Lue keskustelun säännöt.
Mies "ei muista" normaaleja asioita minusta
24.12.2018 |
Aloin miettiä mitä kaikkea mies unohtelee:
- Alkuvaiheessa unohti ikäni (meillä 2v ikäero). Kysyi ensin millos synttärit olikaan ja samalla paljonko täytätkään?
- Synttärit unohtuneet 3 vuotena neljästä
- Ei muista mistä ruoasta pidän (jota syön usein) ja toisaalta mitä inhoan. Ei muista gluteenittomuutta.
- Unohti minun harrastavan lukemista ja mitä keräilen
- Tuskin tietää vieläkään lemmikkieni nimiä, vaikka tullut monta kertaa esille
- Jos sanon tänään, etten vastaa huomenna klo 8-15 kun on menoa, hän unohtaa ja lähettää hämmentyneitä viestejä
Normaalia unohtelua vai?
Kommentit (26)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entinen mies kyseli, että pitäisikö hänen ostaa minulle äitienpäivälahja. Jouduin kertomaan että meillä ei ole lapsia, joten kyseinen päivä ei koske minua. Riittää että ostaa äidillensä ja siskoillensa. Semmosta.
Mä kyllä koen, että jos toista pitää kiinostavana, niin hänestä myös muistaa asioita. Toki jos ollaan kimpassa vaikka 10v, niin saattaa kerran tai pari toisen synttärit unohtua kun päivissä on välillä vaikea pysyä kiinni. Mutta jos toinen ei edes muista minä päivänä ne on saatika minä vuonna toinen on syntynyt, niin aika paha. Sama noissa harrastuksissa. Millä tavalla toinen näkee sinut, jos ei yhdistä mitään sinun harrastuksia tai mielenkiinnon kohteita sinun persoonallisuuteesi? Näkeekö hän edes sinua "persoonana"? Vai oletko sinä vain se nainen, joka asuu hänen kanssaan, ku nainen on pakko olla? En mäkään muista mitään ihmisistä keistä en ole kiinnostunut, ja välillä uusien työkavereiden nimien opettelu on ihan tuskaa. Mutta rakkaistani kyllä muistan asioita.
Munkaan mies ei muista syntymäpäiviä, eikä osaa ikinä ostaa lahjoja koska ei tiedä mistä minä tai lapset tykätään.
Hänelle on myös täysi mysteeri edelleen missä kaapissa mitäkin tavaraa säilytetään vaikka kamat samoilla paikoilla viimeiset 15 vuotta.
Mulla on ystävä, jonka kanssa ystävyys on kestänyt jo 27 vuotta. Olemme myös toistemme ladten kummeja. Tuo ystävä ei muista koskaan sitä, että minulla on keliakia ja gluteeniton ruokavalio. Se tuntuu suoraansanoen vähän oudolta ja olenkin nyt alkanut ottaa etäisyyttä häneen viime vuosina.
Hän on ihan normaaliälyinen, akateeminenkin ja hyvässä työssä.
Epäilen, että kaikissa vastaavissa "unohduksissa" on kyse tahallisesta unohtamisesta, ettei vaan pidä toista tärkeänä ja välitä.
Mun äidillä oireili/oireilee äärimmäinen stressi unohteluna. On unohtanut aika suuriakin tapahtumia meidän lasten lapsuudesta, ei aina muista isäni syntymäpäivää ja yleensäkin kovan stressin kautena on aika tavalla kuutamolla elämästä muutenkin. Stressi ei oikein muutoin meille ulkopuolisille ilmene kuin tuona unohteluna ja ajoittaisena unettomuutena.