Olenko sittenkin paha ihminen kun mulle tapahtuu kaiken aikaa kaikkea ikävää?
Niin, se oleellinen otsikossa. Olen aina luullut olevani ja yrittänyt olla jollakin tapaa hyvä ihminen ja nyt kaiken kokemani jälkeen olen alkanut miettimään olenko sittenkään hyvä. Olenko sittenkin sisimmältäni ikävä kusipää ja leikin vain itsellenikin olevani hyvä, tai jotain vastaavaa. Kun elämässä vaikeudet seuraa toisiaan niin isoissa kuin pienissä asioissa. Koko ajan. Joskus, kun näyttää vähän valoisammalta niin elämä vetää aika äkkiä maton alta. En näe mitään suurempaa yhtäläisyyttä asioille, muuta kuin sen, että objektiivisestikin katsottuna elämäni on ihan huono vitsi. Tänään on taas ollut sellainen neljän ikävän tapahtuman suma ja mietin, että onko tää enää todellista ja mistä mä revin enää myönteisyyttä, kun elämä viskoo vastoinkäymisiä eteen ennenkuin edellisistä on selvitty. Tekis mieli vaan luovuttaa ja jättää elämä niille, jotka täällä saa sitä hyvää kohdalleen.
Kommentit (37)
Joo, ei täälläkään tunneta positiivista karmaa.
Ihan kuin joku korkeampi voima kiusallaan järjestäisi koko ajan jotain negatiivista elämään.
Et ole paha. Olen pohtinut joskus ihan samaa. Minulla helpotti, kun jollain tapaa vain "luovutin". Voisiko olla, että yrität liikaa?
Uskotteko urpot johonkin jumalaan tai karmaan joka rankaisee?
Ottakaa nyt hyvät ihmiset oma elämä haltuun.
Ahneet ihmiset tämä nykymaailma palkitsee.
Vierailija kirjoitti:
Uskotteko urpot johonkin jumalaan tai karmaan joka rankaisee?
Ottakaa nyt hyvät ihmiset oma elämä haltuun.
Yllättävän moni uskoo. Mutta niinhän se on aina ollut, äly ja uskonto/taikausko ei viihdy samassa päässä.
Ajatteletko, että sinun "pahuutesi" (tai "hyvyytesi") jotenkin liittyisi siihen, millaisia asioita sinulle tapahtuu? Jos ajattelet, millä perusteella?
Voi olla, että ennen yritin liikaa ihan luonnostani. Nykyään en enää jaksa pelkästään suorittaa elämääni, mutta lopputulos on kuitenkin sama. Yritän antaa elämän kantaa ja luottaa siihen, mutta ei se tunnu kantavan. Ihmisiin yritän luottaa, mutta ei sekään kanna. Täällä pohjamudissa sitä möyritään kaulaa myöten. Väsyneenä ja vittuuntuneena.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ajatteletko, että sinun "pahuutesi" (tai "hyvyytesi") jotenkin liittyisi siihen, millaisia asioita sinulle tapahtuu? Jos ajattelet, millä perusteella?
En ennen ajatellut näin, koska en ole kovin uskonnollinen tms. tyyppi, lähinnä maanläheinen ilman uskonnollisuutta. Mutta nyt olen alkanut miettimään syytä tälle elämän sujumattomuudelle, ennen uskoin ihan sattumaan. Nykyään en ole enää varma ja ajatus omasta huonoudesta on noussut pintaan. Että sillä ikäänkuin vedän puoleeni ikäviä asioita. Kuulostaa kirjoitettuna aika tyhmältä, tiedän
Ap
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että ennen yritin liikaa ihan luonnostani. Nykyään en enää jaksa pelkästään suorittaa elämääni, mutta lopputulos on kuitenkin sama. Yritän antaa elämän kantaa ja luottaa siihen, mutta ei se tunnu kantavan. Ihmisiin yritän luottaa, mutta ei sekään kanna. Täällä pohjamudissa sitä möyritään kaulaa myöten. Väsyneenä ja vittuuntuneena.
Ap
Ah, siinäpä se. Älä "yritä" luottaa ihmisiin ja elämään. Luota tai älä luota. "Do or do not. There is no try." -Yoda. Päästä mielesikin irti, ei pelkästään käytännön teot. Välttämättä se ei muuta sitä mitä sinulle tapahtuu, mutta se ei vain tunnu enää niin raskaalta. Mutta älä huolehdi, vaikket voisi lakata yrittämästä. Elämä potkii kyllä takuuvarmasti päähän niin kauan, että oikeasti lakkaat yrittämästä. (Ja tämän olis sitten tarkoitus olla humoristisen kannustava viesti, eikä lannistava paskakommentti)
Moni liian kiltti, "ohutnahkainen" on muille hyvä mutta kohtelee/antaa kohdella itseään tosi huonosti. "Paksunahkaiset" taas ei tajua, että heidänkin pitää ottaa vastuuta.
