Onko olemassa onnellista alkoholistia?
Voiko alkoholisti olla onnellinen?
Itselläni kokemus riippuvuudesta oli, että se teki minut ontoksi, tyhjäksi ja surulliseksi. Kun käsitin olevani riippuvainen, en voinut olla onnellinen. Tuntui että elin valheessa. Kaikki muu onni paitsi päihteen antama onni oli vain odottelua että saa päihdettä - sitten päihdekään ei tehnyt enää onnelliseksi. Olin yksin, jumissa ja surullinen.
Säälin niin paljon alkoholisteja koska samastun tähän sisäiseen kipuun. Mutta onko onnellista alkoholistia? Joka tietää että epäterveellistä tämä on, loppu tulee todennäköisesti nopeammin eikä se välttämättä ole kaunis, perheeni saattaa kärsiä tai puoliso jättää kun ei vaan halua enää tätä elämää - vaikkei puolisoa koskaan satuttaisikaan. Mutta jos puoliso haluaisi kumppanin joka on selvinpäin.. niin voiko alkoholisti olla siis elämäänsä tyytyväinen, sellaisena kuin on?
Kommentit (9)
Varmaan siinä nousuhumalavaiheessa on ja siksi juo.
Itse juon päivittäin kuudesta kahdeksaan pulloa valkoviiniä ja koen itseni ihan onnelliseksi
On, mutta heillä on hilpeä asenne jo ennestään. Juominen on ehkä kausittaista.
Kaikilla alkoholisteilla ei ole perhettä, eli eivät häiritse ketään juomisellaan.
Ei alkoholisti juo oloaan onnelliseksi. Alkoholismi on sairaus, joka juontaa juurensa syvemmälle. Turruttaa ajatukset, on tapa, josta on vaikeaa päästää irti. Alkoholisti menettää lopulta kaiken mahdollisesti saavutetun.
Olen onnellinen niin kauan kuin on viinaa kämpillä.
Riippuu kokonaan vaihtoehdoista. On olemassa asioita, joita ei vaan kestä.
Up