Miehen tietämättömyys häiritsee
Olen akateemisesta perheestä lähtöisin oleva, nelikymppinen nainen ja myös jo isovanhempani ovat olleet akateemisesta perheestä. Kaikki aiemmat seurustelukumppanini ovat olleet koulutettuja enkä oikeastaan ole termiä "akateemisuus" isommin joutunut miettimään läheisissä ihmissuhteissani.
Olen nyt tapaillut miestä, joka ei ole opiskellut. Hän on lähtöisin perheestä, jossa opiskelulle ei myöskään nähdä isompaa arvoa. Miehen ystäväpiiri koostuu sekin ihmisistä, joiden ammatit ovat lähinnä hyvin käytännönläheisiä.
Minua häiritsee miehen tapa suhtautua maailmaan. Tutkimuksille hän viittaa kintaalla ja vetoaa omiin/lähipiirin kokemuksiin. Keskustelu liikkuu joko hyvin käytännönläheisissä aiheissa tai sitten siirtyy osapuilleen henkimailman asioihin ("kaikella on tarkoituksensa" jne.).
Minua on ruvennut ahdistamaan mutta tuntuu pahalta puhua asiasta. Miten voisin tästä puhua loukkaamatta? Ovatko maailamme niin erilaisia, ettei ehkä ole järkeäkään jatkaa eteenpäin? Ajatuksia?
Jos todella haluaa perustaa käyttäytymisensä tutkimuksiin, niin silloin on parempi ymmärtää tutkimusalaa kunnolla ja todella lukea niitä tutkimuksia. Jos luet lehdistä tai nettisivuilta ns. tiedeuutisia, niin ensin yliopiston tiedotusyksikkö tekee tutkimuksesta mediaseksikkään tiedotteen joka vetää mutkia suoriksi. Sitten lehti/nettisivu tekee saman. Jos sen jälkeen totuudesta on jotain jäljellä, niin se voi olla kuitenkin ristiriidassa muun tutkimusnäytön kanssa. En tiedä miksi kokemukset olisivat jotenkin huonompi tietolähde.