, mutta oikeastaan oli kyllä rakkautta ensi silmäyksellä. Pelotti miehen mutkaton ja suora lähestyminen ja ajattelin onko hän tosissaan ja voiko tämä koskaan toimia. Mutta oli ensimmäinen kerta, kun oikeasti oli alusta asti vain hyvä olla toisen ihmisen kanssa.

Oltiin jo vuosia juteltu harrastukseen liittyvällä nettipalstalla. Mulle tuli avioero (ei liittynyt mitenkään tähän mieheen) ja mainitsin sen palstalla. Sit kerran tuli yksityisviesti... jossa sanottiin, että hän on jo kauan miettinyt, että tuollaisen naisen hänn haluaisi. Mutta koska olin naimisissa, hän ei vaivannut päätään asialla enempää. Mutta koska tilanne oli muuttunut, hän rohkaisi mielensä ja kirjoitti viestin. Ehdotti tapaamista. No, eipä mulla ollut menetettävää, suostuin. Halusin, että ei kuvaa etukäteen, että jos tunnistamme toisemme ilman, se kertoo sit jotain. Puhelinnumerot oli, jos ei toisiamme oltais löydetty muuten. No, Helsingin rautatieasemalla, siinä ovien edessä, mihin junat tulee, seisoi hymyilevä, vilkkuvasilmäinen mies. Mulla kirjaimellisesti meni jalat alta siinä vaiheessa, kun se halasi lujasti ja lämpimästi. Vietettiin helteisessä pääkaupungissa kaksi kesäistä vuorokautta. Ihanat, kuumat, rakkauden huumaamat päivät. Ihminen oli jo tuttu ennestään, mutta että se olikin fyysisesti just tuollainen, nallemaisen komea, hyväntuoksuinen, lämmin... ihana. Edelleen, 12 vuoden jälkeen. Olen hetki sitten syönyt uudenvuoden brunssin kuoharilla miehen laittamana.

Up.