Lue keskustelun säännöt.
Synnytys hetkenä minä hyvänsä, lapsen isä ryyppää
29.12.2018 |
Ollaan puhuttu lähestyvästä synnytyksestä paljon ja mies tietää hyvin, että toivon hänen olevan paikalla ainakin osittain. Hän on epäröinyt synnytykseen mukaan lähtemistä, ei siksi että pelkäisi tms. vaan jännittää omaa käytöstään, jos sattuu jotain odottamatonta. Ymmärrän hyvin ja olenkin antanut hänelle luvan poistua sitten paikalta odotustilaan, jos tällainen tilanne tulee tai jos synnytys kovin venähtää. Riittää, kunhan saattaisi sairaalaan ja näkisi lapsen heti syntymän jälkeen.
No, nyt ollaan sitten ilmeisen klassisessa tilanteessa eli miehen alkoholinkäyttö on ollut viimeiset viikot todella runsasta. Monta päivää viikossa, nämä juhlapyhät ei tietenkään auta tilannetta. Tuntuu siltä, että hän yrittää vetää ns. suojakännejä, joiden verukkeella voi jättää saapumatta paikalle. "Hups, olin kännissä/sammunut enkä vastannut puhelimeen". Emme asu yhdessä, joten tilanne voi todella olla se, että mies tämän vuoksi ei pääse synnytykseen.
Pelkään itse synnytystä paljon ja todella tarvitsisin hänet sinne tueksi. Etenkin jos jotain todella sattuu! Jos joudun sektioon, on isä se joka hoitaa vauvaa. Tuntuu kamalalta, että vauva olisi yksin sängyssä tai jonkun vieraan hoitajan kanssa. Olen yrittänyt olla painostamatta miestä ja toivonut että itse tajuaisi asian vakavuuden, mutta pikkuhiljaa alkaa keittämään...mikä oikeus miehellä on olla osallistumatta synnytykseen? Minä pelkään synnytystä kuollakseni, mutta valitettavasti en voi jättää menemättä. Vähintä mitä mies voi tehdä (kun ei ole tehnyt mitään koko odotusaikana), olisi olla tukena se muutama tunti h-hetkellä. En tiedä olisiko viisainta vaan todeta että en ota häntä synnytykseen mukaan ja pettyä jo etukäteen. Vai uskoa siihen että hän pitää sanansa ja todennäköisesti pettyä sitten. Joka tapauksessa, en varmaan tule antamaan hänelle asiaa ikinä anteeksi. Vauva syntyy vaan kerran, mutta ryypätä ehtii myöhemminkin.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne anna jonkun alkkiksen hoitaa vauvaa sektion jälkeen. Tämän voin luvata.
Ja sektion jälkeenkin tulet saamaan vauvan hoitoosi heti, kun heräät. Ellet nyt ole kuolemaisillasi.Miksi ihmeessä olet tuollaisen luuserin kanssa ja haluat edes lapsesi lähelle?
Ai että kipeälle synnyttäjälle tupataan heti lapsi hoitoon? Vain koska hän on nainen? Tuohan on aivan hullua!!
Alkkis ei toki voi lasta hoitaa. Mutta normaali mies voi.
Synnyttäneet hoitavat pääasiassa itse lapsena sairaalassa, sukupuolesta riippumatta. Myös me sektion saaneet, omien voimien mukaan.
Ai oikein sukupuolesta riippumatta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
👀 ai jaa, että semmosta teidän perheessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne anna jonkun alkkiksen hoitaa vauvaa sektion jälkeen. Tämän voin luvata.
Ja sektion jälkeenkin tulet saamaan vauvan hoitoosi heti, kun heräät. Ellet nyt ole kuolemaisillasi.Miksi ihmeessä olet tuollaisen luuserin kanssa ja haluat edes lapsesi lähelle?
Ai että kipeälle synnyttäjälle tupataan heti lapsi hoitoon? Vain koska hän on nainen? Tuohan on aivan hullua!!
Alkkis ei toki voi lasta hoitaa. Mutta normaali mies voi.
Synnyttäneet hoitavat pääasiassa itse lapsena sairaalassa, sukupuolesta riippumatta. Myös me sektion saaneet, omien voimien mukaan.
Ai oikein sukupuolesta riippumatta :D
Kyllä. Et taida seurata uutisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne anna jonkun alkkiksen hoitaa vauvaa sektion jälkeen. Tämän voin luvata.
Ja sektion jälkeenkin tulet saamaan vauvan hoitoosi heti, kun heräät. Ellet nyt ole kuolemaisillasi.Miksi ihmeessä olet tuollaisen luuserin kanssa ja haluat edes lapsesi lähelle?
Ai että kipeälle synnyttäjälle tupataan heti lapsi hoitoon? Vain koska hän on nainen? Tuohan on aivan hullua!!
Alkkis ei toki voi lasta hoitaa. Mutta normaali mies voi.
