Lue keskustelun säännöt.
Mitä on emotionaalinen tuki parisuhteessa? Antakaa käytännön esimerkkejä tyhmälle
28.12.2018 |
Tässä fiksun oloisessa jutussa psykologi sanoo, että emotionaalinen tuki on parisuhteessa tärkeä asia: https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi-hyvin/psykologia/mita-onnel… Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?
Kommentit (27)
Huomioidaan toisen elämäntilanne ja kuulumiset. Otetaan huomioon,jos toinen on väsynyt,stressaantunut,surullinen.. ollaan vierellä kriisissä ja kuunnellaan ja kannustetaan,annetaan tilaa tarvittaessa,otetaan enempi vastuuta arjesta,jos toinen esim. väsynyt. Iloitaan toisen iloista. Annetaan toiselle huomiota: mitä kuuluu? Ollaan avoimia omista kuulumisista. Läsnäoloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta kysymyksesi oli hyvä. Ehkä se kertoo, että haluat vahvistaa omia vuorovaikutustaitojasi! Niissä riittääkin työstettävää kaikille elämän ajaksi.
Yllä mainittujen lisäksi se mielestäni tarkoittaa sitäkin, että kun toinen kertoo asioita ja kokemuksia, ei pyri ratkaisemaan niitä vain järjen näkökulmasta, vaan kyselee toisen tunteita. Ja se, että kuulee ja ymmärtää toisen tunteita, ei tarkoita, että pitäisi itse kokea samalla tavalla! Hämähäkkikammoista voi tukea olematta itse hämähäkkikammoinen näin yksinkertaistetusti sanomalla. Toisen tunteita kuunnellaan esim. sanoittamalla se tunne. Jos vaikka puolisosi sanoo: Mun työkaveri on täysi mäntti - niin sen takanahan on jokin tunne. Ei kannata ryhtyä haukkumaan tätä mänttiä vaan sanoittaa jotain tähän tapaan: Kuulostaa, että olet pettynyt. Mitä töissä tapahtui? Tämä ei tarkoita, että sinäkin ajattelisit sen olleen mäntti, vaan annat tilaa kokemuksen purkamiselle. Emotionaalinen tuki lähentää ihmisiä toisiinsa. Missä tunteita ilmaistaan, siinä syntyy aitoa kohtaamista. Toki elämässä tarvitaan myös 'järkikeskusteluja' ja pinnallista rupattelua. Viisas oppii näkemään, milloin on minkäkin aika. Ehkä.
Tuo on yllättävän monelle ihan vieras käsite. Tunnevammainen kansa.
Vierailija kirjoitti:
Huomioidaan toisen elämäntilanne ja kuulumiset. Otetaan huomioon,jos toinen on väsynyt,stressaantunut,surullinen.. ollaan vierellä kriisissä ja kuunnellaan ja kannustetaan,annetaan tilaa tarvittaessa,otetaan enempi vastuuta arjesta,jos toinen esim. väsynyt. Iloitaan toisen iloista. Annetaan toiselle huomiota: mitä kuuluu? Ollaan avoimia omista kuulumisista. Läsnäoloa.
Kuulostaa jotenkin todella raskaalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomioidaan toisen elämäntilanne ja kuulumiset. Otetaan huomioon,jos toinen on väsynyt,stressaantunut,surullinen.. ollaan vierellä kriisissä ja kuunnellaan ja kannustetaan,annetaan tilaa tarvittaessa,otetaan enempi vastuuta arjesta,jos toinen esim. väsynyt. Iloitaan toisen iloista. Annetaan toiselle huomiota: mitä kuuluu? Ollaan avoimia omista kuulumisista. Läsnäoloa.
Kuulostaa jotenkin todella raskaalta.
Jep, sama. Todella high maintenence ihminen, jos tarvitsee tuollaista kaikkea. Itse sanon yleensä: "Minulla on nyt huono fiilis. Se menee kyllä ohi, mytts voisinko saada halauksen?" Sen enempää emotionaalista työtä ei tarvitse tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomioidaan toisen elämäntilanne ja kuulumiset. Otetaan huomioon,jos toinen on väsynyt,stressaantunut,surullinen.. ollaan vierellä kriisissä ja kuunnellaan ja kannustetaan,annetaan tilaa tarvittaessa,otetaan enempi vastuuta arjesta,jos toinen esim. väsynyt. Iloitaan toisen iloista. Annetaan toiselle huomiota: mitä kuuluu? Ollaan avoimia omista kuulumisista. Läsnäoloa.
