Lue keskustelun säännöt.
Pienituloinen ja koiran omistaminen
09.12.2018 |
Olen jo pitkään miettinyt, että miten pienituloisilla ihmisillä on varaa esim. koiraan ja monella ihan rotukoiraankin. Itse olen keskituloinen ja meillä on koira. Tulot on ihan ok, mutta silti tuntui jossain vaiheessa, että koiraan meni todella paljon rahaa. Oli tapaturmaa, normaalit rokotuskäynnit, hammasongelmaa jne. Vakuutus on, mutta sekään ei kaikkea kata. Tuolloin aloin miettiä vaikkapa opiskelijoiden koiria tai muuten vain pienituloisten ihmisten koiria. Miten ihmeessä kulut saa katettua vai pitääkö olla vain hyvää tuuria, että koira ei sairastele, ei tule hammaskiveä jne... Kerran ell-asemalla oli samaan aikaan nuori nainen koiransa kanssa, jolle oli tehty n 1500€ edestä operaatioita. Nainen joutui ottamaan ell-aseman kauppaaman Resusrsbankin lainan, jotta sai kulut maksettua :( Paljon kertoi myös viime vuonna Evidensian järjestämä kampanja, jossa pystyi hakemaan 100€ lahjakorttia Evidensiaan ja hakijoita oli valtava määrä. Mietin vain, että käykö pienituloisten koirille sitten niin, että vaikkapa sitä hammaskiven poistoa siirretään mahdollisimman pitkälle tai ostetaan halvinta ruokaa jne. Entä sitten vakavammat asiat, mitä jos koira tarvitsee vaikkapa märkäkohdun tai luunmurtuman takia leikkausta? Mitä pienituloinen tekee silloin?
Harmillista, jos tämä touhu menee koko ajan enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että lemmikin omistaminen on varakkaiden etuoikeus :(
Kommentit (36)
Minulla oli opiskeluaikoina koira, jotenkin sitä vain tuli toimeen. Kävin koulussa, kerran viikossa töissä, muuten elin tuilla. Missään viihteellä en käynnyt, karsin mielummin omasta kuin koirani tarpeista. Silti mietin välillä miten onnistuin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen lemmikkieläimen hankkimista kannattaa säästää pahan päivän varalle muutama tonni lemmikin yllättäviin sairauskuluihin.
Niin varmasti kannattaisi, mutta aloituksen pointti lienee juurikin se, että miten pienituloiset selviää lemmikistä aiheutuvista menoista, jos säästössä ei ole mitään. Ja oikeasti on varmasti paljon pienituloisia, joilla ei ole minkäänlaista puskurirahastoa yhtään mihinkään yllättäviin menoihin saatika lemmikistä aiheutuviin kuluihin.
Mulle sanoi kerran yksi eläinlääkäri, että heillä on loka-marraskuussa kohtalaisen hiljaista sellaisten toimenpiteiden suhteen, jotka eivät ole kiireellisiä. Sitten kun veronpalautukset maksetaan niin hoidetaan vaikkapa koiran hampaat kuntoon.
Muakin kiinnostaa tämä. Eikö täällä ole ketään klinikkaeläintenhoitajaa/pieneläinhoitajaa/eläinlääkäriä paikalla, joka osaisi valaista tilannetta?
Ikävä kyllä monet hankkivat koiran kuvitellen ettei siitä ole muita kuluja kuin ruoka ja talutin.
Sitten huudetaan ja valitetaan, kun koira sairastuu ja eläinlääkärin palvelut yllättäen maksavat 😱. Yleensä näillä ihmisillä ei pälkähdä päähän ottaa eläinvakuutustakaan.
Kun se on niin kallis!😱
Mielestäni on huono idea jaella koiria ilmaiseksi missään.
Sen arvaa, millaiset ihmiset ottavat ilmaisen koiran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin pienituloinen (tulot 800-1200€/kk) kolmen ison koiran omistaja, ja hyvin pärjättiin. Edullisesti elettiin muuten maalla, joten ainoa kulu oli ruoka, jota meni n. 5 säkkiä kuukaudessa (125€/kk).
Toki itselläni oli aina muutama tonni tilillä hätätapauksia varten eli niitä kalliimpia ell.kuluja. Kerran tuli lämpöhalvaus (300 € lasku), ja kerran d-vitamiinimyrkytyksen vuoksi yö teholla 1400€. Rokotukset ja pienemmät haaverit eivät uhanneet taloutta.
Myöhemmin kun yksi koirista sairastui vakavasti, niin kuluja tuli erikoisruoista, lääkkeistä ja ell.kuluista vaihdellen 500-2000€/kk. Silloin otin lisää töitä ja pari vuotta meni niin, toki kun mitään ei enää ollut tehtävissä koiran parantamiseksi tai Olon helpottamaksi, niin oli pakko lopettaa koira.
Vaikka olin joskus pienituloinen niin aina koirat oli etusijalla menoissa ja aina vein eläinlääkäriin ja hoidatin koirat, maksoi mitä maksoi. Tein vain enemmän töitä.