Kipu on yksilöllistä. Kaikki sektion kokeneet eivät ole kivun halvaannuttamia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lohdutan nyt vielä, että synnärin kätilöt ja lastenhoitajat ovat todella lämpimiä ja helliä. Eli se ei ole mikään kamala kohtalo, jos vauva menee vähäksi aikaa heidän hoiviinsa. Ja sektionkin jälkeen saa vauvan lähes aina nopeasti vierelleen. Yritä rentoutua ja keskittyä nyt loppuraskauteen ja synnytykseen. Jätä mies kokonaan pois tästä yhtälöstä. Jos on selvinpäin ja tulee paikalle, niin tulee, mutta sinä ja vauva pärjäätte hienosti ilmankin.
"Jos joudun sektioon, on isä se joka hoitaa vauvaa. Tuntuu kamalalta, että vauva olisi yksin sängyssä tai jonkun vieraan hoitajan kanssa. "
No, oman kiireellisen sektioni jälkeen vauva nukahti ensiparkaisujensa jälkeen. Nukkui sikeästi monta tuntia, oli ollut hänellekin rankka kokemus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:tä ei auta yhtään teidän ylimieliset besservisseröinnit siitä, miten valitsi huonon isän lapselleen. Alkoholisteja voi olla ihan fiksuissakin ihmisissä ja elämässä voi tapahtua kaikenlaista . Tilanne ei ap:lle ole mitenkään helppo ja häntä on turha syyllistää nyt tästä tilanteesta. Pahoinvointi vaan lisääntyy, kun joutuu häpeämään omaa tilannettaan ja kokemaan syyllisyyttä siitä, että on tähän tilanteeseen joutunut. Olen itse kokenut noin 20 vuotta sitten saman. Yksityiskohtia en ala tässä selittämään, mutta asiat ei aina ole niin yksinkertaisia. Itse aikanaan valhetelin mm. synnytyssairalaassa tilanteeni, koska en halunnut surkeaa reppanan leimaa. Olen koulutettu, akateeminen nainen, samoin lapsen isä. En kertonut asiasta kuin muutamalle ihmiselle häpeän takia, tuolloin menetin myös suurimman osan ns. ystävistäni, koska ihmiset eivät osanneet suhtautua tilanteeseen ja häpesin sitä kuollakseni. Olin mieluummin yksin kuin kuuntelin niitä " siis ei oo totta, kauheeta eihän kukaan tee tollasta", " olisit miettinyt etukäteen" yms. Erosin lapseni isästä vasta myöhemmin ja asiasta jäi trauma elämääni ja aiheutti myös masennusta yms. Sittemmin, eron jälkeen, lapsen isä raitistui ja on nykyään jo aikuiselle lapselleni hyvä isä ja on minultakin asiaa pyytänyt anteeksi jälkikäteen. Hänen kohdallaan tilanne johtui alkoholin sekoittamasta mielestä. Ap:lle antaisin neuvoksi hakea apua Al Anonista, koska täältä palstoilta tulet saamaan vain ja ainoastaan pahan mielen. Ihmiset eivät sinua ymmärrä ja masennut vain itse turhaan näitä vastauksia lukiessasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne anna jonkun alkkiksen hoitaa vauvaa sektion jälkeen. Tämän voin luvata.
Ja sektion jälkeenkin tulet saamaan vauvan hoitoosi heti, kun heräät. Ellet nyt ole kuolemaisillasi.Miksi ihmeessä olet tuollaisen luuserin kanssa ja haluat edes lapsesi lähelle?
Ai että kipeälle synnyttäjälle tupataan heti lapsi hoitoon? Vain koska hän on nainen? Tuohan on aivan hullua!!
Alkkis ei toki voi lasta hoitaa. Mutta normaali mies voi.
Kipu on yksilöllistä. Kaikki sektion kokeneet eivät ole kivun halvaannuttamia.
Oma sektionjälkeinen kokemukseni on, että vasta viimeisenä yönä sain vaihdettua vauvalleni itse vaipan. Olin siis kolme yötä sairaalassa.
Hyvin sai kyllä apua, ei kukaan olettanutkaan, että heti nousen maratonia juoksentelemaan.
Liikkeelle tosin pitää pian päästä, ihan veritulppariskien takia. Mutta aloitetaan pienin askelin. Itselläni kiireellinen sektio oli aamuviideltä, ja saman päivän iltana nousin hoitajan avustuksella seisomaan. Askeltakaan ei vielä tarvinnut ottaa, vaan seisominen riitti.
Seuraavana päivänä sitten vähän käveltiin, en muista oliko toka vai kolmas päivä leikkauksesta, kun menin hoitajan saattamana ekan kerran vessaan.
Olisin varmaan silloin vikana yönäkin saanut apua, mutten kehdannut alkaa soitella kelloa kun vauva teki isommat tarpeet vaippaan. Päätin kokeilla itse ja hyvin pärjäsin, vaikka jännitti.
