Kehitysvammaisen 9v äitinä,omaishoitajana olen NIIN uupunut

Vierailija kirjoitti:

Tuon ikäinen lapsihan on jo koulussa.

Ja kaksi muuta lasta voivat mennä päivähoitoon niin sinäkin pääset töihin.

Hankit hänelle avustajan kotiin joka hoitaa kouluunlaittamiset, on koulussa apuna tarvittaessa, ja tuo koulusta kotiin ja on kotona seurana siihen asti että sinä tai miehesi tulette töistä kotiin. Miehesi voi tehdä vain yhtä työtä ja sinä pystyt tekemään normaalia päivätyötä.

Minulla oli vammainen sisko. Sai vauvana aivo- ja keuhkoverenvuodon ja vammautui syvästi. Mutta ei puhettakaan, että äiti olisi jättänyt työnsä ja jäänyt kotiin ja jättänyt meidät kaksi muuta lasta heitteille. Isäkin kävi töissä ja hankki ruokaa pöytään etsästämällä, kalastamalla, marjastamalla jne.

Päiväkotiin tuota "liian vaikeasti vammaista" lasta ei otettu, koska "muut lapset voivat pelätä häntä". Aha. No, hänelle saatiin hoitaja päiviksi, joka ruokki, puki, pesi ja ulkoili. Minä ja siskoni olimme päivähoidossa. Tuo vammautunut oli siis minun kaksossiskoni.

Kouluun tuo siskoni meni kuusivuotiaana, samoin kuin minä ja siskoni olimme menneet esikouluun. Hän kävi jotain erityisoppilasluokkaa jolla oli eri asteisesti vammaisia lapsia. Joillakin down, joillakin jotain muuta. Viitenä päivänä viikossa, taksilla haettiin ja tuotiin. Joskus tuo hoitaja käveli kotimatkan ja pukkasi siskoa rattaissa, kotimatka 2 km ja siskoni siis kulki ihan tavallisilla rattailla nuo matkat. Kotona ja koulussa oli sitten erikoisapuvälineet.

Tuo hoitaja mahdollisti sen että siskoni kävi koulua ja vanhemmat pystyivät käymään töissä.

Tsisi olla aikana, jolloin yleisestikin perheissä oli kotiapulaisia.

Tuo on on harvalle nykyään mahdollista taloudellisista syistä.

Minimipalkka on n. 1300€/kk, työnatajamaksut päälle eli yhteensä pari tonnia/kk...

Jos ap vaikka pääsee töihin, jossa bruttopalkka on 3000€, memisi koko nettopalkka lastenhoitajan palkkaan.

Niille, jotka ihmettelevät useita lapsia, vaikka on perheessä kehitysvammainen.

Useinkaan vammaa ja sen syvyyttä ei heti tunnisteta.

Kehitysvammadiagnoosi voi tulla vasta eskari-iässä.

Jos on tehnyt lapset lyhyin väliajoin, ja tulee sitten vielä joukkoon yhdet kaksoset, ollaan helposti nykymittapuulla suurperheessä ennen kuin tilanne valkenee.

Yietysti ihminen voi myös vammautua sairauden tai onnettomuuden takia.

Laitoksessa asuvat otetaan usein myös viikonlopuksi ja loma-aikoina pidemmiksikin jaksoiksi kotiin.

On kotisoittoja ja yksikössä voi vierailla.

Se ei ole hylkääminen.

Ei sen ainakaan tarvitse olla.

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kyllä tunge lastasi laitokseen.

Itseäni inhottaa että perheitä ei tueta muuta kuin laitospalveluilla.. sitten niille annetaan isommat palkkiot samasta työst'  kun ''hoitavat'' lastasi, vaikka monesti siellä tapahtuu jopa heitteillejättöä ja muita sairaita asioita.

Joskus se on perheen ja lapsen kannalta parasta.

Laitoksesta tulee monelle mieleen kalsea sairaala, jossa potilaat ovat apaattisiksi lääkittyinä.

Totuus on toisenmoinen, ainakin näkemissäni vammaisten asumisyksiköissä.

Monesti kehitysvammaiset vaativat sellaisia virikkeitä, joita muita lapsia ja kotia hoitava kotiäiti ei voi tarjota.

