Saako psykoterapeutti naureskella asiakkaalle?
Onko toistuvas asiakkaalle naureskelu epäpätevän terapeutin merkki?
Kommentit (44)
No tietenkin on. Ihan kuten myös ilkeät ylimieliset hoitajat ja lääkärit.
Tähän mennessä ammattitaidottomimmat hoitajat ja lääkärit olen kohdannut raskauksien ja synnytysten yhteydessä. He ilmeisesti kokevat itsensä jumaliksi jotka saavat kohdella ja vähätellå naista minkä kerkeää kun tämä.ei pääse tilanteesta mihinkään. Todellinen osoitus ammattitaidottomuudesta ja ammattietiikan puutteesta kun alentaa ja väheksyy ihmistå joka on herkimmillään ja niin avuton kuin vain voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta on paha sanoa, onko niin oikeasti tapahtunut vai onko se vain sairaan ihmisen väärintulkintaa.
Miksi kyseenalaistat kokemuksen? Jokin terapiassa on mennyt pieleen, jos potilaalla ei ole turvallinen olo.
Siksi, että potilaan sairaus on fakta ja sekin vaikuttaa hänen turvallisuuden tunteeseensa. Ja vääristää kokemuksia.
Ei kukaan huvikseen psykoterapiassa käy.
Terapeutti voi olla sopimaton. Se ei ole ennen kuulumatonta.
Totta kai voi olla. Moni joutuu kokeilemaan useampaa terapeuttia ennen kuin löytää sellaisen, jonka kanssa henkilökemiat toimii.
Mutta eihän tässä ole sellaisesta puhe, vaan virkavirheestä. Ap tässä syyttää terapeuttia aika raskaan luokan ammattitaidottomuudesta, mitä tulkintaa kyseenalaistan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on as-lapsi, jolle tuottaa isoja vaikeuksia tulkita muiden käytöstä ja puhetta. Häntä on ikävä kyllä kiusattu paljon koulussa, joten hän on ihan yliherkkä kaikelle häntä koskevalle puheelle. Ei saa esim. kehua lainkaan tai hellitellä, senkin hän kokee loukkaavana, ajattelee ilmeisesti sen olevan sarkasmia.
Tulipa vaan mieleen aloituksesta.
Eli ei millään pahalla ap, mutta ehkä sinäkään et osaa tulkita psykoterapeuttia oikein. On ihan selvää, ettei potilasta pilkata - mutta koska se on niin selvästi epäeettistä terapeutilta, en jaksa uskoa, että niin on tapahtunut.
En ole kiinnostunut sinun mielipiteestäsi.
Ok. Asenteesi kertoo kaiken tarvittavan. Fiksu ihminen osaa kyseenalaistaa omia tulkintojaan, sairas ei.
Alkuun mietinkin olenko tulkinnut tilanteet oikein, mutta ne toistuivat samanlaisina kerta toisensa jälkeen.
Miksi jatkat sitten tuollaisella terapeutilla?
No jos on ihan pelle, niin sitten. Muuten ei. Kai.
Vierailija kirjoitti:
No tietenkin on. Ihan kuten myös ilkeät ylimieliset hoitajat ja lääkärit.
Tähän mennessä ammattitaidottomimmat hoitajat ja lääkärit olen kohdannut raskauksien ja synnytysten yhteydessä. He ilmeisesti kokevat itsensä jumaliksi jotka saavat kohdella ja vähätellå naista minkä kerkeää kun tämä.ei pääse tilanteesta mihinkään. Todellinen osoitus ammattitaidottomuudesta ja ammattietiikan puutteesta kun alentaa ja väheksyy ihmistå joka on herkimmillään ja niin avuton kuin vain voi olla.
Kaikkien synnytysten yhteydessä? Mitä ihmettä sinulle on tapahtunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta on paha sanoa, onko niin oikeasti tapahtunut vai onko se vain sairaan ihmisen väärintulkintaa.
Miksi kyseenalaistat kokemuksen? Jokin terapiassa on mennyt pieleen, jos potilaalla ei ole turvallinen olo.
Siksi, että potilaan sairaus on fakta ja sekin vaikuttaa hänen turvallisuuden tunteeseensa. Ja vääristää kokemuksia.
Ei kukaan huvikseen psykoterapiassa käy.
Terapeutti voi olla sopimaton. Se ei ole ennen kuulumatonta.
