Poliisi tappaa rikosjuttuja

Poliisi on siirtynyt Jeesuksen linjoille (Matt 5:39) poskettomine käytäntöineen.

Homma karahti kiville silloin, kun muuntorangaistus lopetettiin. Pikkurikokset ovat nykyään laillisia.

Ei poliisia tai käräjiä tarvita. Some tuomitsee.

Eihän poliisi ehdi tutkia rikoksia kun se yksi imbesilli ilmiantaa ja vinkkaa poliisille kaikki nettikeskustelut joissa joku on sen kanssa eri mieltä.

Vihaiset puheet ja kirjoitukset on prioriteetti.

Ei koske edes pelkästään Itä-Uudenmaan poliisia. Samoin tekee Länsi-Uudenmaan poliisilaitos. Kun tuttu mies kävi minuun pikkujoulujen jatkoilla kotiin lähtiessäni käsiksi vuosi sitten, tein asiasta rikosilmoituksen. Lievänä pahoinpitelynä tutkittiin. Tilanne kesti pari minuuttia ja päättyi, kun kaksi kollegaa tuli väliin, ihan fyysisesti. Siitä jäi mustelmat kylkiin ja reisiin. Henkisesti se oli todella traumaattista.

Poliisia ei kiinnostanut. Heti seuraavana päivänä tutkija, jonka pöydälle ilmoitus oli tullut, soitti ja yritti saada minua perumaan ilmoituksen. En suostunut. Sitten tutkija kysyi: ”Niin, mitä sä haluat, että poliisi tekisi tälle asialle?” Vastasin, että haluan tapauksen tutkittavan. Poliisi soitti epäillylle (siis tekijälle) kerran. Sen jälkeen tekijä yritti soittaa minulle. Viikkoa myöhemmin poliisi soitti ja ehdotti sovittelua hyvin loukkaavin sanankääntein. En suostunut siihen. Ennen joulua postissa tuli kirje, että esitutkintaa ei jatketa, koska kyseessä on niin vähäpätöinen rikos, josta olisi tuomittu vain sakkorangaistus.

Työnantajalle kerroin tapahtuneesta tuoreeltaan. Sieltä vastaus oli, että voivat puhutella tekijän, mutta ei oikein muuta, kun se on nyt poliisin tehtävä hoitaa.

Poliisi ei lopulta tehnyt mitään. Ei olisi toisaalta ollut kovin iso juttu. Tekijä oli tiedossa, ja tapahtumalla oli kaksi silminnäkijää, jotka olin nimennyt todistajiksi. Olisihan siitä voinut ne sakot kirjoittaa loppujen lopuksi pienellä tutkinnallisella vaivalla. Mutta nämä jutut on poliisilla tapana tappaa.

Eli mies saa käydä naiseen kännissä käsiksi, jos ainoat vammat ovat ne henkiset ja muutama mustelma. Ketään ei kiinnosta.

Meinasin naurahtaa.

Onkohan tilanne muuttunut tämänkin osalta jo?

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/604691/Turussa+poliisi+ilmoittaa+…

Onko ajat muuttuneet jo? Vai vieläkö on aikaa tutkia ihmisten koruja.

Luulin aikoinaan tuota uutista valeuutiseksi.

Tähän ollaan menossa.Mutta jos puolustat itseäsi niin silloin kyllä rapsuja tulee uhrille.Olen päättänyt että kuljen aina jotain taskussa itsepuolustuksen takia koska tiedän etten ensimmäisenä kenenkään päälle käy tuli mitä tuli.

Mitä tarkoittaa tiedon rajoittaminen?

Vierailija kirjoitti:

Tähän ollaan menossa.Mutta jos puolustat itseäsi niin silloin kyllä rapsuja tulee uhrille.Olen päättänyt että kuljen aina jotain taskussa itsepuolustuksen takia koska tiedän etten ensimmäisenä kenenkään päälle käy tuli mitä tuli.

Säilyketölkki kangaskassissa on ihan hyvä.

Tölkin voi kotona avata ja tehdä pastakastikkeen.