Mutta kannattaa todellakin varautua kalliisiin ja yllättäviinkin menoihin ja pitää jonkinlaista säästöjä yllättävien tilanteiden varalle.
Mulla on aina ollut koira/koiria ja olen ollut ihan ok-tuloinen joten kaikki hyvin. Eipä ole toisaalta koirillakaan koskaan ollut mitään ihmeellisempää.
Nyt sitten kävi niin, että tuloni romahtivat jokunen vuosi sitten. En ala syitä erittelemään, mutta en kuitenkaan pitänyt tilannetta vakavana, vaan säästin ja ostin vanhan koiran kaveriksi rotupennun. Virhe.
Nyt ollaan pari vuotta oltu kusessa tämän pennun kanssa. Kokoajan on jotain. En ole ehtinyt edellistä osamaksua maksaa eläinlääkäriasemalle tai lainaa kaverille, kun tulee jo jotain uutta, jonka vuoksi on taas suunnattava lääkäriin. Kasvattaja ei ota asiallisesti vastuuta ja köyhänä säästin enkä ottanut vakuutusta... Tosin ongalmat koiralla on ollut lähestulkoon sellaisia, ettei vakuutus olisi auttanut.
Kaduttaako? Kyllä kaduttaa. Mutta hoidan koirani niinkuin vain pystyn. Toivon, että tilanne lopulta paranee, kun koiran kasvuvaihe on ohi. Jos ei, niin sitten täytyy jo tehdä isoja päätöksiä. Missään tapauksessa talouteni ei kestä tällaista mitään 15 vuotta.
Köyhää neuvotaan hankkimaan joka tilanteeseen se puskurirahasto. Jos mulla olisi varaa sellaisia rahoja makuuttaa tilillä kaikkia eri tilanteita varten, en olisi köyhä. Se vaan ikävä kyllä menee niin, että jos mulla on se 500€ pahan päivän varalle, silloin hajoaa auto ja ennenkuin rahasto on lähellekään täytetty, sattuu jotain muuta. Jos joka kk laitain 20€ sivuun, saan säästää 5 vuotta ennenkuin puskuri on valmis. Mutta kun sinäkin aikana sattuu ja tapahtuu...
Mutta niin. Yhtä hankalaa se on köyhällä elättää lemmikkiä kuin lastakin tai vaikka käydä lomalla, mutta kun sitä vaan haluaa köyhäkin tehdä asioita rakkaudesta elämään, niin kyllä sitä keinot keksii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ollu koira 10-vuotta ja aikalailla kelan tuilla menty. Ei ole rahapulaa ollut koiranhoidon suhteen. Ainoastaan parin korvatulehduksen takia on pitänyt käydä lääkärissä. Ei koiran pito ole kallista.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on aina ollut koira/koiria ja olen ollut ihan ok-tuloinen joten kaikki hyvin. Eipä ole toisaalta koirillakaan koskaan ollut mitään ihmeellisempää.
Nyt sitten kävi niin, että tuloni romahtivat jokunen vuosi sitten. En ala syitä erittelemään, mutta en kuitenkaan pitänyt tilannetta vakavana, vaan säästin ja ostin vanhan koiran kaveriksi rotupennun. Virhe.
Nyt ollaan pari vuotta oltu kusessa tämän pennun kanssa. Kokoajan on jotain. En ole ehtinyt edellistä osamaksua maksaa eläinlääkäriasemalle tai lainaa kaverille, kun tulee jo jotain uutta, jonka vuoksi on taas suunnattava lääkäriin. Kasvattaja ei ota asiallisesti vastuuta ja köyhänä säästin enkä ottanut vakuutusta... Tosin ongalmat koiralla on ollut lähestulkoon sellaisia, ettei vakuutus olisi auttanut.Kaduttaako? Kyllä kaduttaa. Mutta hoidan koirani niinkuin vain pystyn. Toivon, että tilanne lopulta paranee, kun koiran kasvuvaihe on ohi. Jos ei, niin sitten täytyy jo tehdä isoja päätöksiä. Missään tapauksessa talouteni ei kestä tällaista mitään 15 vuotta.
Köyhää neuvotaan hankkimaan joka tilanteeseen se puskurirahasto. Jos mulla olisi varaa sellaisia rahoja makuuttaa tilillä kaikkia eri tilanteita varten, en olisi köyhä. Se vaan ikävä kyllä menee niin, että jos mulla on se 500€ pahan päivän varalle, silloin hajoaa auto ja ennenkuin rahasto on lähellekään täytetty, sattuu jotain muuta. Jos joka kk laitain 20€ sivuun, saan säästää 5 vuotta ennenkuin puskuri on valmis. Mutta kun sinäkin aikana sattuu ja tapahtuu...
Mutta niin. Yhtä hankalaa se on köyhällä elättää lemmikkiä kuin lastakin tai vaikka käydä lomalla, mutta kun sitä vaan haluaa köyhäkin tehdä asioita rakkaudesta elämään, niin kyllä sitä keinot keksii.
