Mikä on elämän tarkoitus?
Kosmologinen kaikkeus on syntynyt satunnaisesta vapaasta tahdosta pseudoikuisessa avaruudessa, joka on itsessään ei yhtään mitään muuta kuin kvanttigravitoitunut työntyvä tyhjä joukko, joka on ei yhtään mitään per se, mutta silti on faktisesti olemassa, ei reaktiivisessa yksilön tietoisuudessa, mutta kollektiivisessa, proaktiivisessa tietoisuudessa, jossa suhteellinen aikakin on äärettömyydessään ikuinen entiteetti vailla rajoja 11-ulotteisessa avaruudessa, jossa mikään ei liiku paitsi muutos itsessään.
Tämä eksplisiittisesti indikoi, että tietoisuuden syvin tajunta on konstruktiivinen ja itseorganisoituva kaoottinen nolla-attraktori ja että itse vapaasta tahdosta riippuva reaalitodellisuus on, viime kädessä, stokastisen epälineaarisesti käyttäytyvä sosiaalinen konstruktio ilman spatiaalista koordinaattiulottuvuutta, koska jokainen yksilö sinänsä, ceteris paribus, on ykseydessä totalitaarisen kaikkeuden kanssa kaikkialla, aina ja ikuisesti.
Mitään mysteeriä ei siis ole, ainoa mystinen elementti on todellisuus sinänsä – das ding an sich – jota ei toki ole olemassa, koska puhdas tietoisuuden absoluuttinen tajunta estää alitajuntaa sitä ymmärtämättä, jotta piilotajunta ei oivaltasi kaiken olemisen täydellisestä tyhjyyttä. Niin, simulaatiota tämä vain on.
Kommentit (9)
Elämän tarkoitus biologiselta kannalta on jatkaa sukua.
Antaa sovittaa itsensä Jumalan kanssa. Julistaa evankeliumia. Rakastaa Jumalaa ja lähimmäistään niinkuin itseään.
Ilmeisesti kärsiä mahdollisimman paljon ennen kuin tajuaa luovuttaa ja kuolla.
Aina huvittaa miten ihmiset kuvittelee itselleen olevan jonkun suuremman tarkoituksen ja että tajunta jatkaisi kuoleman jälkeen yms. Katsokaahan eläimiä, mitä ajattelette niistä? Ne vaan syö, paskoo, lisääntyy ja kuolee eikä ne mene minnekään. Vain lapsille selitetään että Musti meni nyt lemmikkien taivaaseen eikä sitä itsekään uskota. On useimmille vaikea hyväksyä, että oltaisiin samalla tasolla eläimien kanssa ja että ainoa merkitys on sama kuin niilläkin, eli ei oikein mikään muu kuin lisääntyminen. Solujenkin tehtävä on vain jakaantua kunnes kuolevat.
Vierailija kirjoitti:
Aina huvittaa miten ihmiset kuvittelee itselleen olevan jonkun suuremman tarkoituksen ja että tajunta jatkaisi kuoleman jälkeen yms. Katsokaahan eläimiä, mitä ajattelette niistä? Ne vaan syö, paskoo, lisääntyy ja kuolee eikä ne mene minnekään. Vain lapsille selitetään että Musti meni nyt lemmikkien taivaaseen eikä sitä itsekään uskota. On useimmille vaikea hyväksyä, että oltaisiin samalla tasolla eläimien kanssa ja että ainoa merkitys on sama kuin niilläkin, eli ei oikein mikään muu kuin lisääntyminen. Solujenkin tehtävä on vain jakaantua kunnes kuolevat.
Aivan. Elämän tarkoitus on elämä itse.
En jaksanut lukea, mutta vastaus otsikkoosi on: masentuneet sen tietävät. Luulin ennen tietäväni, nyt olen kuitenkin kokenut valaistumisen ja ymmärrän, ettei millään ole mitään merkitystä eikä mitään kannata tavoitella. Ja hei, älä ainakaan luota mihinkään äläkä kehenkään.