Nyt kannattaa katsoa Turtlesia neloselta. Sieltä oppii hyviä toimivia itsepuolustusliikkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Ei koske edes pelkästään Itä-Uudenmaan poliisia. Samoin tekee Länsi-Uudenmaan poliisilaitos. Kun tuttu mies kävi minuun pikkujoulujen jatkoilla kotiin lähtiessäni käsiksi vuosi sitten, tein asiasta rikosilmoituksen. Lievänä pahoinpitelynä tutkittiin. Tilanne kesti pari minuuttia ja päättyi, kun kaksi kollegaa tuli väliin, ihan fyysisesti. Siitä jäi mustelmat kylkiin ja reisiin. Henkisesti se oli todella traumaattista.

Poliisia ei kiinnostanut. Heti seuraavana päivänä tutkija, jonka pöydälle ilmoitus oli tullut, soitti ja yritti saada minua perumaan ilmoituksen. En suostunut. Sitten tutkija kysyi: ”Niin, mitä sä haluat, että poliisi tekisi tälle asialle?” Vastasin, että haluan tapauksen tutkittavan. Poliisi soitti epäillylle (siis tekijälle) kerran. Sen jälkeen tekijä yritti soittaa minulle. Viikkoa myöhemmin poliisi soitti ja ehdotti sovittelua hyvin loukkaavin sanankääntein. En suostunut siihen. Ennen joulua postissa tuli kirje, että esitutkintaa ei jatketa, koska kyseessä on niin vähäpätöinen rikos, josta olisi tuomittu vain sakkorangaistus.

Työnantajalle kerroin tapahtuneesta tuoreeltaan. Sieltä vastaus oli, että voivat puhutella tekijän, mutta ei oikein muuta, kun se on nyt poliisin tehtävä hoitaa.

Poliisi ei lopulta tehnyt mitään. Ei olisi toisaalta ollut kovin iso juttu. Tekijä oli tiedossa, ja tapahtumalla oli kaksi silminnäkijää, jotka olin nimennyt todistajiksi. Olisihan siitä voinut ne sakot kirjoittaa loppujen lopuksi pienellä tutkinnallisella vaivalla. Mutta nämä jutut on poliisilla tapana tappaa.

Eli mies saa käydä naiseen kännissä käsiksi, jos ainoat vammat ovat ne henkiset ja muutama mustelma. Ketään ei kiinnosta.

Kumpi aloitti riidan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koske edes pelkästään Itä-Uudenmaan poliisia. Samoin tekee Länsi-Uudenmaan poliisilaitos. Kun tuttu mies kävi minuun pikkujoulujen jatkoilla kotiin lähtiessäni käsiksi vuosi sitten, tein asiasta rikosilmoituksen. Lievänä pahoinpitelynä tutkittiin. Tilanne kesti pari minuuttia ja päättyi, kun kaksi kollegaa tuli väliin, ihan fyysisesti. Siitä jäi mustelmat kylkiin ja reisiin. Henkisesti se oli todella traumaattista.

Poliisia ei kiinnostanut. Heti seuraavana päivänä tutkija, jonka pöydälle ilmoitus oli tullut, soitti ja yritti saada minua perumaan ilmoituksen. En suostunut. Sitten tutkija kysyi: ”Niin, mitä sä haluat, että poliisi tekisi tälle asialle?” Vastasin, että haluan tapauksen tutkittavan. Poliisi soitti epäillylle (siis tekijälle) kerran. Sen jälkeen tekijä yritti soittaa minulle. Viikkoa myöhemmin poliisi soitti ja ehdotti sovittelua hyvin loukkaavin sanankääntein. En suostunut siihen. Ennen joulua postissa tuli kirje, että esitutkintaa ei jatketa, koska kyseessä on niin vähäpätöinen rikos, josta olisi tuomittu vain sakkorangaistus.

Työnantajalle kerroin tapahtuneesta tuoreeltaan. Sieltä vastaus oli, että voivat puhutella tekijän, mutta ei oikein muuta, kun se on nyt poliisin tehtävä hoitaa.

