Mitä tapahtuu jos keskelle saharan autiomaata tehtäisiin iso tekojärvi?
Kommentit (47)
Mistä meinasit siihen järveen makean veden lähteen saada?
Haihdunta olisi aikamoista.
Saisi olla katettu lätäkkö, ettei haihtuisi samantien
Vierailija kirjoitti:
Aika vaatimattoman kokoisen meinaisit laittaa. :DD Laatokan Pinta-ala: 17 700 km²
Leveys: 138 km
Pituus: 219 km
Vesimäärä: 838 km³
Meinasin ensin ehdottaa järvesta pinta-alaltaan belgian kokoista, mutta ajattelin pitää asian realiteettisena :D
Vierailija kirjoitti:
Saisi olla katettu lätäkkö, ettei haihtuisi samantien
Tästähän päästäänkin mielenkiintoiseen kysymykseen: sataisiko vesi alas sellaisille seuduille joilla sade on niin harvinaista että se saisi jotain erikoista aikaan?
Vierailija kirjoitti:
Mistä meinasit siihen järveen makean veden lähteen saada?
Haihdunta olisi aikamoista.
Kanavaa pitkin välimerestä. Toki ensin pitäisi rakentaa se ja ehkä myös se järven paikka kaivaa ja suolainen vesi suodattaa jne.
Kuvitellaan kuitenkin, että kaikki on jo tehty ja se järvi olisi siellä. Mitä vaikutuksia sillä on alueelle? Veden haihdunta olisi voimakasta. Lisäisikö vesihöyry sateita aavikolla joka alkaisi ajansaatossa vihertää? Miten järvi vaikuttaisi alueen lämpötilaan ja muuhun ympäristöön?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisi olla katettu lätäkkö, ettei haihtuisi samantien
Tästähän päästäänkin mielenkiintoiseen kysymykseen: sataisiko vesi alas sellaisille seuduille joilla sade on niin harvinaista että se saisi jotain erikoista aikaan?
Niin mikä vesi, millä vedellä meinasit sen järven täyttää ja pitää täynnä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä meinasit siihen järveen makean veden lähteen saada?
Haihdunta olisi aikamoista.
Kanavaa pitkin välimerestä. Toki ensin pitäisi rakentaa se ja ehkä myös se järven paikka kaivaa ja suolainen vesi suodattaa jne.
Kuvitellaan kuitenkin, että kaikki on jo tehty ja se järvi olisi siellä. Mitä vaikutuksia sillä on alueelle? Veden haihdunta olisi voimakasta. Lisäisikö vesihöyry sateita aavikolla joka alkaisi ajansaatossa vihertää? Miten järvi vaikuttaisi alueen lämpötilaan ja muuhun ympäristöön?
Saisit todennäköisesti aikaan Välimeren rannalla paikallisen ympäristötuhon kun dumppaat sinne suodattamon suolat.
Ilmasto muuttuisi ainakin siellä suunnalla, vettä sataisi ja yöllä voisi olla huurua.
Pitäis varmaan olla vuoriakin jotta se kosteus pysyisi siellä, eikä karkaisi "harakoille".
Sahara on itse asiassa ollut vain muutamia tuhansia vuosia sitten osin meren peittämää välimereltä päin. Sellainen iso meri allas. Pohjois-koillis-Egyptissä on paljon merielämän fossiileja. Sitä on itse asiassa pohdittu ihan vakavastitkin, että osa tuosta alueesta palautettaisiin mereksi tai järveksi. Se ei kai olisi erityisen vaikeaakaan, sillä merenpintaan nähden alue on melkeinpä samalla tasolla tai jopa alempana paikon. Ovat tosin pelänneet vaikutuksia mikroilmastoon ym. joten se projekti on hautautunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisi olla katettu lätäkkö, ettei haihtuisi samantien
Tästähän päästäänkin mielenkiintoiseen kysymykseen: sataisiko vesi alas sellaisille seuduille joilla sade on niin harvinaista että se saisi jotain erikoista aikaan?
Ei saisi mitään erikoista aikaan. Tuuli kuljettelisi haihtunutta vettä päivästä riippuen aina eri suuntiin ja niin laajalle alueelle, ettei Edes Laatokan vesimäärällä olisi vaikutusta. Yhdellä sadepäivällä ei ole aavikolla juuri mitään vaikutusta kasvillisuuden kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisi olla katettu lätäkkö, ettei haihtuisi samantien
Tästähän päästäänkin mielenkiintoiseen kysymykseen: sataisiko vesi alas sellaisille seuduille joilla sade on niin harvinaista että se saisi jotain erikoista aikaan?
Niin mikä vesi, millä vedellä meinasit sen järven täyttää ja pitää täynnä?
Juuri se vesi joka sinne tässä hypoteettisessa skenaariossa nyt vaan jotenkin saataisiin. "Entä jos" -pohjalta löytyy usein mielenkiintoisia asioita, paitsi jos torppaa ne omassa päässään heti sillä että ei noin voi tehdä kun ei ole tarpeeksi isoa rekkaa veden kuljettamiseen.
Täyttyisi hiekalla ajan saatossa, (hiekkamyrskyt).
Vierailija kirjoitti:
Sahara on itse asiassa ollut vain muutamia tuhansia vuosia sitten osin meren peittämää välimereltä päin. Sellainen iso meri allas. Pohjois-koillis-Egyptissä on paljon merielämän fossiileja. Sitä on itse asiassa pohdittu ihan vakavastitkin, että osa tuosta alueesta palautettaisiin mereksi tai järveksi. Se ei kai olisi erityisen vaikeaakaan, sillä merenpintaan nähden alue on melkeinpä samalla tasolla tai jopa alempana paikon. Ovat tosin pelänneet vaikutuksia mikroilmastoon ym. joten se projekti on hautautunut.
Erityisesti se veden haihtuminen kiinnostaa, että missä se sataisi maahan. Löysin tällaisen artikkelin https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/kestava_kehitys/155-000-km2-sahara…
Tässä on varmaan taustalla se Mika Anttosenkin puhuma idea siitä, että josko Saharasta tehtäisiin merivesialue. Tai en tiedä onko, mutta kuulostaa siltä.
Keskustelijat ovat kuitenkin totaalisen tietämättömiä koko ideasta. En suosittele odottamaan tästä kovinkaan laadukasta keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saisi olla katettu lätäkkö, ettei haihtuisi samantien
Tästähän päästäänkin mielenkiintoiseen kysymykseen: sataisiko vesi alas sellaisille seuduille joilla sade on niin harvinaista että se saisi jotain erikoista aikaan?
Varmasti kasvillisuus lisääntyisi.
Sinkkumies
hiilinielu
Ennemminkin se aavikko tulisi täyttää pikkuhiljaa kasvillisuudella. Reunoille uusia puita parin vuoden välein niin se vesikin alkaisi kulkeutumaan aavikolle juurien yms mukana.
Aika vaatimattoman kokoisen meinaisit laittaa. :DD Laatokan Pinta-ala: 17 700 km²
Leveys: 138 km
Pituus: 219 km
Vesimäärä: 838 km³