Kuulostaa jotenkin todella raskaalta.
Normaalia toisen huomioon ottamista, joskus jopa raskasta, jos itselläkin on matalalento päällä. Mutta näin terveessä parisuhteessa asiat toimii. Näkee, että puoliso tulee erityisen nääntyneenä töistä, niin voi pienillä jutuilla helpottaa, joskus se pieni juttu on, että antaa toisen olla rauhassa eikä sano sanaakaan. :)
Kumpikaan ei saa jäädä suhteen kanssa yksin. Parisuhdetta tulee vaalia vähän kuin koiraa tai kukkaa. Sille pitää puhua ja sitä tulee kastella säännöllisesti. Molempien on osallistuttava parisuhteen emotionaaliseen hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomioidaan toisen elämäntilanne ja kuulumiset. Otetaan huomioon,jos toinen on väsynyt,stressaantunut,surullinen.. ollaan vierellä kriisissä ja kuunnellaan ja kannustetaan,annetaan tilaa tarvittaessa,otetaan enempi vastuuta arjesta,jos toinen esim. väsynyt. Iloitaan toisen iloista. Annetaan toiselle huomiota: mitä kuuluu? Ollaan avoimia omista kuulumisista. Läsnäoloa.
Kuulostaa jotenkin todella raskaalta.
Normaalia toisen huomioon ottamista, joskus jopa raskasta, jos itselläkin on matalalento päällä. Mutta näin terveessä parisuhteessa asiat toimii. Näkee, että puoliso tulee erityisen nääntyneenä töistä, niin voi pienillä jutuilla helpottaa, joskus se pieni juttu on, että antaa toisen olla rauhassa eikä sano sanaakaan. :)
No jos tuo lasketaan, niin sitten... :D Minulle sopii hiljaisuus oikein hyvin.
Mutta silti jotenkin outoa että vastuutetaan se kumppani jotenkin hallinnoimaan omia tunteita. Kyllä minä osaan ainakin ihan itse pyytää ja ottaa sitä hiljaisuutta, kun sitä tarvitsen. Ja osaan myös ottaa itse asiat puheeksi. Sellainen, että toinen koettaa kovasti kuulostella mielialojani ja reagoida niihin, on minusta hyvin rasittavaa.
Olen mies, jos sitä ei tästä osannut päätellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomioidaan toisen elämäntilanne ja kuulumiset. Otetaan huomioon,jos toinen on väsynyt,stressaantunut,surullinen.. ollaan vierellä kriisissä ja kuunnellaan ja kannustetaan,annetaan tilaa tarvittaessa,otetaan enempi vastuuta arjesta,jos toinen esim. väsynyt. Iloitaan toisen iloista. Annetaan toiselle huomiota: mitä kuuluu? Ollaan avoimia omista kuulumisista. Läsnäoloa.
Kuulostaa jotenkin todella raskaalta.
Jep, sama. Todella high maintenence ihminen, jos tarvitsee tuollaista kaikkea. Itse sanon yleensä: "Minulla on nyt huono fiilis. Se menee kyllä ohi, mytts voisinko saada halauksen?" Sen enempää emotionaalista työtä ei tarvitse tehdä.
Minua hieman kiinnostaa miksi haluat kertoa kumppanillesi että sinulla on huono olo, mutta samaan aikaan vakuuttaa että kaikki on hallinnassasi. Etkö luota kumppanisi tukeen? Itse ainakin haluaisin puhua ja kommunikoida kumppanin kanssa enemmän. Sekin että pitää erikseen pyytää halausta vaikuttaa omituiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomioidaan toisen elämäntilanne ja kuulumiset. Otetaan huomioon,jos toinen on väsynyt,stressaantunut,surullinen.. ollaan vierellä kriisissä ja kuunnellaan ja kannustetaan,annetaan tilaa tarvittaessa,otetaan enempi vastuuta arjesta,jos toinen esim. väsynyt. Iloitaan toisen iloista. Annetaan toiselle huomiota: mitä kuuluu? Ollaan avoimia omista kuulumisista. Läsnäoloa.