Poliisi ei lopulta tehnyt mitään. Ei olisi toisaalta ollut kovin iso juttu. Tekijä oli tiedossa, ja tapahtumalla oli kaksi silminnäkijää, jotka olin nimennyt todistajiksi. Olisihan siitä voinut ne sakot kirjoittaa loppujen lopuksi pienellä tutkinnallisella vaivalla. Mutta nämä jutut on poliisilla tapana tappaa.

Eli mies saa käydä naiseen kännissä käsiksi, jos ainoat vammat ovat ne henkiset ja muutama mustelma. Ketään ei kiinnosta.

Naisten kohtalo on kurja tulevaisuudessa kun islam lisääntyy.

Minuun kävi käsiksi ihan kantasuomalainen kollega. Se ei tee teosta yhtään sen hyväksyttävämpää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koske edes pelkästään Itä-Uudenmaan poliisia. Samoin tekee Länsi-Uudenmaan poliisilaitos. Kun tuttu mies kävi minuun pikkujoulujen jatkoilla kotiin lähtiessäni käsiksi vuosi sitten, tein asiasta rikosilmoituksen. Lievänä pahoinpitelynä tutkittiin. Tilanne kesti pari minuuttia ja päättyi, kun kaksi kollegaa tuli väliin, ihan fyysisesti. Siitä jäi mustelmat kylkiin ja reisiin. Henkisesti se oli todella traumaattista.

Poliisia ei kiinnostanut. Heti seuraavana päivänä tutkija, jonka pöydälle ilmoitus oli tullut, soitti ja yritti saada minua perumaan ilmoituksen. En suostunut. Sitten tutkija kysyi: ”Niin, mitä sä haluat, että poliisi tekisi tälle asialle?” Vastasin, että haluan tapauksen tutkittavan. Poliisi soitti epäillylle (siis tekijälle) kerran. Sen jälkeen tekijä yritti soittaa minulle. Viikkoa myöhemmin poliisi soitti ja ehdotti sovittelua hyvin loukkaavin sanankääntein. En suostunut siihen. Ennen joulua postissa tuli kirje, että esitutkintaa ei jatketa, koska kyseessä on niin vähäpätöinen rikos, josta olisi tuomittu vain sakkorangaistus.

Työnantajalle kerroin tapahtuneesta tuoreeltaan. Sieltä vastaus oli, että voivat puhutella tekijän, mutta ei oikein muuta, kun se on nyt poliisin tehtävä hoitaa.

Poliisi ei lopulta tehnyt mitään. Ei olisi toisaalta ollut kovin iso juttu. Tekijä oli tiedossa, ja tapahtumalla oli kaksi silminnäkijää, jotka olin nimennyt todistajiksi. Olisihan siitä voinut ne sakot kirjoittaa loppujen lopuksi pienellä tutkinnallisella vaivalla. Mutta nämä jutut on poliisilla tapana tappaa.

Eli mies saa käydä naiseen kännissä käsiksi, jos ainoat vammat ovat ne henkiset ja muutama mustelma. Ketään ei kiinnosta.

Kumpi aloitti riidan?

Minkä riidan?? Olin narikassa pukemassa villakangastakkia, kun mies tuli eteistilaan örveltäen, tarttui vyötäröstä ja estelyistä huolimatta nosti ilmaan retuuttaen. Minua n. 40 senttimetriä pidempi, ja ehkä kaksinkertainen painoltaan. ”Parasta” oli hänen välittömästi tilanteen jälkeen antamansa selitys: ”Mä halusin osallistua vaan tähän me too -kampanjaan”.

Ikinä en ole tämän miehen kanssa riidellyt mistään, en ollut edes erityisen paljon tekemisissä työn puolesta, en kyllä siviilissäkään. Tuona iltana emme olleet puhuneet tai viettäneet aikaa yhdessä ollenkaan ennen kuin hän kotiin lähtiessäni kävi käsiksi.

