Kaveripariskunta ollut 24 v. kihloissa, eivät aio naimisiin

Kihlasormuksethan on sitä varten, että muut näkee että ovat varattuja. Mutt tuota keskinäistä testamenttia en ymmärrä jos on lapsia. Mä tykkään että kun jompi kumpi meistä vanhemmista kuolee, niin lapset perivät, turha toista vanhempaa on siihen sotkea.

Mikäs tässä on nyt ongelmana?

Vierailija kirjoitti:

Kihlasormuksethan on sitä varten, että muut näkee että ovat varattuja. Mutt tuota keskinäistä testamenttia en ymmärrä jos on lapsia. Mä tykkään että kun jompi kumpi meistä vanhemmista kuolee, niin lapset perivät, turha toista vanhempaa on siihen sotkea.

Jos ovat omaisuuden yhdessä hankkineet, testamentti turvaa jälkeenjäävän oikeuden ja mahdollisuuden esim. jäädä omaan kotiinsa asumaan jne.

Aikuisten lasten voi olettaa elättävän itsensä, periväthän he lopulta.

Eli eivät siis ole kihloissa.

Vaikuttaako kihlautuminen perintöveroon?

Kihlautuminen vahvistettu perintöveroa ajatellen? Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Kihlasormuksethan on sitä varten, että muut näkee että ovat varattuja. Mutt tuota keskinäistä testamenttia en ymmärrä jos on lapsia. Mä tykkään että kun jompi kumpi meistä vanhemmista kuolee, niin lapset perivät, turha toista vanhempaa on siihen sotkea.

Onhan se kuitenkin kiva, jos kihlaleski voi jäädä asumaan yhteiseen asuntoon. Tai tietysti lapsi voi vaatia lakiosaa ja pesän jakamista, mutta lesken asema kuitenkin turvatumpi, jos saamassa puolet perinnöstä. Ymmärrän toki senkin, että taloudellinen pärjääminen ei voi olla puolison varassa. Mutta yhteistä kotia siis ajattelen.

Aika riivatun pöljää toimintaa. Maistraattiin mars! Avioliitto pitää perintöasiat yksinkertaisempina, ja käytännössä tuossa on nimenomaan kyse avioliitosta. Miksi h-lvetissä siitä ei voi tehdä ihan virallista?

Eli he eivät ole kihloissa vaan avoliitossa. Jos sillä on jotain väliä minkään kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaako kihlautuminen perintöveroon?

Vain perintökaaressa tarkoitetun avustuksen osalta. Muuten perintövero menee kakkosveroluokan mukaan. Alla ote perintökaaresta.

Perittävän kihlakumppanille, eloonjääneelle puolisolle 3 luvun 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa tai perittävän avopuolisolle voidaan antaa jäämistöstä avustuksena rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeus omaisuuteen sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi, jos hänen toimeentulonsa perittävän kuoleman vuoksi on heikentynyt ja avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi.

Avustusta voidaan antaa eloonjääneelle puolisolle myös siinä tapauksessa, että hänelle ei 3 tai 25 luvun nojalla voida antaa riittävään toimeentuloon tarvittavaa omaisuutta.

Jollei painavia syitä ole, avustuksen antamisella ei saa loukata perillisen oikeutta lakiosaan.

Avustuksen tarvetta ja määrää harkittaessa on otettava huomioon perittävän kihlakumppanin, eloonjääneen puolison tai avopuolison mahdollisuudet turvata toimeentulonsa varallisuudellaan sekä ansio- ja muilla tuloillaan, ikä, parisuhteen kesto sekä muut näihin verrattavat seikat.

Kannattaisi mennä naimisiin, esim. leskeneläkkeen takia

Niin mitä sitten? Olimme mieheni kanssa kihloissa 10v ennen kuin menimme naimisiin. Asuimme myös avoliitossa koko sen ajan. Vasta kun muutimme toiselle paikkakunnalle ( jossa meillä ei ole tukiverkostoa) menimme käytännön syistä naimisiin. Jos jommalle kummalle sattuu jotain ikävää niin olemme nyt lain silmissä toistemme lähiomaiset ja voimme tehdä päätöksiä esim. elinluovutuksesta, elintoimintojen ylläpidosta, hautajaisista, omaisuudesta ym. joita avopuolisot eivät voi tehdä. Se on ainoa syy sille miksi menimme naimisiin, muuten olisimme voineet olla kihloissa maailman tappiin.

