Ekaluokkalainen ja uskonto/ET

Vierailija kirjoitti:

ystäväni lapsi valitsi ala-asteella et, aina kun muilla oli oli uskonnon tunnit, niin kyseinen lapsi istui yksin käytävässä tekemässä omia tehtäviä. opettaja kävi välillä katsomassa onko kaikki ok. 🤔 itse ainakin koen omat uskonnon tuntini olevan enemmänkin yleissivistäviä, kun jotain uskonnon tuputtamista, kuitenkin käydään läpi monia uskontoja ja eettisiä valintoja.

Mitä ajattelet että ET:ssä opiskellaan jos ei mm. eettisiä valintoja ja tietoa maailman uskonnoista? Näitä ei vain opiskella "kristittyjen linssien läpi".

Tietty ET eli ei-katsomuksellista elämänfilosofian opetusta! Miksi ihmeessä tunnustuksellista uskontoa?

Vaikka lapsia on ryhmässä vähän, minusta on kiva että annamem ihan tavallisen perheen ei-uskontomallin. Jospa joku muukin joskus uskaltaa valita toisin. Ja opetus on hyvin yksilöllistä.

Kannattaa myös kysäistä miten se opetus koulussa toteutetaan, jos olet kahden vaiheilla. Joissain kouluissa 1.-2. luokkien uskonto ja et opetetaan samassa ryhmässä, niin että paikalla on molempien aineiden opettaja erikseen, ja käydään sellaisia molempien oppiaineiden opetussuunnitelmaan kuuluvia sisältöjä. Yhden kaverin lapsen koulussa tämä aine kulki nimellä "sydämen asiat". Omallakin ekaluokkalaisella suurin osa syksystä tätä yhdistettyä uskonto+et, puhuivat ystävyydestä ja käytöstavoista jne. Vasta loppusyksystä jakautuivat eri ryhmiin.

Minua ei ole kastettu, enkä kuulu kirkkoon. Ihan normaaleille uskonnon tunneille osallistuin. Vaikka en ole uskossa ollut, niim koin mielenkiintoisena ja tarpeellisena opiskella silti sitä.

Uskonnon tunnit olivat usein myös hauskoja, oli enemmän näytelmiä, käsillä tekemistä, keskustelua ym. kuin muissa lukuaineissa.

Kiitos vastauksista! Hyviä pointteja. Varmaan valitaan vaan lapselle ET häneltä kyselemättä. Saa myöhemmin vaihtaa uskontoon, jos itse pyytää.

ap

Vierailija kirjoitti:

Tietysti valitsisin neutraalin vaihtoehdon, eli ET:n. Miksi uskonnottomalle lapselle pitäisi opettaa tunnustuksellista uskontoa? 

Onko lapsenne omasta tahdostaan uskonnottomia jo 6 vuotiaana?

Meillä lapsi käy uskontotunneilla koska täällä maalla muu vaihtoehto olisi että lapsi menee yksin et-tunnille. Lapsi ei halunnut mennä yksin joten valitsi itse että opiskelee uskontoa.

Vierailija kirjoitti:

ystäväni lapsi valitsi ala-asteella et, aina kun muilla oli oli uskonnon tunnit, niin kyseinen lapsi istui yksin käytävässä tekemässä omia tehtäviä. opettaja kävi välillä katsomassa onko kaikki ok. 🤔 .

Oho,, voidaanko näin toimia? Mahtoi olla tylsää ja myös tunne, ettei kuulu joukkoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti valitsisin neutraalin vaihtoehdon, eli ET:n. Miksi uskonnottomalle lapselle pitäisi opettaa tunnustuksellista uskontoa? 

Onko lapsenne omasta tahdostaan uskonnottomia jo 6 vuotiaana?

Paljon todennäköisempäähän se nyt on kuin että kastetut lapset olisivat omasta tahdostaan kirkon jäseniä.

Koko uskonnon opetus pitäisi koulussa kieltää. Korkeintaan ylä-asteella muutaman tunnin kurssi missä kerrotaan niistä yleisellä tasolla. Yksityiskohtia ei tarvita eikä pidä tuoda esiin. Kaikki uskonnolliset tapahtumat, aamunavaukset ja kirkoissa käynnit pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen valitsemaan et. Alakoulun uskonnon opetus on aika paatoksellista ja ahdistavaa yhden totuuden julistamista.

Samaa mieltä! Alakoulussa käytiin pelkkää raamattua läpi, mutta jätettiin ikävät kohdat välistä. Vasta yläkoulussa ruvetaan käymään oikeasti kiinnostavia asioita läpi. Silloin esitetään ensimmäistä kertaa mahdollisuus kriittiseen ajatteluun. 

Jos tuota osallistumista voi vuosittain vaihtaa, niin suosittelisin vaikka sellaista järjestelmää, että lapsi ensin ET-tunneille, niin kristillinen aivopesu jäisi saamatta, ja sitten yläkoulussa uskonnontunneille (mikäli suostuu menemään) saamaan vähän yleissivistystä kaikista uskonnoista!