Kokoomus ja Kepu haluavat vartiointiliikkeille asiakkaita. Rahat pois poliisilta ja jäljelle jäävät poliisit kyttäämään muutaman prosentin ylinopeuksia tai väärää mielipidettä edustavia nettipostauksia. Asiat menevät juuri kuten porvarit haluavat niiden menevän. 

Vierailija kirjoitti:

Kokoomus ja Kepu haluavat vartiointiliikkeille asiakkaita. Rahat pois poliisilta ja jäljelle jäävät poliisit kyttäämään muutaman prosentin ylinopeuksia tai väärää mielipidettä edustavia nettipostauksia. Asiat menevät juuri kuten porvarit haluavat niiden menevän. 

Kommunistit eivät koskaan olisi noin ilkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koske edes pelkästään Itä-Uudenmaan poliisia. Samoin tekee Länsi-Uudenmaan poliisilaitos. Kun tuttu mies kävi minuun pikkujoulujen jatkoilla kotiin lähtiessäni käsiksi vuosi sitten, tein asiasta rikosilmoituksen. Lievänä pahoinpitelynä tutkittiin. Tilanne kesti pari minuuttia ja päättyi, kun kaksi kollegaa tuli väliin, ihan fyysisesti. Siitä jäi mustelmat kylkiin ja reisiin. Henkisesti se oli todella traumaattista.

Poliisia ei kiinnostanut. Heti seuraavana päivänä tutkija, jonka pöydälle ilmoitus oli tullut, soitti ja yritti saada minua perumaan ilmoituksen. En suostunut. Sitten tutkija kysyi: ”Niin, mitä sä haluat, että poliisi tekisi tälle asialle?” Vastasin, että haluan tapauksen tutkittavan. Poliisi soitti epäillylle (siis tekijälle) kerran. Sen jälkeen tekijä yritti soittaa minulle. Viikkoa myöhemmin poliisi soitti ja ehdotti sovittelua hyvin loukkaavin sanankääntein. En suostunut siihen. Ennen joulua postissa tuli kirje, että esitutkintaa ei jatketa, koska kyseessä on niin vähäpätöinen rikos, josta olisi tuomittu vain sakkorangaistus.

Työnantajalle kerroin tapahtuneesta tuoreeltaan. Sieltä vastaus oli, että voivat puhutella tekijän, mutta ei oikein muuta, kun se on nyt poliisin tehtävä hoitaa.

Poliisi ei lopulta tehnyt mitään. Ei olisi toisaalta ollut kovin iso juttu. Tekijä oli tiedossa, ja tapahtumalla oli kaksi silminnäkijää, jotka olin nimennyt todistajiksi. Olisihan siitä voinut ne sakot kirjoittaa loppujen lopuksi pienellä tutkinnallisella vaivalla. Mutta nämä jutut on poliisilla tapana tappaa.

Eli mies saa käydä naiseen kännissä käsiksi, jos ainoat vammat ovat ne henkiset ja muutama mustelma. Ketään ei kiinnosta.

Kumpi aloitti riidan?

Minkä riidan?? Olin narikassa pukemassa villakangastakkia, kun mies tuli eteistilaan örveltäen, tarttui vyötäröstä ja estelyistä huolimatta nosti ilmaan retuuttaen. Minua n. 40 senttimetriä pidempi, ja ehkä kaksinkertainen painoltaan. ”Parasta” oli hänen välittömästi tilanteen jälkeen antamansa selitys: ”Mä halusin osallistua vaan tähän me too -kampanjaan”.

Ikinä en ole tämän miehen kanssa riidellyt mistään, en ollut edes erityisen paljon tekemisissä työn puolesta, en kyllä siviilissäkään. Tuona iltana emme olleet puhuneet tai viettäneet aikaa yhdessä ollenkaan ennen kuin hän kotiin lähtiessäni kävi käsiksi.

Poliisille hän lie kertonut yleisestä huumorintajuttomuudestasi ja ylireagoinnistasi kollegiaaliseen lähtöhaliin. Ja kyllähän poliisi silloin ymmärsi missä mennään. Turha tähän oli valtion rahoja haaskata.

