Kuinka usein pidät yhteyttä vanhempiisi?
Toivotko, että oma lapsesi pitää sinuun yhtä paljon/vähän yhteyttä?
Kommentit (7)
Isäni kuoli ollessani 10v.
Äidin kanssa oltiin hyvin läheisiä, en voinut olla päivääkään tietämättä hänen kuulumisiaan.
Sama juttu nyt oman rakkaan lapseni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoli ollessani 10v.
Äidin kanssa oltiin hyvin läheisiä, en voinut olla päivääkään tietämättä hänen kuulumisiaan.
Sama juttu nyt oman rakkaan lapseni kanssa.
Siis äitinikin on jo edesmennyt.
Elämä on lyhyt, muistakaa.
Äitini pitää yhteyttä useamman kerran viikossa, se on minulle vähän liikaa. Toivon, että oma lapsi pitäisi yhteyttä kerran viikossa - kerran kahdessa sitten kun aikuistuu. Veikkaan, että on niin sosiaalinen, että aikaa minulle ei löydy paljon.
Soitan äidilleni joka aamu ja ilta, pistäydyn 3-4 kertaa viikossa, samalla vien ostoksia, otan maksettavat laskut, siivoan vessaa, teen lumityöt, haen puut liiteristä, hiekoitan pihaa, laitan lintulaudalle siemeniä, pyyhin pölyjä yms. Viikonloppuna käydään tyttären kanssa siivoamassa viikkosiivous ja pesen pyykin, ei joka viikonloppu, vaan muutaman viikon välein, muulloin haen äidin meille syömään ja viettämään päivää. Koko perheellä käymme myös joskus kylässä. Nyt jouluna äiti oli aattona meillä, syötiin puuro, käytiin hautausmaalla, pukki kävi, syötiin jouluateria. Joulupäivänä äiti oli meillä kahvilla ja eilen olimme koko perheellä äitini luona kahvilla.
Muut sisarukseni ovat niin kiireisiä ja kovia matkustelemaan (ovat jo eläkkeellä), että eivät ehdi käydä äidin luona kuin vain harvoin. Nyt joulun aikana ei ehtinyt kukaan käymään, ei sisarukset eikä sisarusten lapset. Äiti on 86-v, muistisairas ja muutenkin jo melko huonokuntoinen.
Vierailija kirjoitti:
Soitan äidilleni joka aamu ja ilta, pistäydyn 3-4 kertaa viikossa, samalla vien ostoksia, otan maksettavat laskut, siivoan vessaa, teen lumityöt, haen puut liiteristä, hiekoitan pihaa, laitan lintulaudalle siemeniä, pyyhin pölyjä yms. Viikonloppuna käydään tyttären kanssa siivoamassa viikkosiivous ja pesen pyykin, ei joka viikonloppu, vaan muutaman viikon välein, muulloin haen äidin meille syömään ja viettämään päivää. Koko perheellä käymme myös joskus kylässä. Nyt jouluna äiti oli aattona meillä, syötiin puuro, käytiin hautausmaalla, pukki kävi, syötiin jouluateria. Joulupäivänä äiti oli meillä kahvilla ja eilen olimme koko perheellä äitini luona kahvilla.
Muut sisarukseni ovat niin kiireisiä ja kovia matkustelemaan (ovat jo eläkkeellä), että eivät ehdi käydä äidin luona kuin vain harvoin. Nyt joulun aikana ei ehtinyt kukaan käymään, ei sisarukset eikä sisarusten lapset. Äiti on 86-v, muistisairas ja muutenkin jo melko huonokuntoinen.
Niin ja toivon, että omat lapseni pitävät minuun yhteyttä, mutta toivon, että jakavat huolenpidon keskenään niin tasan kuin voivat. En odota, että he huolehtivat minusta yhtä paljon kuin minä äidistäni. Ja toivon, että en ole enää elossa yhtä huonokuntoisena kuin äitini, eli aion kieltäytyä kaikesta säännöllisestä lääkityksestä ja tehdä hoitotestamentin.
Suunnilleen kerran kuussa-kahdessa ehkä tulee joku viesti tai kuva vaihdettua,soitettua vain jos on jotain erityistä asiaa. Kuulumistenvaihto ei ole tällainen asia. En itse eivätkä vanhemmatkaan kaipaa enempää.
Asumme n.10km päässä toisistamme.
Näemme n.3-10krt vuodessa.
Välillä teemme töitä yhessä isäni kansaa. Pidämme yhteyttä muuten ainakin kerran viikossa.
Lapseni kanssa pidämme kyllä tiiviimmin yhteyttä. Hän on asunut vuoden pois kotoa.
Äitini on kuollut. olimme hyvin läheisiä. pidimme yhteyttä melkein päivittäin. Asuimme niin lähekkäin, että näimme usein.
perhe ja suku ovat minulle hyvin tärkeitä.