Oliko perheessänne taistolaisia tai muita äärikommunisteja?

Setä oli SKDL:n jäsen. Hän ei tosin mielipiteitään mainostanut, vaan keskittyi alkoholismiinsa.

Ei omassa suvussani, mutta exän isä oli tamperelaisia kovan linjan änkyräkommareita. Jututkin olivat suoraan Taudinkantaja-lehdestä.

Lasketaanko muita mielipiteitä vihaavat suvaitsevaiset tähän?

Lapsuudenystäväni kasvoi tuollaisessa perheessä. En tiedä tarkemmin, millaista arki heillä oli, mutta ystävälleni olivat sallittuja vain itäblokin lastenohjelmat. Tämä tietysti lapsena ihmetytti.

Näitä on nykyään paljon vihreissä.

Punaisia oli. Kohtalo se mikä kommarille kuuluukin.

Isopappani ja hänen kaksi veljeään teloitettiin sisällissodan jälkimainingeissa. Kaikki olivat tehdastyöläisiä ja tuolloisia ammattiyhdistysaktiiveja. Kuuleman mukaan kuitenkin maltillisia, ja sotaa eivät olisi missään tapauksessa tahtoneet. Asiat kuitenkin etenivät niin, että siihen ajauduttiin ja tunsivat velvollisuudekseen osallistua.

Näiden "halveksuttujen kommareiden" ansiosta meillä on kuitenkin esimerkiksi 8 tunnin työpäivä, oikeus järjestäytyä yms. Suvussa on asioista puhuttu jonkin verran, osa meistä sukulaisista nykyisin hyvinkin eri laidoilla poliittisesti. Perintönä kulkee kuitenkin kyky keskustella asioista vaikka kuinka olisimme eri mieltä. Koen isoisiemme kohtalon vaikuttaneen meihin lähinnä niin, että tiedämme kaikki vastakkainasettelun ja kansan kahtia jakaantumisen olevan kaiken pahan alku ja juuri.

Vierailija kirjoitti:

Isopappani ja hänen kaksi veljeään teloitettiin sisällissodan jälkimainingeissa. Kaikki olivat tehdastyöläisiä ja tuolloisia ammattiyhdistysaktiiveja. Kuuleman mukaan kuitenkin maltillisia, ja sotaa eivät olisi missään tapauksessa tahtoneet. Asiat kuitenkin etenivät niin, että siihen ajauduttiin ja tunsivat velvollisuudekseen osallistua.

Näiden "halveksuttujen kommareiden" ansiosta meillä on kuitenkin esimerkiksi 8 tunnin työpäivä, oikeus järjestäytyä yms. Suvussa on asioista puhuttu jonkin verran, osa meistä sukulaisista nykyisin hyvinkin eri laidoilla poliittisesti. Perintönä kulkee kuitenkin kyky keskustella asioista vaikka kuinka olisimme eri mieltä. Koen isoisiemme kohtalon vaikuttaneen meihin lähinnä niin, että tiedämme kaikki vastakkainasettelun ja kansan kahtia jakaantumisen olevan kaiken pahan alku ja juuri.

Taistolaisten ja muiden änkyräkommunistien ansiosta meillä on 8 tunnin työpäivä? Kommunisteille on turha antaa mitään kunniaa hyvinvointivaltiosta tai työntekijöiden oikeuksista (oikeille kommunisteille, en tarkoita sosiaalidemokraatteja ja muita vasemmistolaisia, joita jotkut kutsuvat kommunisteiksi).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isopappani ja hänen kaksi veljeään teloitettiin sisällissodan jälkimainingeissa. Kaikki olivat tehdastyöläisiä ja tuolloisia ammattiyhdistysaktiiveja. Kuuleman mukaan kuitenkin maltillisia, ja sotaa eivät olisi missään tapauksessa tahtoneet. Asiat kuitenkin etenivät niin, että siihen ajauduttiin ja tunsivat velvollisuudekseen osallistua.

Näiden "halveksuttujen kommareiden" ansiosta meillä on kuitenkin esimerkiksi 8 tunnin työpäivä, oikeus järjestäytyä yms. Suvussa on asioista puhuttu jonkin verran, osa meistä sukulaisista nykyisin hyvinkin eri laidoilla poliittisesti. Perintönä kulkee kuitenkin kyky keskustella asioista vaikka kuinka olisimme eri mieltä. Koen isoisiemme kohtalon vaikuttaneen meihin lähinnä niin, että tiedämme kaikki vastakkainasettelun ja kansan kahtia jakaantumisen olevan kaiken pahan alku ja juuri.

Taistolaisten ja muiden änkyräkommunistien ansiosta meillä on 8 tunnin työpäivä? Kommunisteille on turha antaa mitään kunniaa hyvinvointivaltiosta tai työntekijöiden oikeuksista (oikeille kommunisteille, en tarkoita sosiaalidemokraatteja ja muita vasemmistolaisia, joita jotkut kutsuvat kommunisteiksi).

