Olen koukussa poskien ja huulten puremiseen. Miten saan lopetettua?
Pienestä asti olen pureskellut poskiani ja huulia sisäpuolelta. Ne ovat ihan riekaleilla ja vuotavat verta. Puren isoja palasia irti. En käsitä mikä mua vaivaa kun en pysty lopettamaan sitä. Menee varmaan samaan kastiin mun pakko-oireisen häiriön kanssa, esim nypin hermostuksissani ripsiä.
Miten saan lopetettua tämän? Nytkin sisäposket ovat todella kipeät kun olen syönyt ne ihan rikki.
Kommentit (13)
Pidä purentakiskoa suussa aina kun on riski tuollaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Pidä purentakiskoa suussa aina kun on riski tuollaiselle.
Jään kiinni itselleni puremisesta töissäkin.
AP
Vierailija kirjoitti:
Tunge peruna suuhusi.
Tai perunasäkki.
Eikös hammaslääkärit yhteen aikaan sitoneet hampaita yhteen, jos joku julkkis halusi laihduttaa? Tepsisi kai tuohonkin.
Onpas tänne nyt tullut typeriä vastauksia ihan asialliseen kysymykseen. Olen siis eri henkilö jolla on aivan sama ongelma ollut jo vuosia, oikeastaan niin kauan kuin muistan. Poskien ja huulten sisäpuolten lisäksi pureskelen myös huulia ulkopuolelta, joten huuletkin ovat usein haavoilla ja rohtuneet. Mitään muita "pakko-oireita" ei itselläni ole enkä ole koskaan pureskellut esim. kynsiä, mutta tämä asia on jäänyt vaivaamaan vuosikausiksi. Joskus olen miettinyt jotain vakavia seuraamuksia kuten juuri syöpää tms, mutta mitään ei ole onneksi ainakaan vielä tullut ja yleensä nuo limakalvot kyllä parantavat itsensä nopeasti. Mutta koskaan en ole pystynyt lopettamaan pureskelemista vaikka olen yrittänyt. Hyvät neuvot tulisivat tarpeeseen.
Miten ihmeessä tuohon löytyisi täältä neuvoja? Tuo on sama ongelma kuin kynsien pureminen. Ei siihenkään löydy muuta ratkaisua kuin lopettaa pureskelemasta kynsiä.
No miksei täältä olisi mahdollista löytää neuvoja? Kyselläänhän täällä useinkin terveyteen liittyvistä asioista. En nyt sitä sano että av-palsta tällaiseen olisi mikään paras paikka, mutta eihän se nyt mitenkään mahdotonta ole etteikö täältä löytyisi vinkkejä samassa tilanteessa olevilta tms. Millä tavalla tällaisen asian kysyminen on jotenkin vähemmän suotavaa kuin muiden täällä palstalla kyseltävien? Eihän kysyjän ongelma ole etteikö hän tietäisi mikä ongelmaan auttaa (lopettaa pureskeleminen), vaan se ettei hän tiedä, miten sen tekisi. Ja saman asian kanssa kamppailevia on muitakin, joten ihan hyvin täältä on mahdollista niitä neuvojakin löytää.
Aloitin huulen sisäpuolen pureskelun viime elokuussa. Syytä en tiedä. Se vaan alkoi ja jatkui siitä päivittäin. Näykin ja venyttelin hampailla aina samaa kohtaa huulesta. Marraskuussa päätin, että se pitää lopettaa. Saatoin olla päivän järsimättä huulta ja se alkoikin parantua, mutta sitten taas huomaamattani jatkoin järsimistä. Sitten aloin kiinnittää asiaan huomiota jatkuvasti, mutta en saanut itseäni lopettamaan huulen kalvamista. Ihan outoa! Järjetöntä, mutta noin se vaan oli. Olen nyt päässyt tavasta eroon reilun kuukauden ajan. Sain järsimisen loppumaan purkan avulla. Söin ehkä kolme viikkoa purkkaa aina kun olin hereillä kaksi purkkapalaa kerralla. Se jotenkin hämäsi jyrsimistä siten, ettei huuli enää mennyt hampaiden väliin. Sen jälkeen en ole jyrsinyt huulta ollenkaan.