Tämä keskustelu on hyvä esimerkki siitä, miten salakavalasti internetissä ja somessa käytävään keskusteluun pesiytyy rasistinen ajattelu. Se vyöryy nykyään silmille av:lla, Hesarin kommenttipalstalla ja monessa muussa paikassa, vaikka ketjun tai jutun aihe ei edes käsittelisi mitään vierasperäistä.

Tällaista rasistista ajatusmaailmaa on helppo levittää ja siten tehdä hyväksytyksi ilman, että kirjoittaessaan syyllistyy mihinkään rikolliseen tai sinänsä paheksuttavaan, joka rikkoisi esim. käyttöehtoja.

Kantasuomalaisena naisena pidän tätä hyvin pelottavana kehityksenä. En sinänsä pelkää kirjoittelua. Eihän kirjoittelun kieltäminen poista rasismia kenenkään ajatuksista. Mutta tämän ajattelun yleistyminen ja yleisen asenneilmapiirin jyrkkeneminen ja kovuus viime vuosien aikana on erittäin huolestuttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koske edes pelkästään Itä-Uudenmaan poliisia. Samoin tekee Länsi-Uudenmaan poliisilaitos. Kun tuttu mies kävi minuun pikkujoulujen jatkoilla kotiin lähtiessäni käsiksi vuosi sitten, tein asiasta rikosilmoituksen. Lievänä pahoinpitelynä tutkittiin. Tilanne kesti pari minuuttia ja päättyi, kun kaksi kollegaa tuli väliin, ihan fyysisesti. Siitä jäi mustelmat kylkiin ja reisiin. Henkisesti se oli todella traumaattista.

Poliisia ei kiinnostanut. Heti seuraavana päivänä tutkija, jonka pöydälle ilmoitus oli tullut, soitti ja yritti saada minua perumaan ilmoituksen. En suostunut. Sitten tutkija kysyi: ”Niin, mitä sä haluat, että poliisi tekisi tälle asialle?” Vastasin, että haluan tapauksen tutkittavan. Poliisi soitti epäillylle (siis tekijälle) kerran. Sen jälkeen tekijä yritti soittaa minulle. Viikkoa myöhemmin poliisi soitti ja ehdotti sovittelua hyvin loukkaavin sanankääntein. En suostunut siihen. Ennen joulua postissa tuli kirje, että esitutkintaa ei jatketa, koska kyseessä on niin vähäpätöinen rikos, josta olisi tuomittu vain sakkorangaistus.

Työnantajalle kerroin tapahtuneesta tuoreeltaan. Sieltä vastaus oli, että voivat puhutella tekijän, mutta ei oikein muuta, kun se on nyt poliisin tehtävä hoitaa.

Poliisi ei lopulta tehnyt mitään. Ei olisi toisaalta ollut kovin iso juttu. Tekijä oli tiedossa, ja tapahtumalla oli kaksi silminnäkijää, jotka olin nimennyt todistajiksi. Olisihan siitä voinut ne sakot kirjoittaa loppujen lopuksi pienellä tutkinnallisella vaivalla. Mutta nämä jutut on poliisilla tapana tappaa.

Eli mies saa käydä naiseen kännissä käsiksi, jos ainoat vammat ovat ne henkiset ja muutama mustelma. Ketään ei kiinnosta.

Kumpi aloitti riidan?

Minkä riidan?? Olin narikassa pukemassa villakangastakkia, kun mies tuli eteistilaan örveltäen, tarttui vyötäröstä ja estelyistä huolimatta nosti ilmaan retuuttaen. Minua n. 40 senttimetriä pidempi, ja ehkä kaksinkertainen painoltaan. ”Parasta” oli hänen välittömästi tilanteen jälkeen antamansa selitys: ”Mä halusin osallistua vaan tähän me too -kampanjaan”.