Kyllä se karmanlaki vaan pitää paikkaansa. Itse ainakin tämän olen todennut. Elämäni matkalla olen törmännyt muutamaan pahansuopaan ilkeään ihmiseen ja lähes poikkeuksetta näille ilkimyksille on luoja ”onneksi” suonut epäonnea. Ehkä juuri sitä tarvivat että heidän silmät avautuisivat omalle kusipäiselle käytökselle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se karmanlaki vaan pitää paikkaansa. Itse ainakin tämän olen todennut. Elämäni matkalla olen törmännyt muutamaan pahansuopaan ilkeään ihmiseen ja lähes poikkeuksetta näille ilkimyksille on luoja ”onneksi” suonut epäonnea. Ehkä juuri sitä tarvivat että heidän silmät avautuisivat omalle kusipäiselle käytökselle.
Tuo tuntuu pätevän kusipäiden kohdalla - mutta ei kivojen ihmisten kohdalla, jotka joskus saa ihan kohtuuttomasti erilaisia ongelmia, joihin ei edes itse ole mitenkään syyllinen kuten vaikka onnettomuudet ja sairaudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se karmanlaki vaan pitää paikkaansa. Itse ainakin tämän olen todennut. Elämäni matkalla olen törmännyt muutamaan pahansuopaan ilkeään ihmiseen ja lähes poikkeuksetta näille ilkimyksille on luoja ”onneksi” suonut epäonnea. Ehkä juuri sitä tarvivat että heidän silmät avautuisivat omalle kusipäiselle käytökselle.
Tuo tuntuu pätevän kusipäiden kohdalla - mutta ei kivojen ihmisten kohdalla, jotka joskus saa ihan kohtuuttomasti erilaisia ongelmia, joihin ei edes itse ole mitenkään syyllinen kuten vaikka onnettomuudet ja sairaudet.
Totta tietysti tuo. Ja sairauksia ja onnettomuuksia ei tietenkään toivoisi kellekkään. Oli sitten kuinka kusipää hyvänsä.
En tiedä. En tosiaan tiedä. Maailma on epäoikeudenmukainen paikka ja hyvillekin ihmisille tapahtuu pahoja asioita.
En usko että olet ainakaan kokonaan paha. Jokaisessa ihmisessä on hyvää ja pahaa. Silloin kun näet itsessäsi molemmat puolet, olet kokonainen. Hyväksy itsesi, myös pahuutesi. Ja kun tunnistat pahuutesi, voit välttää siitä johtuvaa ikävää käytöstä.
Jumala testaa ihmisiä joista pitää, koettelemuksilla. Siis hän voi järjestää enemmän ongelmia rakastamilleen ihmisille, jotta tuomiopäivänä näillä ihmisillä on enemmän "ansioita" (joista selvitty säilyttämällä usko Jumalaan). Kaikki tässä elämässä kokema vääryys unohtuu tuonpuoleisessa.
Tottakai myös saatana voi koetella ja aiheuttaa ikävyyksiä jotta joutuisit pahalle tielle, mutta niin kauan kun säilytät uskon ja sydämesi on hyvä, voit olla varma että olet turvassa.
On ihan normaalia kokea välillä huonommuutta. Jos ei sellaista tunnetta olisi, että on huono, ei olisi terve.
Joten kyllä se aurinko vielä paistaa risukasaankin.
Älä luovuta. Maailma ei yhden ihmisen elämästä välitä, mutta ainakin tiedät olevasi elossa kun v:tuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Jumala testaa ihmisiä joista pitää, koettelemuksilla. Siis hän voi järjestää enemmän ongelmia rakastamilleen ihmisille, jotta tuomiopäivänä näillä ihmisillä on enemmän "ansioita" (joista selvitty säilyttämällä usko Jumalaan). Kaikki tässä elämässä kokema vääryys unohtuu tuonpuoleisessa.
Tottakai myös saatana voi koetella ja aiheuttaa ikävyyksiä jotta joutuisit pahalle tielle, mutta niin kauan kun säilytät uskon ja sydämesi on hyvä, voit olla varma että olet turvassa.
Pitääkö ,onko ihan pakko sotkea jumala joka paikkaan. Ihminen on itse itsensä herra ja niin pitää ollakin.
Käyttäytyä ja ottaa toiset huomioon. Se on siinä.
Samat fiilikset täällä. En tiedä mistä repiä voimia uusiin vastoinkäymisiin