Totta kai voi olla. Moni joutuu kokeilemaan useampaa terapeuttia ennen kuin löytää sellaisen, jonka kanssa henkilökemiat toimii.
Mutta eihän tässä ole sellaisesta puhe, vaan virkavirheestä. Ap tässä syyttää terapeuttia aika raskaan luokan ammattitaidottomuudesta, mitä tulkintaa kyseenalaistan.
Olitko itse paikalla? Ai et? Miksi siis olet tulkitsevinasi jotain, jollet tiedä tilanteista mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta on paha sanoa, onko niin oikeasti tapahtunut vai onko se vain sairaan ihmisen väärintulkintaa.
Miksi kyseenalaistat kokemuksen? Jokin terapiassa on mennyt pieleen, jos potilaalla ei ole turvallinen olo.
Siksi, että potilaan sairaus on fakta ja sekin vaikuttaa hänen turvallisuuden tunteeseensa. Ja vääristää kokemuksia.
Ei kukaan huvikseen psykoterapiassa käy.
Terapeutti voi olla sopimaton. Se ei ole ennen kuulumatonta.
Totta kai voi olla. Moni joutuu kokeilemaan useampaa terapeuttia ennen kuin löytää sellaisen, jonka kanssa henkilökemiat toimii.
Mutta eihän tässä ole sellaisesta puhe, vaan virkavirheestä. Ap tässä syyttää terapeuttia aika raskaan luokan ammattitaidottomuudesta, mitä tulkintaa kyseenalaistan.
Olitko itse paikalla? Ai et? Miksi siis olet tulkitsevinasi jotain, jollet tiedä tilanteista mitään?
Palaapa alkuun. Minähän nimenomaan sanoin, että on vaikea sanoa, pitääkö ap:n väite paikkaansa vai ei.
Hän käy terapiassa syystä. Se syy voi hyvin vaikuttaa hänen tulkintoihinsa. Mikä tässä on sinulle niin vaikeaa ymmärtää?
Eikä kyse on henkiläkemioista, vaan ap syyttää terapeuttiaan raskaan luokan ammattitaidottomuudesta. Koska psykoterapeutit ovat pitkän koulutuksen läpikäyneitä ammattilaisia, on aika luontevaa kysyä, mahtaako ap:n tulkinta olla väärä.
Sinäkään et ollut paikalla.
Ja jos olet ap, sinäkin voit olla väärässä, vaikka OLITKIN paikalla. Masennukseen esimerkiksi kuuluu osalla masentuneista pahan olon projisointia lähipiiriin ja esimerkiksi terapeuttiin. Luetaan halveksuntaa ja pilkkaa siellä, missä sitä ei ole - KOSKA oma itsetunto on maassa.
Ap väittää, että tuota on tapahtunut useita kertoja. Ihmettelen hyvästä syystä, että jos hän niin kokee, miksi ei vaihda jo terapeuttia. Vaikka kyse olisi väärintulkinnastakin, ja varsinkin jos ei ole.
minä olen yhdesti tahallaan pieraissut asiakkaan kasvoille
Vierailija kirjoitti:
Minulla on as-lapsi, jolle tuottaa isoja vaikeuksia tulkita muiden käytöstä ja puhetta. Häntä on ikävä kyllä kiusattu paljon koulussa, joten hän on ihan yliherkkä kaikelle häntä koskevalle puheelle. Ei saa esim. kehua lainkaan tai hellitellä, senkin hän kokee loukkaavana, ajattelee ilmeisesti sen olevan sarkasmia.
Tulipa vaan mieleen aloituksesta.
Eli ei millään pahalla ap, mutta ehkä sinäkään et osaa tulkita psykoterapeuttia oikein. On ihan selvää, ettei potilasta pilkata - mutta koska se on niin selvästi epäeettistä terapeutilta, en jaksa uskoa, että niin on tapahtunut.
Ei ole mikään ihme, että lapsesi on koulukiusaamisen seurauksena herkistynyt häntä koskevalle puheelle. Tiesit kai, että varsinkin tyttöjen välinen kiusaaminen on juuri tuollaista mukahellää kehumiseen piilotettua naljailua ja väheksyntää? Samanlaista käytöstä esiintyy myös aikuisten, etenkin naisten, välillä. Keskustele lapsesi kanssa asiasta ja näytä, että suhtaudut hänen tuntemuksiinsa vakavasti. Jos lapsellesi on jäänyt päälle se oletus, että kaikki kehuminen, hassuttelu ja hellittely on kiusaamista, niin ei se asianlaita täällä voivottelemalla korjaannu.
