Läheisen kanssa mahdotonta luottaa että asiat ovat sovittu koska muuttaa tarinoita jälkikäteen

Mulla on läheinen joka käyttäytyy välillä loukkaavasti eikä pyydä anteeksi. Olen huomannut, että jos tulen antaneeksi hänelle jotain anteeksi pitkien selvitysten jälkeen, hän saattaa myöhemmin vesittää asian muuttamalla tarinaa.

Teen keksityn esimerkin koska en halua että hän tunnistaa:

Tyyliin hän lainaa minulta paidan ja kun sanon ettei saa ilman lupaa ottaa toisten vaatteita, hän sanoo että ok, ymmärrän. Sitten hän selittää pitkän tarinan, miksi luuli asian olevan ok. Kun huomautan, että vois pyytää anteeksi, hän sanoo että aikoi, eikä kuitenkaan koskaan pyydä.

Myöhemmin, jos viittaan tapahtumaan esim. uuden harmittavan teon yhteydessä, tyyliin: Kuten silloin, kun lainasit paitaani ilman lupaa, niin hän muuttaa tarinaa ja sanoo kuin ohimennen: " Silloinhan oli sovittu, että saisin lainata sitä. "
Silloin mulle tulee huijattu olo, että olen antanut anteeksi jotain mistä hän ei ikinä olekaan ollut pahoillaan ja valehtelee vielä törkeästi. Jos tapauksesta on aikaa, tulee myös olo että onko itse muistanut jotain väärin, mutta en ole koska en tietenkään huvikseni ole loukkaantunut.

Mistä voi olla kyse? Muilla kokemusta tällaisesta?