Musiikkiluokkalaisparat! Taas töissä lauantaina, marketeissa laulatetaan

Nyt tähän sitten ne tekosyyt ja miten " ihanaa" on/ oli laulaa koo elämä kuoroissa marketeissa....

Entäs ne jotka käy peleissä lauantaisin, monta kertaa syksyssä? Laulaminen ei kuitenkaan ole fyysisesti kovin raskasta ja yleensä nuo musiikkiluokkalaiset nauttivat esiintymisestä.

Nuo on vapaaehtoisia, ketään ei voi pakottaa

Hyvä paikka verkostoitumiselle.

Ihan sama kuin lätkäpelit viikonloppuisin. Ei kai sinne pelkästä rakkaudesta lajiin niitä nassikoita roudata vuodesta toiseen?

Sitä on ehkä vaikea käsittää, jos itsellä ei ole ollut ikinä mitään rakasta harrastusta, mutta todennäköisesti musiikkiluokkalaisille tuo esiintyminen ei ole mitään kauheaa pakkopullaa, vaan pikemminkin just sitä mitä he mieluiten siinä hetkessä tekevät. 

Musiikkiluokat tekee keikkoja, jotta ne saisi rahaa kerättyä esim. tulevaan luokkaretkeen. Ei ne rahat mene koululle vaan sille luokalle, joka esiintyy.

Suomessa käytetään häikäilemättä lapsiorjatyövoimaa johan se on nähty.

Eräässäkin lastensuojelulaitoksessa nuoret muun muassa peruskouluaikana peruskoulun käymisen sijasta kasvattivat itse perunoita. Sitten noita perunoita söi myös lastensuojelutyöntekijät jotka eivät olleet tehneet mitään niiden eteen eli alaikäiset nuoret elättivät työllänsä täysi-ikäisiä lastensuojelutyöntekijöitä täysin ilmaiseksi.

Nuoret eivät saaneet työstänsä palkkaa eikä työtodistusta.

Urheilusta voi jäädä pois kesken vuotta ja vaihtaa lajia vaikka shakkiin. Paine jatkaa musiikkiluokalla on sensijaan valtava, luokkakaverit...

Urheiluharrastukset syö vapaa-aikaa paljon tehokkaammin, joskus turnaukset yms. kestää koko viikonlopun.

Vierailija kirjoitti:

Urheilusta voi jäädä pois kesken vuotta ja vaihtaa lajia vaikka shakkiin. Paine jatkaa musiikkiluokalla on sensijaan valtava, luokkakaverit...

Urheiluluokkia on yhtä paljon kuin musiikkiluokkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Urheilusta voi jäädä pois kesken vuotta ja vaihtaa lajia vaikka shakkiin. Paine jatkaa musiikkiluokalla on sensijaan valtava, luokkakaverit...

Urheiluluokkia on yhtä paljon kuin musiikkiluokkia.

Urheilu kuitenkin nähdään enemmän leikinomaisena ja hauskuutena ( ne jotka sinne on hakeneet). Kuorolaulanta usein oli kuulijiillekin ankeaa, pakkopuurtamista, ja tylsää.

Heh. Lapseni on musiikkiluokkalainen ja käy marketeilla, vanhainkodeissa ym. laulamassa erilaisissa kokoonpanoissa koska nauttii siitä :) On hakeutunut musiikkiluokalle, koska on innostunut soittamisesta ja laulamisesta ja näillä keikoilla pääsee sitten näyttämään oppimiaan ja rakastamiaan asioita. Kokoonpanoihin kerätään luokasta lapsia, jotka tahtovat esiintyä myös kouluajan ulkopuolella, toki koko luokan esiintymisiä on myös joskus iltaisin ja viikonloppuisin mutta eihän sitä voi normaaliin koulutyöhön verrata. On ikäänkuin harrastus, samaan tapaan kun urheilevilla lapsilla vkl pelit, turnaukset ym. Jos homma alkaa maistua puulta, harrastuksen voi halutessaan lopettaa, ja myös musiikkiluokalta on mahdollisuus siirtyä omaan lähikouluun tavalliselle luokalle. Koko luokan esiintymisistä saatava palkkio menee suoraan luokkaretkirahastoon, mutta näiden pienempien kokoonpanojen esiintymisistä saatavat tulot jaetaan niinkuin luokassa on sovittu. Oma lapseni saa osan itselleen, osa menee koko luokan hyväksi. Välillä tekevät ex tempore-keikkoja, esim. näin joulun alla ovat saattaneet porukalla liikkuessaan kysäistä kauppiaalta luvan esiintyä kaupan edustalla ja puolisen tuntia joululauluja laulettuaan jatkavat matkaa. Jos näistä on saatu rahaa, ovat jakaneet keskenään :)

Eikö se ole hienoa, että tienaavat itse leirikoulurahansa? Lisäksi nuo esiintymiset ovat luultavasti lapsille mukavia kokemuksia. Kyllä minä ainakin tykkäsin koulun musiikkikerhon tapahtumissa esiintyä. Siksihän sinne musiikkiluokalle on haettu, kun halutaan harrastaa musiikkia.

Opettajaparalla ei ole viikonloppuvapaata ja todistuksia pitäisi miettiä ja joulujuhlia jne.

Ei opettaja kulje kaikilla keikoilla mukana -lapset menevät keskenään ja joillain keikoilla on nimettynä joku esiintyvien lasten vanhemmista katsomaan vähän perään että ovat oikeaan aikaan lavalla tm. Suuremmissa konserteissa, esiintymisissä joissa on koko luokka mukana sekä kuorokeikoilla, joissa tarvitaan kuoronjohtajaa, ovat toki opettajatkin mukana. Mutta tottakai musiikkiluokalla luokanopettajana toimiminen vaatii suurempaa panostusta ja sitoutumista opettajaltakin. Toisaalta, ainakin omien lasteni opettajat ovat tehneet suurella palolla työtään, onhan heillekin musiikki asia, joka antaa enemmän kuin ottaa.

Entisenä musiikkiluokkalaisena voin kertoa että kuoron tai orkesterin kanssa esiintyminen oli parasta mitä tiesin. Kun tietää että on tulossa joku keikka, on motivoivampaa harjoitellakin. Se joka ei ole koskaan laulanut kuorossa tai soittanut orkesterissa ei voi tietää miten mielettömän upea kokemus se on. Lapsuuden musiikkiharrastuksesta kaipaan juuri noita hetkiä.

Musiikkiluokkalaiset pärjää yleensä elämässä paremmin kuin muut. Ja esiintymisestä esiintyjä saa muutakin kuin palkkaa, tiedä itse innokkaana harrastajapianistina, kuinka palkitsevaa yleisölle soittaminen voi olla.