Bipo ja seurustelu

Lääkitys ei suinkaan estä jaksojen uusiutumiata ja sopivaa lääkehoitoa ei aina löydy vuosienkaan kokeilun jälkeen.

Tuntuu että nämä usein jättävät lääkkeensä ottamatta ja meno on sen mukaista.

Niin se menee.

Ei enää ikinä bipoa

Älä sekaannu bipoon

Jos tuntuu että on maailman paras ja tärkein ihminen koskaan, niin miksi silloin tuhlaisi kallista aikaansa parisuhdeongelmiin, kun on koko maailma valloitettavana?

Miten minusta tuntuu, että aika moni sotkee nyt kaksi asiaa! Narsismin ja bipolaarisuuden.

Kai ne kaksi asiaa voivat olla yhdessä ja samassa ihmisessä .? Voihan kihti ja peräpukamatkin olla samassa ihmisessä..

Vierailija kirjoitti:

Bipo on entiseltä nimeltään maanis-depressio. Jos hän on empatiakyvytön, miksi haluat sellaista elämää?

Kaksisuuntainen mielialahäiriö 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, empatiakyvyttömyyshän on yksi diagnostista kriteereistä, katumuksen puute myös.

 

Osa epävakaata persoonallisuushäiriötä sairastavistakin on varmaan diagnosoitu bipoiksi. Noissa kahdessa sairaudessahan on paljon samaa, ja niitä voi olla vaikea erottaa toisistaan.

Periaate se että bipossa mania ja masennusjaksot selvemmin erillisiä kausia. Sitten on erilaisia välimuotoja (mielialan aaltoiluhäiriö) ja voittopuolisesti masennuspainotteinen bipo jne. 

Ymmärtääkseni bipo-dg:een saa aina lääkkeet. Epävakaata ei oikein (voi?) suoraan lääkitä, heillä on tavanomaisesti päihdeongelmaa ja/tai muuta riippuvuuskäytöstä, impulsiivisuutta, itsetuhoisuutta mikä päätyy tekoisin. Itse masennushan ei vielä tarkoita suoranaista itsetuhokäytöstä. Toisaalta vaikea bipo-masennus voi sekin johtaa itsemurhayritykseen, usein vain epädramaattisesti toisin kuin epävakaan usein huomiohakuisessa käyttäytymisessä.