Sosiaalidemokraatteja ja ammattiyhdistysaktiiveja olivat nämä isovanhempani, sisällissodan jälkipyykin aikaan heidät kuitenkin teloitettiin, eli laitettiin luultavasti tuohon mainitsemaasi "änkyräkommunisti" kastiin. Sen verran olen kuullut ja lukenut heidän työstään ammattiyhdistysaktiiveina, että tiedän myös heidän ansionsa työntekijän oikeuksien edistäjinä. 

Ei ole ollut niin todellisuudesta vieraantuneita. Eikä kukaan äänestä nykyajan vasemmistoakaan. Noista eibolisi maan rakentamiseen.

Olen yrittäsuvusta. Meillä on ideologiana ollut Suomen rakentaminen ja työllistäminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isopappani ja hänen kaksi veljeään teloitettiin sisällissodan jälkimainingeissa. Kaikki olivat tehdastyöläisiä ja tuolloisia ammattiyhdistysaktiiveja. Kuuleman mukaan kuitenkin maltillisia, ja sotaa eivät olisi missään tapauksessa tahtoneet. Asiat kuitenkin etenivät niin, että siihen ajauduttiin ja tunsivat velvollisuudekseen osallistua.

Näiden "halveksuttujen kommareiden" ansiosta meillä on kuitenkin esimerkiksi 8 tunnin työpäivä, oikeus järjestäytyä yms. Suvussa on asioista puhuttu jonkin verran, osa meistä sukulaisista nykyisin hyvinkin eri laidoilla poliittisesti. Perintönä kulkee kuitenkin kyky keskustella asioista vaikka kuinka olisimme eri mieltä. Koen isoisiemme kohtalon vaikuttaneen meihin lähinnä niin, että tiedämme kaikki vastakkainasettelun ja kansan kahtia jakaantumisen olevan kaiken pahan alku ja juuri.

Taistolaisten ja muiden änkyräkommunistien ansiosta meillä on 8 tunnin työpäivä? Kommunisteille on turha antaa mitään kunniaa hyvinvointivaltiosta tai työntekijöiden oikeuksista (oikeille kommunisteille, en tarkoita sosiaalidemokraatteja ja muita vasemmistolaisia, joita jotkut kutsuvat kommunisteiksi).

Sosiaalidemokraatteja ja ammattiyhdistysaktiiveja olivat nämä isovanhempani, sisällissodan jälkipyykin aikaan heidät kuitenkin teloitettiin, eli laitettiin luultavasti tuohon mainitsemaasi "änkyräkommunisti" kastiin. Sen verran olen kuullut ja lukenut heidän työstään ammattiyhdistysaktiiveina, että tiedän myös heidän ansionsa työntekijän oikeuksien edistäjinä. 

Eivät nuo ole kommunisteja vaan juuri niitä maltillisia vasemmistolaisia, joita kommunistit pitivät luokkapettureina tai ties minä. Jos kommunistit olisivat jossain vaiheessa saaneet vallan, tämänkaltaiset ”petturit” olisi ammuttu ensimmäisten joukossa, kuten Neuvostoliitossa kävi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isopappani ja hänen kaksi veljeään teloitettiin sisällissodan jälkimainingeissa. Kaikki olivat tehdastyöläisiä ja tuolloisia ammattiyhdistysaktiiveja. Kuuleman mukaan kuitenkin maltillisia, ja sotaa eivät olisi missään tapauksessa tahtoneet. Asiat kuitenkin etenivät niin, että siihen ajauduttiin ja tunsivat velvollisuudekseen osallistua.

Näiden "halveksuttujen kommareiden" ansiosta meillä on kuitenkin esimerkiksi 8 tunnin työpäivä, oikeus järjestäytyä yms. Suvussa on asioista puhuttu jonkin verran, osa meistä sukulaisista nykyisin hyvinkin eri laidoilla poliittisesti. Perintönä kulkee kuitenkin kyky keskustella asioista vaikka kuinka olisimme eri mieltä. Koen isoisiemme kohtalon vaikuttaneen meihin lähinnä niin, että tiedämme kaikki vastakkainasettelun ja kansan kahtia jakaantumisen olevan kaiken pahan alku ja juuri.

Taistolaisten ja muiden änkyräkommunistien ansiosta meillä on 8 tunnin työpäivä? Kommunisteille on turha antaa mitään kunniaa hyvinvointivaltiosta tai työntekijöiden oikeuksista (oikeille kommunisteille, en tarkoita sosiaalidemokraatteja ja muita vasemmistolaisia, joita jotkut kutsuvat kommunisteiksi).

Mistä hyvästä tämän miinuspeukuttajat haluavat antaa kunniaa taistolaisille?

Me natzit, me jalostamme rotua.

Ei ainakaan tiedettävästi. Mun suku on aika politiikka vapaa, ne äänestää jotka äänestää ja sillä selvä. Ei siitä oikeen jutella, kun ei ketään kiinnosta.