Luulen, että kyse on voimakkaasta ahdistuksesta, varsinkin, jos tapa jatkuu vuosia, kuten itselleni. Huulia oli helppo pureskella, kun ajatteli, ettei kukaan nähnyt. Tapa loppui, kun aloin seurustelemaan ja suutelemaan, siis pikkuhiljaa. Nyt lähes 60v naisena ajattelen, että asiassa on jonkin verran kyse itsetuhoisuudesta, johon on syytä hakea ammattiapua. Läheisille voimakkaan häpeän vuoksi puhuminen harvoin 8nn7stuu, mutta luotettavalle aikuiselle toai ammattilaiselle, ja terveydenhuollossa asia kannattaa ottaa puheeksi. Nuoruusiässä I myös pureskelin kynsiä sekä yh edelleen satunnaisesti kynsinauhoja, mutta rohkaisen kaikin keinoin huulien pureskelusta pääsen eroon, suinkaan ei ole silloin niin kepeä, enää!
Tästä on jo aikaa, kun viimeksi joku on vastannut, mutta päädyin tänne itsekin, kun minuakin alkoi ärsyttää tämä sama pakkomielle pureskalla poskia ja huulia (sekä kynsiä). Jotenkin se on vain niin mieltä tyydyttävää, kun saa irti jotain. En haluisi laittaa suuhuni, joka altistaisi happohyökkäykselle. Ksylitolia en pysty syömään, koska mahani on sen verran herkkä. Tätä menoa jatkunut niin kauan kuin muistan. Olen nyt keski-ikäinen. Edellisessä hammastarkastuksessa minun piti vakuuttaa hammaslääkärille, että pureskelen poskia ja kyse ei voi olla syövästä. Oli melkein jo ottamassa koepalaa. Tiedän, että poskeni ovat moitteettomassa kunnossa, kun unohdan välillä harrastaa tätä toimintaa. Toivottavasti osaisin unohtaa kokonaan! Välillä onnistun, kun vain päätän, että en tee sitä, mutta sitten jossain vaiheessa havahdun, että on taas purtu. Nyt näin lapseni pureskelevan kynsiä ja tiedän, että se johtuu aivan varmasti siitä, kun on nähnyt minun tekeävän tätä (itse muistan lapsuudesta, kun oma isäni pureskeli kynsiään ja äitini poskia).
Hei,
Itselläni on tämä samainen ongelma, puren sekä poskia että huulia. Pelkään juuri tuota suusyövän riskiä. Itselläni on myös kynsien pureskelua. Lisäksi pakko-oireisena häiriönä mm. tarkistamista ettei hana valu ja esimerkiksi että jääkaapin ovi on kiinni. Tämäkin on paikkasidonnaista, esimerkiksi töissä en tarkista jääkö hana valumaan. Ocd:tä ei ole virallisesti diagnosoitu, mutta oireiden perusteella sitä se on. Pärjään hyvin noiden ocd-oireiden kanssa, ainakaan tällä hetkellä en tarvitse ammattilaisen apua. Mutta kaipaisin tuohon pureskeluongelmaan jotain vinkkiä. Itsekään en pysty purukumia syömään mielettömiä määriä vatsaongelmien vuoksi, mutta pitäisi keksiä joku oheistoiminto, millä "hämätä" tuota pureskelua ja saada se loppumaan. En ole huomannut mitään tiettyä tilannetta, jolloin tuo pureskelua alkaa tai yltyy, mutta ahdistukseenhan se jotenkin liittyy... Jos siis jollain on joku hyvä keino niin saa jakaa 😊
Voiko tuollainen pureminen aiheuttaa suusyöpää?