Kuulostaa jotenkin todella raskaalta.
Jep, sama. Todella high maintenence ihminen, jos tarvitsee tuollaista kaikkea. Itse sanon yleensä: "Minulla on nyt huono fiilis. Se menee kyllä ohi, mytts voisinko saada halauksen?" Sen enempää emotionaalista työtä ei tarvitse tehdä.
Minua hieman kiinnostaa miksi haluat kertoa kumppanillesi että sinulla on huono olo, mutta samaan aikaan vakuuttaa että kaikki on hallinnassasi. Etkö luota kumppanisi tukeen? Itse ainakin haluaisin puhua ja kommunikoida kumppanin kanssa enemmän. Sekin että pitää erikseen pyytää halausta vaikuttaa omituiselta.
Olen meditoinut monta vuotta ja tiedän kokemuksesta, että tunteet tulevat ja menevät kuin pilvet taivaalla. Ikäväkin fiilis taittuu kyllä nopeasti, eikä sille tarvitse antaa sen kummempaa merkitystä. Ne ovat vain tilapäisiä mielenkiinnosta tuotoksia.
Se halaus on nimenomaan sitä mitä tarvitsen, en puhetta ja turhaa vatvomista "kommunikoinnin" varjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomioidaan toisen elämäntilanne ja kuulumiset. Otetaan huomioon,jos toinen on väsynyt,stressaantunut,surullinen.. ollaan vierellä kriisissä ja kuunnellaan ja kannustetaan,annetaan tilaa tarvittaessa,otetaan enempi vastuuta arjesta,jos toinen esim. väsynyt. Iloitaan toisen iloista. Annetaan toiselle huomiota: mitä kuuluu? Ollaan avoimia omista kuulumisista. Läsnäoloa.
Kuulostaa jotenkin todella raskaalta.
Jep, sama. Todella high maintenence ihminen, jos tarvitsee tuollaista kaikkea. Itse sanon yleensä: "Minulla on nyt huono fiilis. Se menee kyllä ohi, mytts voisinko saada halauksen?" Sen enempää emotionaalista työtä ei tarvitse tehdä.
Minua hieman kiinnostaa miksi haluat kertoa kumppanillesi että sinulla on huono olo, mutta samaan aikaan vakuuttaa että kaikki on hallinnassasi. Etkö luota kumppanisi tukeen? Itse ainakin haluaisin puhua ja kommunikoida kumppanin kanssa enemmän. Sekin että pitää erikseen pyytää halausta vaikuttaa omituiselta.
Olen meditoinut monta vuotta ja tiedän kokemuksesta, että tunteet tulevat ja menevät kuin pilvet taivaalla. Ikäväkin fiilis taittuu kyllä nopeasti, eikä sille tarvitse antaa sen kummempaa merkitystä. Ne ovat vain tilapäisiä mielenkiinnosta tuotoksia.
Se halaus on nimenomaan sitä mitä tarvitsen, en puhetta ja turhaa vatvomista "kommunikoinnin" varjolla.
Siis tilapäisiä mielen tuotoksia. Niitä ei tarvitse kenenkään yrittää hallita, minun tai läheisteni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, mä tuskailen, että miksi tein noin ja näin ja mun mies halaa mua ja sanoo, että älä sinä ota kaikkea kontollesi.
Jos joku tekee mulle väärin, niin mun mies puolustaa mua. Joko hän sanoo sille kaltoinkohtelijalle tai hän kertoo minulle faktoja siitä väärin kohtelusta ja puolellani.
Jos mulla on töissä jotain häikkää ja kerron siitä, niin puoliso miettii yhdessä ratkaisua.
Yleensä hän tulee puolelleni asioissa tai yrittää löytää selittäviä tekijöitä.
Jos on oikein hankalaa, niin hän sanoo, että ei pysty tässä auttamaan vaan toivoo, että haen ammattiapua.
Lasten kasvatuksessa koetetaan kumpikin vetää samaa köyttä.
Jos menee överiksi, ,,liikaa painostusta yhteen lapseen molemmista aikuisilta....niin kyllä silloin menee toinen lapsen puolelle. Noissa pitää olla tarkkana.
Yhteistä jakamista ja aitoutta. Sitä se minusta on. Ollaan reilusti.
