Ihastuin täysin tuntemattomaan mieheen enkä saa nyt häntä mielestäni!

Siis mikä ihme minua vaivaa!? Aivan käsittämätön tapaus sattui joulupäivänä.

Olin kavereiden kanssa kivan illan vietossa, perheellinen kahden lapsen äiti, meheni kanssa yhdessä avioliittoa takana 7.vuotta. Täysin hyvillä mielin lähtenyt liikenteeseen, ei riitoja taustalla taikka mitään muutakaan ihmeellistä. Ilta oli ollut kiva ja aika huppelissa menin kolmen maissa taksijonoon välttääkseni pitkät jonotukset. Takanani seisoi pariskunta ja heidän taakseen tuli tummansiniseen villakangastakkiin pukeutunut mielestäni aivan ihana mies. Jo tämä ajatus on ihan käsittämätön! En ole koko avioliittoni aikana katsonut muita miehiä sillä tavalla erityisen komeina, vaikka sellaisia on monta vastaan tullutkin. Tämä mies kuitenkin vei lähes jalat alta, en tiedä miksi. Täysin vastoin tapojani kysyin häneltä oletko menossa x:n (kaupunginosa) ja hän hymyili takaisin että valitettavasti on aivan eri suunta. Pariskunta siinä takanani sitten jutteli kanssani niitä näitä ja näin miehen tuijottelevan minua sivusilmällä koko ajan. Hymyilin hänelle vielä uudestaan ja kysyin että oletko varma ettet ole menossa x:n suuntaan johon hän vastasi että en valitettavasti, mutta ajatus olisi kyllä todella kiehtova. Vastasin hänelle, että en ole todellakaan etsimässä seuraa taksijonosta, vaan olisi ollut vaan kiva jutella hetken aikaa. Siihen hän hymyili ja vastasi että niin olisi ollut. Tämä keskustelu oli aivan käsittämätön, en ikinä ikinä maailmassa ole tehnyt mitään tällaista!

Odotin siinä sitten taksia, ja kun vuoroni tuli ja taksi ajoi vierelleni, tämä mies tuli sieltä jonosta viereeni ja sanoi että ”mennään”. Kysyin häneltä aivan ihmeissäni, että tämä kyllä tekee sinun matkaasi aikamoisen lenkin, en siis ole etsimässä seuraa vaan olisi ollut kiva vain tutustua. Hän katsoi minua suoraan silmiin ja sanoi ”aivan sama, nyt on pakko tehdä näin.”

Sinne taksin takapenkille sitten hypättiin, käteltiin ja kerrottiin etunimemme. Juteltiin niitä näitä, juttu luisti, molemmat kerrottiin jouluistamme perheidemme kanssa, kumpikin oli perheellinen ja ilmeisesti ihan kunnollinen, loppumatkasta mies huokaisi syvään ja silitti minua olkapäästä ja sanoi sen perään ”anteeksi” ja huokaisi lisää. Radiosta soi Jenni Vartiaisen Made in Heaven ja minusta tuntui että perhoset lentää mahanpohjassa tuhatta ja sataa. Taksi ajoi kotipihaan, toivotin hyvät yöt tälle miehelle ja ehkä vielä joskus nähdään. Hän vastasi että sitä toivoo todella. Sitten kömmin kotiin mieheni ja lasten luokse nukkumaan.

Olen ollut nyt pari päivää aivan ällikällä lyöty mikä tämä juttu oikein oli. Miksi tunsin yhtäkkiä niin vahvasti täysin tuntematonta kohtaan ja miten ilmeisen molemminpuolinen tuo tunne oli? Onko teille koskaan käynyt näin että kemia tuntemattoman kanssa menee aivan yli järjen?

Mitä ihmettä tapahtuu jos joskus vielä törmään tähän mieheen? Olen aivan ihmeellisen tunteen vallassa, joka varmaan vastaa ihastusta, mutta en käsitä mitä näin lyhyessä ajassa oikein voi tapahtua tällainen tunnereaktio tuntematonta kohtaan.