Ei meinaa jaksaa tätä kotiin sidottua elämää
Ärsyttää tämä huimaus ja se että pitää taksilla kulkea.
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Taksilla olisi kiva kulkea, minun ja monen muunkin mielestä. Sen ainakin voit kääntää iloksi!
Ota rauhassa huimauksen kanssa. Vaikea sanoa sen enempää, kun et avannut itsestäsi hirveästi.
Kalliiksi se tulee kun en mistään saa korvauksia. En tee kuin pakolliset matkat sillä. Mulla on mm sjögrenin syndrooma ja ehkä menierin tauti. Vuosia huimannut.
Vierailija kirjoitti:
Mikäpä sua ei ärsyttäis?
Kyllä sinuakin ärsyttäisi olla aina kotona. Vain pihalle pääsee kun mies pystyy ani harvoin kuskaamaan mihinkään.
Huh, luulin jo, että olet yksi niistä miehistä, joille vaimo ei anna lupaa harrastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäpä sua ei ärsyttäis?
Kyllä sinuakin ärsyttäisi olla aina kotona. Vain pihalle pääsee kun mies pystyy ani harvoin kuskaamaan mihinkään.
No ei kuule ärsytä. Voinnin mukaan puuhailen kaikkea kivaa. Luen kirjoja, teen havukransseja, askartelen ja sisustan. Ei se vointi valittamalla parane.
Mulla sama. Olen aina kotona ja sisällä. Mutta en kaipaakaan enää minnekään. Mulla on MS-tauti ja astma. En pysty liikkumaan itse, mutta emme voi kutsua vieraitakaan, kun olen monikemikalioherkistynyt. Kaikilla on koira, hajusteita tms. ja sairastun moneksi viikoki tai joudun sairaalaan taas.
Ap, kyllä tähän tottuu. Ajattele, että toinen vaihtoehto olisi olla kuollut!
Eniten harmittaa se, että kirjaston kirjatkin aiheuttavat nykyään oireita. Kotien tuoksut tarttuvat niihin. Ja mieheni ei haista sitä, vaikka haisteleekin kirjastossa minulle lainaamiaan kirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama. Olen aina kotona ja sisällä. Mutta en kaipaakaan enää minnekään. Mulla on MS-tauti ja astma. En pysty liikkumaan itse, mutta emme voi kutsua vieraitakaan, kun olen monikemikalioherkistynyt. Kaikilla on koira, hajusteita tms. ja sairastun moneksi viikoki tai joudun sairaalaan taas.
Ap, kyllä tähän tottuu. Ajattele, että toinen vaihtoehto olisi olla kuollut!
Eniten harmittaa se, että kirjaston kirjatkin aiheuttavat nykyään oireita. Kotien tuoksut tarttuvat niihin. Ja mieheni ei haista sitä, vaikka haisteleekin kirjastossa minulle lainaamiaan kirjoja.
Onhan tähän jo vuoden saatossa tottunut ja pääsen mä pihalle ulkoilemaan
Joskus, etenkin kesäisin harmittaa kun muut pyöräilee ja kävelee tuossa kadulla kaupunkiin ja itse ei siihen pysty. Nuorena rakastin pyörällä ajoa ja ajoin paljon. Enää ei ole tasapainoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama. Olen aina kotona ja sisällä. Mutta en kaipaakaan enää minnekään. Mulla on MS-tauti ja astma. En pysty liikkumaan itse, mutta emme voi kutsua vieraitakaan, kun olen monikemikalioherkistynyt. Kaikilla on koira, hajusteita tms. ja sairastun moneksi viikoki tai joudun sairaalaan taas.
Ap, kyllä tähän tottuu. Ajattele, että toinen vaihtoehto olisi olla kuollut!
Eniten harmittaa se, että kirjaston kirjatkin aiheuttavat nykyään oireita. Kotien tuoksut tarttuvat niihin. Ja mieheni ei haista sitä, vaikka haisteleekin kirjastossa minulle lainaamiaan kirjoja.
Onhan tähän jo vuoden saatossa tottunut ja pääsen mä pihalle ulkoilemaan
Joskus, etenkin kesäisin harmittaa kun muut pyöräilee ja kävelee tuossa kadulla kaupunkiin ja itse ei siihen pysty. Nuorena rakastin pyörällä ajoa ja ajoin paljon. Enää ei ole tasapainoa.
Siis vuosien saatossa.
Taksilla olisi kiva kulkea, minun ja monen muunkin mielestä. Sen ainakin voit kääntää iloksi!
Ota rauhassa huimauksen kanssa. Vaikea sanoa sen enempää, kun et avannut itsestäsi hirveästi.