Uskova tyttö vastaan maallinen tyttö

Olen seuraillut parinvalintaan liittyviä keskusteluja ja ihmetellyt sitä, kuinka jotkut naiset antavat ymmärtää, että ihmisen aikaisemmasta taustasta ei voisi päätellä tämän peruskäytösmalleja.

Tutkimukset eivät tällaista tue, vaan niiden mukaan suuri seksikumppaneiden määrä nuorena kertoo suuresta seksikumppaneiden määrästä jatkossakin riippumatta siitä, onko ihminen avioliitossa vai ei.

Syrjähypyille altistaa myös vetovoimainen ja ulospäin suuntautunut persoonallisuus. Tilaisuus tekee varkaan, ja jos on helposti kontakteja luova ekstrovertti, niin äkkiä vaikka vahingossa humalassa ajautuu harhateille. Jäykemmällä ja aralla persoonalla tällaiseen on luonteen luoma suoja.

Tunnen seurakuntataustani vuoksi monia uskovia tyttöjä. Heistä ovat eronneet vain harvat. Kaiken lisäksi heidän perhe-elämänsä vaikuttaa perusonnelliselta. Vanhemmat tekevät työtä yhdessä perheen eteen ja ainakin puhuvat kunnioittavasti toisistaan.

En ole enää uskossa eikä minulla ole uskovaista puolisoa, mutta en ymmärrä, miksi esimerkiksi uskovaisuudesta ei voisi aavistella sitä, että nainen on luotettava ja tahtoo sitoutua sekä perheeseen, mieheensä että kristillisiin arvoihin, joissa avioero edelleen nähdään kielteisesti.

Ei ihmisestä naimisiin mennessä yhtäkkiä tule jotain muuta kuin mitä hän perustaltaan on. Kevytmielinen tyttö tai poika on kevytmielinen naimisiin mennessäänkin. Ei ole mitään takeita siitä, että hän kykenee sitoutumaan vuosikymmenten mittaiseen liittoon vain siksi, että pappi sanoo aamenen.