Vierailija kirjoitti:
No, mä tuskailen, että miksi tein noin ja näin ja mun mies halaa mua ja sanoo, että älä sinä ota kaikkea kontollesi.
Miksi muuten teet noin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumpikaan ei saa jäädä suhteen kanssa yksin. Parisuhdetta tulee vaalia vähän kuin koiraa tai kukkaa. Sille pitää puhua ja sitä tulee kastella säännöllisesti. Molempien on osallistuttava parisuhteen emotionaaliseen hoitoon.
En ole kyllä ikinä kokenut mitenkään erityisesti hoitavani parisuhdettani emotionaalisesti, ja ihan hyvin on mennyt. Toisaalta joidenkin mielestä treffeillä käyminen ja keskustelut viinilasin äärellä ovat parisuhteen hoitoa, kun minun mielestäni ne ovat parisuhdetta.
Eiköhän useimmiten pelkkä kuunteleminen riitä. Ei että on kuuntelevinaan, vaan se että kuuntelee ja muistaa vielä seuraavana päivänä mitä toinen sanoi. Harva kaipaa ohjeita, vaan haluaa vain kertoa pahasta olosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomioidaan toisen elämäntilanne ja kuulumiset. Otetaan huomioon,jos toinen on väsynyt,stressaantunut,surullinen.. ollaan vierellä kriisissä ja kuunnellaan ja kannustetaan,annetaan tilaa tarvittaessa,otetaan enempi vastuuta arjesta,jos toinen esim. väsynyt. Iloitaan toisen iloista. Annetaan toiselle huomiota: mitä kuuluu? Ollaan avoimia omista kuulumisista. Läsnäoloa.
Kuulostaa jotenkin todella raskaalta.
Jep, sama. Todella high maintenence ihminen, jos tarvitsee tuollaista kaikkea. Itse sanon yleensä: "Minulla on nyt huono fiilis. Se menee kyllä ohi, mytts voisinko saada halauksen?" Sen enempää emotionaalista työtä ei tarvitse tehdä.
Minua hieman kiinnostaa miksi haluat kertoa kumppanillesi että sinulla on huono olo, mutta samaan aikaan vakuuttaa että kaikki on hallinnassasi. Etkö luota kumppanisi tukeen? Itse ainakin haluaisin puhua ja kommunikoida kumppanin kanssa enemmän. Sekin että pitää erikseen pyytää halausta vaikuttaa omituiselta.
Olen meditoinut monta vuotta ja tiedän kokemuksesta, että tunteet tulevat ja menevät kuin pilvet taivaalla. Ikäväkin fiilis taittuu kyllä nopeasti, eikä sille tarvitse antaa sen kummempaa merkitystä. Ne ovat vain tilapäisiä mielenkiinnosta tuotoksia.
Se halaus on nimenomaan sitä mitä tarvitsen, en puhetta ja turhaa vatvomista "kommunikoinnin" varjolla.
Ei kai asenteesi ole tuollainen kaikkien vastoinkäymisten osalta? Ei esimerkiksi läheisen kuolema tai vakava sairastuminen ole ohimenevä tunne. Juuri tällaisissa tilanteissa sitä emotionaalista tukea tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomioidaan toisen elämäntilanne ja kuulumiset. Otetaan huomioon,jos toinen on väsynyt,stressaantunut,surullinen.. ollaan vierellä kriisissä ja kuunnellaan ja kannustetaan,annetaan tilaa tarvittaessa,otetaan enempi vastuuta arjesta,jos toinen esim. väsynyt. Iloitaan toisen iloista. Annetaan toiselle huomiota: mitä kuuluu? Ollaan avoimia omista kuulumisista. Läsnäoloa.
Kuulostaa jotenkin todella raskaalta.
Jep, sama. Todella high maintenence ihminen, jos tarvitsee tuollaista kaikkea. Itse sanon yleensä: "Minulla on nyt huono fiilis. Se menee kyllä ohi, mytts voisinko saada halauksen?" Sen enempää emotionaalista työtä ei tarvitse tehdä.
Minua hieman kiinnostaa miksi haluat kertoa kumppanillesi että sinulla on huono olo, mutta samaan aikaan vakuuttaa että kaikki on hallinnassasi. Etkö luota kumppanisi tukeen? Itse ainakin haluaisin puhua ja kommunikoida kumppanin kanssa enemmän. Sekin että pitää erikseen pyytää halausta vaikuttaa omituiselta.