Jep. Esikoiseni osasi rippikoulussa jo kaikki ulkoa opeteltavat rimpsut, koska oma luokanopettaja oli opettanut ne alakoulun uskonnontunnilla. Saivat myös "sain kasteessa nimen" -tehtävän kotiin täytettäväksi, opettaja ei ilmeisesti tiennyt että kaste ei tarkoita nimen saamista. Tyttäreni helluntailainen ystävä oli paniikissa kun ei tiennyt mitä tehtävään laittaisi, koska katsoi opettajaa ylöspäin eikä tahtonut uskaltaa kertoa, ettei häntä ole kastettu.

ET ehdottomasti jos saa valita. Minua harmittaa kun omat lapseni on kastettu. Olin silloin nuori ja tein "niin kuin kuuluu". Olen sittemmin eronnut kirkosta ja lapsetkin ovat eroamisesta kyselleet.

Meillä ET on ekaluokkalaisen pojan lempi aineita. Poika on saanut ET:n kautta myös uusia kavereita muilta kuin omalta luokaltaan. Lapsen koulussa samalla ET tunnilla ovat kaikki ET:n valinneet 1-2 luokkalaiset.

Olen ei kirkkoon kuuluvasta perheestä. Ensimmäisen kerran koulussamme tarjottiin ET: n opetusta kun menin viidennelle. Opiskelin elämänkatsomustietoa ala-asteen loppuun. Seiskalla tarjottiin mahdollisuus valita uudestaan ja menin uskonnon tunneille kun en nauttinut pienryhmässä opiskelusta kun kaverit oli uskonnon tunnilla. Anna lapsen itse valita. Uskovaista minusta ei saatu käännytettyä mutta opin paljon enemmän kuin ET:n tunneilla. Nykyään sekin on varmasti kehittynyt huimasti. Minulle sitä opetti harras kristitty mitä pidin jo silloin erikoisena valintana.

Uskonnon opetus on aika uskonnollista😀. Oma lapsi kuuluu kirkkoon, niin oli pakko se valita. Hänelle varmasti ET olisi ollut sivistävämpi. ET tunnit oli aseteltu lukujärjestykseen hankalammin. Ilmeisesti uskonnon tunnit täyttyi yhdestä lue kasta ja et piti sovittaa useamman luokan tunteihin.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen valitsemaan et. Alakoulun uskonnon opetus on aika paatoksellista ja ahdistavaa yhden totuuden julistamista.

No ei se kyllä ole. Kannattaa tutustua nykyisen ops:n uskonnon kirjoihin. Oikeastaan on aika samaa sisältöä et:n kanssa, yleisiä eettisiä juttuja. Uskonnossa toki käydään enemmän läpi kristillisiä pyhiä ja niiden taustoja, kristillisiä juhlia (kaste, rippikoulu jne) sekä raamatun tarinoita, mutta niitäkin yleissivistässä hengessä, uskonnon opetukseen kun ei enää saa sisältyä tunnustuksellisuutta.

ET:ssä on se huono puoli, että harvalla opettajalla on pätevyys et:n opettamiseen, niinpä se heitetään vaan jollekin joka suostuu sen ottamaan ja sisältö voi olla varsin kevyttä. Aika usein uskonnonopettajat opettavat myös et:tä vaikka ei olisi pätevyyttä.

Kyllä meillä valittiin ET. En halua lapsen osallistuvan uskonnon opetukseen, emme kuulu kirkkoon tai ole uskovaisia. Tunnit yhdistetty 1-3 lk kesken ja opetusta muistaakseni 2 h lukuvuoden aikana.

Mielestäni uskonnon opetus ei ole koulun tehtävä. Vanhemmat ja kirkot hoitakoot uskontokasvatuksen.

Ollaan puhuttu eri uskonnoista ja saa itse päättää mihin uskoo, vai uskooko mihinkään. Sanoi, ettei usko Jumalaan ja asia oli sitä myöten selvä. ET tunnille ilmoitin ja uskon sen olevan hyvä ratkaisu lapselle, joka tykkää kyseenalaistaa asioita. Jos myöhemmin haluaa vaihtaa, niin se on hänen oma valinta.

Mun lasta (kastettu, kirkkoon kuuluva) alkoi uskonnon opiskelu kiinnostaa vasta siinä vaiheessa, kun käsittelyyn tuli muutkin uskonnot kuin evlut. Alaluokilla kun keskitytään enemmän vain siihen omaan uskontoon ja sen kirkkovuoden tapahtumiin ja tarinoihin jne. eli se on lähempänä tunnustuksellisuutta silloin. Ja mitä olen ymmärtänyt, niin ET:ssä käsitellään kaikkia katsomuksia laajemmin kuin uskonnossa.

Ehdottomasti ET, jos se on käytännössä mahdollista. Lapseni "joutui" olemaan 1-3-luokat uskontotunneilla, pienen kyläkoulun ainoa kirkkoon kuulumaton eikä siis et-opetusta järjestetty omalla koululla. Kunta olisi kuskannut toiseen kouluun tunteja varten, mutta se olisi tarkoittanut lapselle yhtä tyhjää tuntia keskellä päivää kun muilla oli uskontoa, ja yhtä pitkää päivää, taksimatkat kahteen suuntaan ja oppitunti muuten täysin vieraassa koulussa vieraiden lasten kanssa.