Ikinä en ole tämän miehen kanssa riidellyt mistään, en ollut edes erityisen paljon tekemisissä työn puolesta, en kyllä siviilissäkään. Tuona iltana emme olleet puhuneet tai viettäneet aikaa yhdessä ollenkaan ennen kuin hän kotiin lähtiessäni kävi käsiksi.

Poliisille hän lie kertonut yleisestä huumorintajuttomuudestasi ja ylireagoinnistasi kollegiaaliseen lähtöhaliin. Ja kyllähän poliisi silloin ymmärsi missä mennään. Turha tähän oli valtion rahoja haaskata.

Mitä täällä tapahtuu?!?!

Ei sama vastaaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koske edes pelkästään Itä-Uudenmaan poliisia. Samoin tekee Länsi-Uudenmaan poliisilaitos. Kun tuttu mies kävi minuun pikkujoulujen jatkoilla kotiin lähtiessäni käsiksi vuosi sitten, tein asiasta rikosilmoituksen. Lievänä pahoinpitelynä tutkittiin. Tilanne kesti pari minuuttia ja päättyi, kun kaksi kollegaa tuli väliin, ihan fyysisesti. Siitä jäi mustelmat kylkiin ja reisiin. Henkisesti se oli todella traumaattista.

Poliisia ei kiinnostanut. Heti seuraavana päivänä tutkija, jonka pöydälle ilmoitus oli tullut, soitti ja yritti saada minua perumaan ilmoituksen. En suostunut. Sitten tutkija kysyi: ”Niin, mitä sä haluat, että poliisi tekisi tälle asialle?” Vastasin, että haluan tapauksen tutkittavan. Poliisi soitti epäillylle (siis tekijälle) kerran. Sen jälkeen tekijä yritti soittaa minulle. Viikkoa myöhemmin poliisi soitti ja ehdotti sovittelua hyvin loukkaavin sanankääntein. En suostunut siihen. Ennen joulua postissa tuli kirje, että esitutkintaa ei jatketa, koska kyseessä on niin vähäpätöinen rikos, josta olisi tuomittu vain sakkorangaistus.

Työnantajalle kerroin tapahtuneesta tuoreeltaan. Sieltä vastaus oli, että voivat puhutella tekijän, mutta ei oikein muuta, kun se on nyt poliisin tehtävä hoitaa.

Poliisi ei lopulta tehnyt mitään. Ei olisi toisaalta ollut kovin iso juttu. Tekijä oli tiedossa, ja tapahtumalla oli kaksi silminnäkijää, jotka olin nimennyt todistajiksi. Olisihan siitä voinut ne sakot kirjoittaa loppujen lopuksi pienellä tutkinnallisella vaivalla. Mutta nämä jutut on poliisilla tapana tappaa.

Eli mies saa käydä naiseen kännissä käsiksi, jos ainoat vammat ovat ne henkiset ja muutama mustelma. Ketään ei kiinnosta.

Kumpi aloitti riidan?

Minkä riidan?? Olin narikassa pukemassa villakangastakkia, kun mies tuli eteistilaan örveltäen, tarttui vyötäröstä ja estelyistä huolimatta nosti ilmaan retuuttaen. Minua n. 40 senttimetriä pidempi, ja ehkä kaksinkertainen painoltaan. ”Parasta” oli hänen välittömästi tilanteen jälkeen antamansa selitys: ”Mä halusin osallistua vaan tähän me too -kampanjaan”.

Ikinä en ole tämän miehen kanssa riidellyt mistään, en ollut edes erityisen paljon tekemisissä työn puolesta, en kyllä siviilissäkään. Tuona iltana emme olleet puhuneet tai viettäneet aikaa yhdessä ollenkaan ennen kuin hän kotiin lähtiessäni kävi käsiksi.

Poliisille hän lie kertonut yleisestä huumorintajuttomuudestasi ja ylireagoinnistasi kollegiaaliseen lähtöhaliin. Ja kyllähän poliisi silloin ymmärsi missä mennään. Turha tähän oli valtion rahoja haaskata.

Mitä täällä tapahtuu?!?!