Kotona paraneminen lähti rysäyksellä, viikko kotiutumisesta piti muistuttaa itselleni olevani toipilas. Olin siirtämässä jo huonekaluja kun muistin, ettei taida olla vielä ihan hyvä idea 👍
Niin, ja vauva nukkui sylissäni koko sairaala-ajan, en olisi häntä pois päästänytkään 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälittää jo tulevan lapsen elämä. Siis tehdään alkkinsen kans lapsi ja lasketaan paljonko voidaan lypsää verorahoista joita työssäkäyvät maksaa, erilaisia tukia sitten kun tarvisi elättää oma lapsi. Ei hyvää päivää.
Kuka laskee? Kuten edellä mainittu, olen ihan työssäkäyvä ja maksanut veroni kiltisti valtiolle vuosikausia. Ainoa ns. ylimääräinen tuki mitä tulen valtiolta saamaan on 50€ yh-korotus lapsilisään.
Miksi jotkut ovat niin katkeria yksinhuoltajille? Sitä saa lähteä ihan vapaasti kokeilemaan, jos tuntuu että yh:t pääsee jotenkin helpommalla. Kyllä ne rahat lapsen kasvatukseen revitään siitä omasta palkasta ja selkänahasta lopulta.
Miksi teidän piti hankkia lapsi tuollaiseen tilanteeseen?? Hirveästi epävakautta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman huonoin perustelu tuo että veri ja lima pelottavat. Suostuisiko mies edes ottamaan lasta paitansa alle, koska nykyään vauvoja ei enää pestä sairaalassa.
Oikeasti on täys alkkis joka ei rakasta muuta kuin viinaa.
Tässä tapauksessa eritteet ei pelota, en tiedä mistä tämän keksit? Alkkis-diagnoosikin on vähän hakuammuntaa, kun mies ei normaalisti juo kuin silloin tällöin, kuten tavallitset ihmiset. Siksi tilanne onkin erikoinen, että nyt ollaan menossa koko ajan.
Todennäköisesti tämän tekstin luettuasi et tunnista tästä mitään omasta elämästäsi, mutta yritän kuitenkin varoittaa. Mä en omassa vastaavassa tilanteessani vielä lukenut vauvapalstaa, enkä kyllä varoittavia neuvoja kuunnellut muutenkaan.
Mulla oli useita vuosia sitten aika samanlainen tilanne. Synnytin lopulta yksin ja itken sitä vieläkin, jotenkin se jätti niin isot arvet. Aloin puolustella miehen juomista muille, milloin oli huono vaihe, milloin saunailta. Sisimmässäni kyllä tiesin, että kun huoli itsellä herää, jotain ongelmaa puolison juomisessa on.
Älä pilaa elämääsi ja lapsen elämää. Synnytys on vielä pientä, vauvavuoteen mahtuu vielä enemmän haasteita, jotka muokkaavat lapsenne koko tulevaisuutta. Esimerkiksi kiintymyssuhde vauvaan kärsii aina, kun äidillä on huoli lapsen isästä. Lapsen isä alkaa hyvin todennäköisesti juomaan myös vauva-aikana milloin minkäkin syyn varjolla.
En ole ikinä kuullut lapsen raitistavan ketään, jonka juominen olisi ollut alkoholistista. Nyt et rakasta ihmistäsi sellaisena nää, sillä käsityksemme alkoholisteista on sellainen, että ne ovat rapajuoppoja sillan alla. Minunkin puolisoni oli juovana aikana mitä hurmaavin, fiksuin ja kävi töissä. Suurin osa alkoholisteista käy töissä. Sairauden edetessä se ihminen ei vaan kestä viinaa sitten yhtään, ja olot kotona voivat muuttua vähitellen ihan hirveiksi. Ja läheinen oppii sietämään sitäkin, kun läheisriippuvuus (sairaaseen käytökseen) on kehittynyt.
Alkoholisti muuten juo juuri silloin, kun ei saisi juoda. Oma puolisoni hakeutui hoitoon ja raitistui, kun jätin hänet täysin yksin. Enää harmittaa vain se, että tartutin lapseemme epävarmuuden ja tietynlaisen pelon, kun elimme siinä oravanpyörässä monta vuotta. Vaikka mitään väkivaltaa ei ollut, niitä jälkiä sitten paikkaillaan, vaikka vielä tuntuu etten voi ikinä antaa itselleni anteeksi.
T. Alkoholistin lapsi ja vaimo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi pitää mennä lisääntymään ennen yhdessä asumista ja avioliittoa?
Kuka laskee? Kuten edellä mainittu, olen ihan työssäkäyvä ja maksanut veroni kiltisti valtiolle vuosikausia. Ainoa ns. ylimääräinen tuki mitä tulen valtiolta saamaan on 50€ yh-korotus lapsilisään.
Miksi jotkut ovat niin katkeria yksinhuoltajille? Sitä saa lähteä ihan vapaasti kokeilemaan, jos tuntuu että yh:t pääsee jotenkin helpommalla. Kyllä ne rahat lapsen kasvatukseen revitään siitä omasta palkasta ja selkänahasta lopulta.