Ja kyllä, myös psykoterapeutit ja muut ammattiauttajat voivat olla täysin pihalla ja epäammatillisia reaktioissaan. En itse ole ollut psykoterapiassa mutta kävin hankalassa elämäntilanteessa n. vuoden ajan tk-psykologilla. Hän oli tällainen naureskelija, rupesi mm. hihittämään sille, kun kerroin tehneeni tunnelukkotestin ja saaneeni hyvin kuvaavat ja omaan elämääni istuvat tulokset. Oli koulutukseltaan lisäksi psykoterapeutti, joten hänellä olisi käsitykseni mukaan pitänyt olla pakollinen oma psykoterapia käytynä. Hänen käytöksestään ei sitä olisi voinut uskoa, koska mitään epämukavuutta tai yllätyksellisyyttä hän ei sietänyt vaan reagoi joko hihittämällä tai alkoi hädissään melkein huutaa, mitä minun on hänen mielestään tehtävä. Herää kysymys, millaista tämä pakollinen psykoterapia on laadultaan, kun lopputuloksena on omien tunteidensa kanssa eksyksissä oleva ammattiauttaja.
Vierailija kirjoitti:
Ovatko aloituksen alapeukuttajat huonoja terapeutteja? Onko tullut paljon valituksia?
Eiku tää on aika huono provo.
Terapeutin ammattietiikka on unohtunut jonnekin pöytälaatikon uumeniin, jos hän katso oikeudekseen naureskella potilailleen tai potilaittensa kustannuksella. Terapeutilla ei ole oikeutta kertoilla kenellekään potilaistaan. Hänellä on vaitiolovelvellisuus, kuten hoitoalalla yleensäkin.
Mielenterveystyöhön hakeutuu paljon sellaisia henkilöitä, joilla on halu tehdä työtä ihmisten parissa mutta ei välttämättä muita soveltuvia ominaisuuksia. Epävarmuuden ja yllätyksellisyyden sietokyky, hyvä itsetunto ja -tuntemus, kyky tunnistaa omia ja toisten tunteita sekä kyky hahmottaa erillisyys oman itsen ja toisen henkilön välillä ovat kaikki avainominaisuuksia psykoterapeutin työssä. Näitä voi totta kai aina kehittää ja ne todennäköisesti kehittyvätkin osaamisen kasvamisen myötä mutta aina näin ei ole. Monelta mt-alan ammattiauttajalta puuttuu tietoisuus itsestä eivätkä he ole riittävän rohkeita tutustuakseen epämiellyttäviin ja salattuihin puoliinsa. Silloin he eivät osaa suhtautua asiakkaankaan kokemuksiin ja reaktioihin.
Osallistumpa tähän ketjuun.
Itse olen muutaman kerran kokenut satuttavaa vähättelyä kokemastani asiasta terapeutin osalta.
Tulikin mieleen että onko tämä osa suunnitelmaa, eli saada vaikka asiakkaasta joitakin tunteita esiin?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä terapeutille sallitaan tunnereaktiot. Mutta asiakasta ei tietenkään pilkata ja ylenkatsota. Se on selvää. Toisaalta on paha sanoa, onko niin oikeasti tapahtunut vai onko se vain sairaan ihmisen väärintulkintaa.
Terapeutti ei ole onnistunut työssään jos asiakas kokee näitä "väärintulkintoja" toistuvasti. Voisinpa jopa väittää että pätevä terapeutti kykenisi lopettamaan nämä naureskelut ensimmäisen väärintulkinnan jälkene ja jopa jotenkin purkamaan mitä siinä tapahtui ja miten ei tarkoittanut naureskeluaan pilkalliseksi.
Yleisesti kehottaisin alalla toimivia vaihtamaan alaa, jos kovinkin usein kokevat asiakkailtaan tällaista "sairaan ihmisen väärintulkintaa". Ehkä joskus ongelma onkin terapeutissa, joka ei ole osannut hakea itselleen apua ongelmiinsa?
Riippuu vähän mitä se asiakas höpöttää. Jos nyt menee ihan naurettavaksi, niin mielestäni saa nauraa.