Vierailija kirjoitti:

Niin mitä sitten? Olimme mieheni kanssa kihloissa 10v ennen kuin menimme naimisiin. Asuimme myös avoliitossa koko sen ajan. Vasta kun muutimme toiselle paikkakunnalle ( jossa meillä ei ole tukiverkostoa) menimme käytännön syistä naimisiin. Jos jommalle kummalle sattuu jotain ikävää niin olemme nyt lain silmissä toistemme lähiomaiset ja voimme tehdä päätöksiä esim. elinluovutuksesta, elintoimintojen ylläpidosta, hautajaisista, omaisuudesta ym. joita avopuolisot eivät voi tehdä. Se on ainoa syy sille miksi menimme naimisiin, muuten olisimme voineet olla kihloissa maailman tappiin.

Elimiä voidaan irrottaa luovutusta varten, jos ei ole tiedossa, että vainaja eläessään olisi sitä vastustanut. Ja hautauksen järjestää ensisijaisesti se henkilö, jonka vainaja on eläessään sitä tekemään nimennyt. Puolison omaisuudestakaan ei voi toinen puoliso päättää, koska erillisperiaate. Ihan turhaan menitte naimisiin, asiat olisi voitu hoitaa helpomminkin. Mutta tietysti miehen kuollessa naisen lompakko kiittää.

Meillä kävi muutama vuosi sitten tuttavapiirissä niin, että mies kuoli. Olivat asuneet yhdessä ja olleet kihloissa 17v. Ei lapsia. Avopuoliso ei saanut kuolinsyytä koskaan tietää, kun tietoa ei hälle suoraan annettu ja miehen sisaret eivät kertoneet.

Vierailija kirjoitti:

Mikäs tässä on nyt ongelmana?

Ei kai varsinaista ongelmaa, mutta yllättävän pitkään vetkuttelevat (ei voi edes sanoa että harkitsevat, koka sen aika meni jo):

Kihlaus määritellään Suomen laissa tilanteeksi, jossa pariskunta ”sopii menevänsä avioliittoon keskenään”.

He eivät ole olleet kihloissa päivääkään. Kihlaus on sopimus naimisiin menosta. Sormus ei ole välttämätön eikä sormus vasemmassa nimettömässä merkitse kihlausta, mikäli sopimus avioitumisesta puuttuu. Saahan sitä kuka vain pitää sormuksia missä vain, jos mieli tekee.

Vierailija kirjoitti:

He eivät ole olleet kihloissa päivääkään. Kihlaus on sopimus naimisiin menosta. Sormus ei ole välttämätön eikä sormus vasemmassa nimettömässä merkitse kihlausta, mikäli sopimus avioitumisesta puuttuu. Saahan sitä kuka vain pitää sormuksia missä vain, jos mieli tekee.

Saahan sitä kuka vain olla kihloissa miten vain, jos mieli tekee.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kävi muutama vuosi sitten tuttavapiirissä niin, että mies kuoli. Olivat asuneet yhdessä ja olleet kihloissa 17v. Ei lapsia. Avopuoliso ei saanut kuolinsyytä koskaan tietää, kun tietoa ei hälle suoraan annettu ja miehen sisaret eivät kertoneet.

Lain mukaaan kuolinsyystä voi antaa tietoa muillekin läheisille kuin omaisille. Tuossa voi pyytää tietoa kirjallisesti ja hakea kielteiseen vastaukseen oikaisua.

Vierailija kirjoitti:

Kihlautuminen vahvistettu perintöveroa ajatellen? Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Ei mitään. Perintöveron kannalta on täysin yhdentekevää onko sormukset sormissa vai ei. Kihlautumista ei mitenkään ”vahvisteta”. Voit tehdä testamentin kelle vaan, jollekin vieraalle tai avopuolisolle, ihan sama onko teillä sormukset vai ei.

Aika paljon väärinkäsityksiä avioliiton oikeusvaikutuksista. Ja sitten alapeukutetaan, kun ammattilainen korjaa 😂