Olisiko elämä hauskempaa jos alkaisi juomaan?
Mua vaivaa myös se typerä keski-ikä kun mikään ei tunnu miltään eikä mikään kiinnosta.
Juon hyvin vähän alkoholia, ehkä pari lasia vuodessa. Olen miettinyt että miltä tuntuisi jos alkaisinkin juomaan? Onko ihan hullu ajatus?
Ei haittaisi jos tulisi sairauksia en halua elää pitkään. Ulkonäöstä viis, se nyt on muutenkin menetetty tässä iässä.
Tulisi jopa jännitystä elämään kun joutuis piilottelemaan pulloja puolisolla.
Kommentit (12)
Riippuu ihan täysin siitä, nautitko humalassa olemisesta. Ja jos nautit siitä liikaa, tulee jossain vaiheessa ongelmia sen puolison kans jos se ei tykkää että juot.
Ei sitä oikein voi valita. Asiat menee niinku on mennäkseen. Jos olet kyllästynyt elämääsi, suosittelisin ennemmin psykedeelitrippiä, jos jotain päihdyttäviä aineita haluat nauttia.
Terveisin juoppo :)
Vetelää tulisi elämästä, suosittelen vesiliikuntaa, vesi tuntuu ihanalta iholla, kunto kohoaa yms.
Todennäköisesti elämäsi muuttuisi entistä tylsemmäksi. Ei krapula tuo lisää glamouria.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti elämäsi muuttuisi entistä tylsemmäksi. Ei krapula tuo lisää glamouria.
Niin mutta olisi edes motiivi tehdä jotain, saavuttaa humala. Tunnen tai tiedän muutama paljon juovia ja aina tuntuvat olevan menossa, ainakin baariin. Mä olen jo tehnyt kaikkea, ei huvita mennä mihinkään. Baari voisi olla uusi motiivi tehdä jotain.
Ap
Kunto huononee ja kivut saapuvat. Väsyttää ja päivässä olet selvinpäin n.4h ellei ole pakko. Rahaa kuluu ihan hlvetisti vaikka vain kotona tissuttelee. Ihan prseestä jos minulta kysytään. No yleensä minulta mitään kysytä kun kaikki on jo jatkanut menojaan kun olen aina "kipeenä" ja jään kotiin puuskuttamaan kun ei saa edes kenkiä jalkaan kunnolla ison mahan takia. Ei kannata ryypätä jää asiat hoitamattakin yleensä.
Ihan varteenotettava vaihtoehto loppuelämän ajaksi.
Nousuhumalassa elämä näyttää paljon miellyttävämmältä ja ideoita tulevaisuudessa tehtävistä asioista suorastaan pulppuaa esiin.
Itselläni ongelmana on se, etten jaksa juoda kuin yhden illan kerrallaan, mutta pystyn kuvittelemaan tilanteen, jossa yhden illan idea, esim. nuoruuden juomismuisto Tallinnalaisesssa narkkibaarissa ja sen hyvästä tunnelmasta (koko baari hoilasi Dylanin biisiä) konkretisoituisi useamman päivän juonisputken seurauksena ja löytäisikin itsensä ottamassa loiventavia tallinnan vanhassa kaupungissa alan mestassa.
Ikävää ettei jaksa juoda tarpeeksi saadakseen elämäänsä sisältöä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Kyllä känni voittaa selvinpäin kitumisen 100-0.
Vierailija kirjoitti:
Kunto huononee ja kivut saapuvat. Väsyttää ja päivässä olet selvinpäin n.4h ellei ole pakko. Rahaa kuluu ihan hlvetisti vaikka vain kotona tissuttelee. Ihan prseestä jos minulta kysytään. No yleensä minulta mitään kysytä kun kaikki on jo jatkanut menojaan kun olen aina "kipeenä" ja jään kotiin puuskuttamaan kun ei saa edes kenkiä jalkaan kunnolla ison mahan takia. Ei kannata ryypätä jää asiat hoitamattakin yleensä.
Olen jo rapakunnossa kun mikään ei kiinnosta, ei siis liikuntakaan. Asun ulkomailla, ei kuluisi rahaakaan niin paljon koska alkoholi on täällä edullista.
Olen yksinäinen, juopoilla on aina joku juopporemmi mukana menossa eli olisi seuraa. Huono seurakin on parempi kuin ei mitään.
Ap
Paransi mun elämää ainakin. Sosiaalista ja vauhdikasta ainaisen kotona nyhjäämisen sijaan.
Rajat täytyy kuitenkin pitää. Olen nähnyt ihan densoiksi liukuneita
Vierailija kirjoitti:
Paransi mun elämää ainakin. Sosiaalista ja vauhdikasta ainaisen kotona nyhjäämisen sijaan.
Rajat täytyy kuitenkin pitää. Olen nähnyt ihan densoiksi liukuneita
Ja densan elämäkö olisi jotenkin huonompaa kuin uraputkessa elävän?
Spuge viettää kaiken aikansa rakastamansa asian parissa kun esim. arkkitehti tai terveyskeskulääkäri, puhumattakaan eläinlääkäristä, joka viettää osan elämästään käsi kyynerpäätä myöten lehmän anuksessa myy itsensä ja sielunsa rahanahneudessaan kenelle tahansa parhaiten tarjoavalle.
Parempi Sorbus pullo kädessä, kuin käsi lehmän perseessä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan varteenotettava vaihtoehto loppuelämän ajaksi.
Nousuhumalassa elämä näyttää paljon miellyttävämmältä ja ideoita tulevaisuudessa tehtävistä asioista suorastaan pulppuaa esiin.
Itselläni ongelmana on se, etten jaksa juoda kuin yhden illan kerrallaan, mutta pystyn kuvittelemaan tilanteen, jossa yhden illan idea, esim. nuoruuden juomismuisto Tallinnalaisesssa narkkibaarissa ja sen hyvästä tunnelmasta (koko baari hoilasi Dylanin biisiä) konkretisoituisi useamman päivän juonisputken seurauksena ja löytäisikin itsensä ottamassa loiventavia tallinnan vanhassa kaupungissa alan mestassa.
Ikävää ettei jaksa juoda tarpeeksi saadakseen elämäänsä sisältöä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Jotkut muuttuu humalassa vaan entistä surumielisemmiksi ja masentuneimmiksi.
Puolisolta*