Onneksi se on joskus noinkin kun päin vastaisiakin esimerkkejä löytyy

Nyt meni hermot. Saat kunnon summan rahaa ilmaiseksi ihmisiltä, joita ei voisi vähempää kiinnostaa perheesi hyvinvointi. Vielä valitat päälle..

Suomi on paska maa, kun hyysää tuommoisia luusereita. Yksi syy taas tehdä työtä huonommin.

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon ikäinen lapsihan on jo koulussa.

Ja kaksi muuta lasta voivat mennä päivähoitoon niin sinäkin pääset töihin.

Hankit hänelle avustajan kotiin joka hoitaa kouluunlaittamiset, on koulussa apuna tarvittaessa, ja tuo koulusta kotiin ja on kotona seurana siihen asti että sinä tai miehesi tulette töistä kotiin. Miehesi voi tehdä vain yhtä työtä ja sinä pystyt tekemään normaalia päivätyötä.

Minulla oli vammainen sisko. Sai vauvana aivo- ja keuhkoverenvuodon ja vammautui syvästi. Mutta ei puhettakaan, että äiti olisi jättänyt työnsä ja jäänyt kotiin ja jättänyt meidät kaksi muuta lasta heitteille. Isäkin kävi töissä ja hankki ruokaa pöytään etsästämällä, kalastamalla, marjastamalla jne.

Päiväkotiin tuota "liian vaikeasti vammaista" lasta ei otettu, koska "muut lapset voivat pelätä häntä". Aha. No, hänelle saatiin hoitaja päiviksi, joka ruokki, puki, pesi ja ulkoili. Minä ja siskoni olimme päivähoidossa. Tuo vammautunut oli siis minun kaksossiskoni.

Kouluun tuo siskoni meni kuusivuotiaana, samoin kuin minä ja siskoni olimme menneet esikouluun. Hän kävi jotain erityisoppilasluokkaa jolla oli eri asteisesti vammaisia lapsia. Joillakin down, joillakin jotain muuta. Viitenä päivänä viikossa, taksilla haettiin ja tuotiin. Joskus tuo hoitaja käveli kotimatkan ja pukkasi siskoa rattaissa, kotimatka 2 km ja siskoni siis kulki ihan tavallisilla rattailla nuo matkat. Kotona ja koulussa oli sitten erikoisapuvälineet.

Tuo hoitaja mahdollisti sen että siskoni kävi koulua ja vanhemmat pystyivät käymään töissä.

Tsisi olla aikana, jolloin yleisestikin perheissä oli kotiapulaisia.

Tuo on on harvalle nykyään mahdollista taloudellisista syistä.

Minimipalkka on n. 1300€/kk, työnatajamaksut päälle eli yhteensä pari tonnia/kk...

Jos ap vaikka pääsee töihin, jossa bruttopalkka on 3000€, memisi koko nettopalkka lastenhoitajan palkkaan.

Ehei, tuo tapahtui nimenomaan aikana, jlloin kotiapulaisia ei enää ollut.

Äiti nimenomaan kertoi, että harmittaa kun kotiapulaiset loppuivat ennen kuin me synnyimme.  Kotiapulaiselle olisi todellakin ollut meidän perheessä käyttöä, mutta kun sellaista ei enää saanut. Eikä tuo siskoni hoitaja todellakaan ollut mikään kotiapulainen, hän ei kotitöitä tehnyt.

Hän oli ihan työntekijä johon meillä oli oikeus, jotta vanhemmat pystyivät käymään töissä ja siskoni koulussa, koska myös vammaisella lapsella on oppivelvollisuus.

Vanhemmat eivät voi jättäytyä töistä pois sen vuoksi että lapsella on oppivelvollisuus :DD

Kunta myönsi tuon työntekijän meille 80-luvun lopussa, kun minä menin päiväkotiin. Koulun aloitimme (minä ja tuo siskoni) 90-luvulla. En tiedä mitä meidän piti hänelle maksaa, vai pitikö mitään.

No itse halusit vammaisen lapsen pitää etkä tehnyt aborttia. Kärsi nyt seuraukset. Tuota lapsen hoitamista se tulee olemaan lopun ikääsi.

up