Olen meditoinut monta vuotta ja tiedän kokemuksesta, että tunteet tulevat ja menevät kuin pilvet taivaalla. Ikäväkin fiilis taittuu kyllä nopeasti, eikä sille tarvitse antaa sen kummempaa merkitystä. Ne ovat vain tilapäisiä mielenkiinnosta tuotoksia.
Se halaus on nimenomaan sitä mitä tarvitsen, en puhetta ja turhaa vatvomista "kommunikoinnin" varjolla.
Ei kai asenteesi ole tuollainen kaikkien vastoinkäymisten osalta? Ei esimerkiksi läheisen kuolema tai vakava sairastuminen ole ohimenevä tunne. Juuri tällaisissa tilanteissa sitä emotionaalista tukea tarvitaan.
90 %negatiivisista tunteista menee ohi muutamassa minuutissa tai viimeistään, kun ottaa nokoset tai syö kunnolla. Tämä siis, jos niihin ei lähde mukaan vellomaan vaan ottaa hyväksyvän asenteen.
Jokin läheisen kuolema vaikka kamala tilanne onkin ei ole oikea malli siihen, miten arjessa kannattaa epämiellyttäviin tunteisiin suhtautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpikaan ei saa jäädä suhteen kanssa yksin. Parisuhdetta tulee vaalia vähän kuin koiraa tai kukkaa. Sille pitää puhua ja sitä tulee kastella säännöllisesti. Molempien on osallistuttava parisuhteen emotionaaliseen hoitoon.
En ole kyllä ikinä kokenut mitenkään erityisesti hoitavani parisuhdettani emotionaalisesti, ja ihan hyvin on mennyt. Toisaalta joidenkin mielestä treffeillä käyminen ja keskustelut viinilasin äärellä ovat parisuhteen hoitoa, kun minun mielestäni ne ovat parisuhdetta.
Nimenomaan näin. Helposti sorrumme emotionaalisesti liian henkilökohtaiselle tasolle. Parisuhteen ei saa antaa personoitua henkilökohtaiselle tasolle liiaksi. Kun siihen pitää etäisyyttä on siihen mahdollisuus suhtautua objektiivisemmin ja nähdä korjausta vaativat asiat ikäänkuin ulkopuolisen silmin. Parisuhdehan ei ole henkilö vaan vuorovaikutus näiden henkilöiden välillä. Parisuhde voi olla vaikkapa kuten hoitoa kaipaava kukkapuutarha tai korjausta vaativa rintamamiestalo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpikaan ei saa jäädä suhteen kanssa yksin. Parisuhdetta tulee vaalia vähän kuin koiraa tai kukkaa. Sille pitää puhua ja sitä tulee kastella säännöllisesti. Molempien on osallistuttava parisuhteen emotionaaliseen hoitoon.
En ole kyllä ikinä kokenut mitenkään erityisesti hoitavani parisuhdettani emotionaalisesti, ja ihan hyvin on mennyt. Toisaalta joidenkin mielestä treffeillä käyminen ja keskustelut viinilasin äärellä ovat parisuhteen hoitoa, kun minun mielestäni ne ovat parisuhdetta.
Nimenomaan näin. Helposti sorrumme emotionaalisesti liian henkilökohtaiselle tasolle. Parisuhteen ei saa antaa personoitua henkilökohtaiselle tasolle liiaksi. Kun siihen pitää etäisyyttä on siihen mahdollisuus suhtautua objektiivisemmin ja nähdä korjausta vaativat asiat ikäänkuin ulkopuolisen silmin. Parisuhdehan ei ole henkilö vaan vuorovaikutus näiden henkilöiden välillä. Parisuhde voi olla vaikkapa kuten hoitoa kaipaava kukkapuutarha tai korjausta vaativa rintamamiestalo.
Melko tunteeton näkemys parisuhteesta. Ei parisuhdetta voi elää ulkopuolisen silmin, eikä parisuhde ole mikään projekti, jota pitää suorittaa.
No siinähän sitä selitettiin. Kysytään kuulumisia ja ollaan aidosti kiinnostuneita ja empaattisia. Sanoitetaan tunteita. Kumpikaan ei jää tunteidensa kanssa yksin.