Ei sama vastaaja

Tyypillistä ilkeilyä av:lla. Joillain ihmisillä on valtava tarve purkaa pahaa oloaan ilkeilemällä muille vaikka sitten anonyymisti. Ei helpota merkittävästi, tutkittu on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koske edes pelkästään Itä-Uudenmaan poliisia. Samoin tekee Länsi-Uudenmaan poliisilaitos. Kun tuttu mies kävi minuun pikkujoulujen jatkoilla kotiin lähtiessäni käsiksi vuosi sitten, tein asiasta rikosilmoituksen. Lievänä pahoinpitelynä tutkittiin. Tilanne kesti pari minuuttia ja päättyi, kun kaksi kollegaa tuli väliin, ihan fyysisesti. Siitä jäi mustelmat kylkiin ja reisiin. Henkisesti se oli todella traumaattista.

Poliisia ei kiinnostanut. Heti seuraavana päivänä tutkija, jonka pöydälle ilmoitus oli tullut, soitti ja yritti saada minua perumaan ilmoituksen. En suostunut. Sitten tutkija kysyi: ”Niin, mitä sä haluat, että poliisi tekisi tälle asialle?” Vastasin, että haluan tapauksen tutkittavan. Poliisi soitti epäillylle (siis tekijälle) kerran. Sen jälkeen tekijä yritti soittaa minulle. Viikkoa myöhemmin poliisi soitti ja ehdotti sovittelua hyvin loukkaavin sanankääntein. En suostunut siihen. Ennen joulua postissa tuli kirje, että esitutkintaa ei jatketa, koska kyseessä on niin vähäpätöinen rikos, josta olisi tuomittu vain sakkorangaistus.

Työnantajalle kerroin tapahtuneesta tuoreeltaan. Sieltä vastaus oli, että voivat puhutella tekijän, mutta ei oikein muuta, kun se on nyt poliisin tehtävä hoitaa.

Poliisi ei lopulta tehnyt mitään. Ei olisi toisaalta ollut kovin iso juttu. Tekijä oli tiedossa, ja tapahtumalla oli kaksi silminnäkijää, jotka olin nimennyt todistajiksi. Olisihan siitä voinut ne sakot kirjoittaa loppujen lopuksi pienellä tutkinnallisella vaivalla. Mutta nämä jutut on poliisilla tapana tappaa.

Eli mies saa käydä naiseen kännissä käsiksi, jos ainoat vammat ovat ne henkiset ja muutama mustelma. Ketään ei kiinnosta.

Kumpi aloitti riidan?

Minkä riidan?? Olin narikassa pukemassa villakangastakkia, kun mies tuli eteistilaan örveltäen, tarttui vyötäröstä ja estelyistä huolimatta nosti ilmaan retuuttaen. Minua n. 40 senttimetriä pidempi, ja ehkä kaksinkertainen painoltaan. ”Parasta” oli hänen välittömästi tilanteen jälkeen antamansa selitys: ”Mä halusin osallistua vaan tähän me too -kampanjaan”.

Ikinä en ole tämän miehen kanssa riidellyt mistään, en ollut edes erityisen paljon tekemisissä työn puolesta, en kyllä siviilissäkään. Tuona iltana emme olleet puhuneet tai viettäneet aikaa yhdessä ollenkaan ennen kuin hän kotiin lähtiessäni kävi käsiksi.

Poliisille hän lie kertonut yleisestä huumorintajuttomuudestasi ja ylireagoinnistasi kollegiaaliseen lähtöhaliin. Ja kyllähän poliisi silloin ymmärsi missä mennään. Turha tähän oli valtion rahoja haaskata.

Mitä täällä tapahtuu?!?!

Ei sama vastaaja

Jotain se epäilty poliisille selitti. Sitten oltiin sana sanaa vastaan tilanteessa. Jos todistajia olisi viitsitty kuulla, niin tuskin olisivat mitään huomanneet tai muistaneet ja kännissäkin olivat.

Ilmeinen lopputulema oli kuitenkin, että liian epäselvä ja mitätön tapaus poliisin resursseille.