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveystyöhön hakeutuu paljon sellaisia henkilöitä, joilla on halu tehdä työtä ihmisten parissa mutta ei välttämättä muita soveltuvia ominaisuuksia. Epävarmuuden ja yllätyksellisyyden sietokyky, hyvä itsetunto ja -tuntemus, kyky tunnistaa omia ja toisten tunteita sekä kyky hahmottaa erillisyys oman itsen ja toisen henkilön välillä ovat kaikki avainominaisuuksia psykoterapeutin työssä. Näitä voi totta kai aina kehittää ja ne todennäköisesti kehittyvätkin osaamisen kasvamisen myötä mutta aina näin ei ole. Monelta mt-alan ammattiauttajalta puuttuu tietoisuus itsestä eivätkä he ole riittävän rohkeita tutustuakseen epämiellyttäviin ja salattuihin puoliinsa. Silloin he eivät osaa suhtautua asiakkaankaan kokemuksiin ja reaktioihin.
No pitää sinun mennä alalle, kun tunnut olevan niin tietoinen minkälainen on hyvä mt-työntekijä. Ei muuta kun paperit vetämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta on paha sanoa, onko niin oikeasti tapahtunut vai onko se vain sairaan ihmisen väärintulkintaa.
Miksi kyseenalaistat kokemuksen? Jokin terapiassa on mennyt pieleen, jos potilaalla ei ole turvallinen olo.
Siksi, että potilaan sairaus on fakta ja sekin vaikuttaa hänen turvallisuuden tunteeseensa. Ja vääristää kokemuksia.
Ei kukaan huvikseen psykoterapiassa käy.
Terapeutti voi olla sopimaton. Se ei ole ennen kuulumatonta.
Totta kai voi olla. Moni joutuu kokeilemaan useampaa terapeuttia ennen kuin löytää sellaisen, jonka kanssa henkilökemiat toimii.
Mutta eihän tässä ole sellaisesta puhe, vaan virkavirheestä. Ap tässä syyttää terapeuttia aika raskaan luokan ammattitaidottomuudesta, mitä tulkintaa kyseenalaistan.
Tää on iso ongelma mt-puolen hoidossa. Ei korppi korpin silmää noki, aina luotetaan siihen ammattilaisen liki jumaliseen erehtymättömyyteen ja käännetään ongelma potilaaseen. Sitten kun on aivan selkeä todiste hoitovirheestä alkaakin valitus miten "ihmisiä kuule mekin vaan ollaan, ois parempi jos et ajattelisi tätä kun se ei tee sulle hyvää." Vuosia myöhemmin ihmetellään että eikö sua neuvottu nostamaan hoitovirheilmoitusta näin vakavasta virheestä, joka on ihan helposti todistettavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta on paha sanoa, onko niin oikeasti tapahtunut vai onko se vain sairaan ihmisen väärintulkintaa.
Miksi kyseenalaistat kokemuksen? Jokin terapiassa on mennyt pieleen, jos potilaalla ei ole turvallinen olo.
Siksi, että potilaan sairaus on fakta ja sekin vaikuttaa hänen turvallisuuden tunteeseensa. Ja vääristää kokemuksia.
Ei kukaan huvikseen psykoterapiassa käy.
Terapeutti voi olla sopimaton. Se ei ole ennen kuulumatonta.
Totta kai voi olla. Moni joutuu kokeilemaan useampaa terapeuttia ennen kuin löytää sellaisen, jonka kanssa henkilökemiat toimii.
Mutta eihän tässä ole sellaisesta puhe, vaan virkavirheestä. Ap tässä syyttää terapeuttia aika raskaan luokan ammattitaidottomuudesta, mitä tulkintaa kyseenalaistan.
Tää on iso ongelma mt-puolen hoidossa. Ei korppi korpin silmää noki, aina luotetaan siihen ammattilaisen liki jumaliseen erehtymättömyyteen ja käännetään ongelma potilaaseen. Sitten kun on aivan selkeä todiste hoitovirheestä alkaakin valitus miten "ihmisiä kuule mekin vaan ollaan, ois parempi jos et ajattelisi tätä kun se ei tee sulle hyvää." Vuosia myöhemmin ihmetellään että eikö sua neuvottu nostamaan hoitovirheilmoitusta näin vakavasta virheestä, joka on ihan helposti todistettavissa.
Nyt lähdetään siitä, että sinä rauhoitut. Mielenterveyspotilailla on usein taipumus uskotella ja kuvitella asioita, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Säännöllinen lääkitys tulisi ottaa ohjeiden mukaisesti.
Heh heh.