Kuinka paljon vihaa ja katkeruutta yhteiskuntaan uskalletaan luoda?

Miettikääpä sitä puhelimen kyttääjät bannien jakajat. Maksatte vielä kalliisti tuosta kansanpetturuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ajattelen niin, että ehkä hyvän koulutuksen tai muuten vaan tiedon runsauden takia aika moni osaa jo kyseenalaistaa ns. yhteiset arvot silloin kun ne tuntuvat alistavan kyseistä kyseenalaistajaa. Taloudellinen köyhyys ei nykyisin enää ahdista koulutettuja ihmisiä kovin paljon, jos vaan jotenkin tulevat toimeen. Vähäinen kulutus voidaan nähdä myös ympäristötekona ja sisäinen elämä ja henkinen vapaus ovat monelle arvoja sinänsä, ja usein ristiriidassa pakkotahtisen,v astuuttoman ja ankean työelämän arvojen kanssa.

Ei minua esim. kiukuta yhtään tietää, että työssäkäyvät saavat enemmän rahaa kuin kotona makoilevat. Kummastakin on kokemusta, ja kummassakin on omat hyvät puolensa. Elämä on valintoja ja kun osaa kyseenalaistaa omat ja muiden uskomukset, suomalainen 'köyhyys' ei todellakaan ole mitään kärsimystä. Eikä suomalainen 'rikkaus' myöskään ole mikään ilon tai onnen aihe.

Kuten kirjoitin, minustakaan rahan vähyys ei ole varsinaisin ongelma. Nöyryyttävät rakenteet ja kyykytystemput ovat.

Kyllä se ihan faktinen köyhyyskin on suuri ongelma.

Helppohan se on elää pienillä tuloilla jos asuu erakkopoikamiehenä jossain vanhemmiltään perityssä talossa maalla, harrastaa sienestytä, metsästystä ja marjastusta eikä aio koskaan palata työelämään.

Mutta kuvittele että olet korkeakoulutettu kaupunkilainen, joka oikeasti yrittää saada töitä, siispä joudut kilpailemaan työpaikoista, elämään kalliilla alueilla (jossa niitä alan työpaikka yleensä edes olisi), verkostoitumaan ja ylläpitämään osallistumistasi verkostoissa. Lisäksi joudut kustantamaan kenties jonkun sairauden kulut ja/tai elättämään lapsesi tai huolehtimaan iäkkään vanhempasi hoidosta, jne... Ja siinä sivussa hyppimään aktiivimallikikkailujen mukaisesti.

Aika mahdotonta akrobatiaa tuo vaatii nykyisellä tulotasolla, vaikka olisi omia säästöjäkin.

Miten joku tuota ei ymmärrä, sitä minä en ymmärrä.

Itse kyllä koen että on olemassa oikeutettua vihaa. Se on vihaa, joka nousee epäoikeudenmukaisuudesta ja sorrosta. Sellainen viha motivoi maan hiljaiset ja kunniallisetkin kansalaiset tarpeen vaatiessa kadulle, ja sellainen muuttaa maailmaa ja jättää jälkensä historiaan vaikkei aina voittaisikaan taantumuksellisia voimia. Eipä tarvitse kuin napata historiasta sellaiset tapahtumat kuin Ranskan suuri vallankumous, Venäjän vallankumous, tai vaikka Arabikevät.

Eriarvoisuus ja sen lisääntyminen on suuri vaara Suomessakin. Jokainen voi itse syventyä miettimään miksi Suomi on rikkaampi kuin koskaan, mutta miksi meillä vaan puhutaan säästöistä. Miksi julkisesti  kyseenalaistetaan työttömyyskorvaukset ja muut vähäraisten tuet, muttei miljardien yritystukia (joita ei talousjärjestelmämme mukaan edes pitäisi olla olemassa)? Miksi maailmassa on yleensäkin rahaa ja varakkuutta enemmän kuin koskaan, mutta miksi raha ja valtakin ovat taas alkaneet tiivistyä yhä pienemmän porukan haltuun?

Kysymyksiä on monia, mutta jos olet sitä mieltä, että köyhyys on ihmisen oma syy, kannattaa kyseenalalaistaa tuo oma ennakkokäsitys ja miettiä tarkemmin, mistä itse sellaisen ajatusmallin on omaksunut. Sehän on pitkälti vastoin sitä mitä tiedämme tutkimuksista.