Lopettakaa koira kerta kärsii ongelmista koko ajan. Itsekästä pitää elossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on aina ollut koira/koiria ja olen ollut ihan ok-tuloinen joten kaikki hyvin. Eipä ole toisaalta koirillakaan koskaan ollut mitään ihmeellisempää.
Nyt sitten kävi niin, että tuloni romahtivat jokunen vuosi sitten. En ala syitä erittelemään, mutta en kuitenkaan pitänyt tilannetta vakavana, vaan säästin ja ostin vanhan koiran kaveriksi rotupennun. Virhe.
Nyt ollaan pari vuotta oltu kusessa tämän pennun kanssa. Kokoajan on jotain. En ole ehtinyt edellistä osamaksua maksaa eläinlääkäriasemalle tai lainaa kaverille, kun tulee jo jotain uutta, jonka vuoksi on taas suunnattava lääkäriin. Kasvattaja ei ota asiallisesti vastuuta ja köyhänä säästin enkä ottanut vakuutusta... Tosin ongalmat koiralla on ollut lähestulkoon sellaisia, ettei vakuutus olisi auttanut.Kaduttaako? Kyllä kaduttaa. Mutta hoidan koirani niinkuin vain pystyn. Toivon, että tilanne lopulta paranee, kun koiran kasvuvaihe on ohi. Jos ei, niin sitten täytyy jo tehdä isoja päätöksiä. Missään tapauksessa talouteni ei kestä tällaista mitään 15 vuotta.
Köyhää neuvotaan hankkimaan joka tilanteeseen se puskurirahasto. Jos mulla olisi varaa sellaisia rahoja makuuttaa tilillä kaikkia eri tilanteita varten, en olisi köyhä. Se vaan ikävä kyllä menee niin, että jos mulla on se 500€ pahan päivän varalle, silloin hajoaa auto ja ennenkuin rahasto on lähellekään täytetty, sattuu jotain muuta. Jos joka kk laitain 20€ sivuun, saan säästää 5 vuotta ennenkuin puskuri on valmis. Mutta kun sinäkin aikana sattuu ja tapahtuu...
Mutta niin. Yhtä hankalaa se on köyhällä elättää lemmikkiä kuin lastakin tai vaikka käydä lomalla, mutta kun sitä vaan haluaa köyhäkin tehdä asioita rakkaudesta elämään, niin kyllä sitä keinot keksii.
Miksi kuvittelet että terveysongelmat menisivät ohi kun koira kasvaa? Ei ne mene.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on aina ollut koira/koiria ja olen ollut ihan ok-tuloinen joten kaikki hyvin. Eipä ole toisaalta koirillakaan koskaan ollut mitään ihmeellisempää.
Nyt sitten kävi niin, että tuloni romahtivat jokunen vuosi sitten. En ala syitä erittelemään, mutta en kuitenkaan pitänyt tilannetta vakavana, vaan säästin ja ostin vanhan koiran kaveriksi rotupennun. Virhe.
Nyt ollaan pari vuotta oltu kusessa tämän pennun kanssa. Kokoajan on jotain. En ole ehtinyt edellistä osamaksua maksaa eläinlääkäriasemalle tai lainaa kaverille, kun tulee jo jotain uutta, jonka vuoksi on taas suunnattava lääkäriin. Kasvattaja ei ota asiallisesti vastuuta ja köyhänä säästin enkä ottanut vakuutusta... Tosin ongalmat koiralla on ollut lähestulkoon sellaisia, ettei vakuutus olisi auttanut.Kaduttaako? Kyllä kaduttaa. Mutta hoidan koirani niinkuin vain pystyn. Toivon, että tilanne lopulta paranee, kun koiran kasvuvaihe on ohi. Jos ei, niin sitten täytyy jo tehdä isoja päätöksiä. Missään tapauksessa talouteni ei kestä tällaista mitään 15 vuotta.
Köyhää neuvotaan hankkimaan joka tilanteeseen se puskurirahasto. Jos mulla olisi varaa sellaisia rahoja makuuttaa tilillä kaikkia eri tilanteita varten, en olisi köyhä. Se vaan ikävä kyllä menee niin, että jos mulla on se 500€ pahan päivän varalle, silloin hajoaa auto ja ennenkuin rahasto on lähellekään täytetty, sattuu jotain muuta. Jos joka kk laitain 20€ sivuun, saan säästää 5 vuotta ennenkuin puskuri on valmis. Mutta kun sinäkin aikana sattuu ja tapahtuu...
Mutta niin. Yhtä hankalaa se on köyhällä elättää lemmikkiä kuin lastakin tai vaikka käydä lomalla, mutta kun sitä vaan haluaa köyhäkin tehdä asioita rakkaudesta elämään, niin kyllä sitä keinot keksii.
Vanha koira vs. "rotupentu"?
Voitko selventää?
Mulla on ollut molemmilla koirilla vakuutus.
Kannattaa ehdottomasti.
Omavastuun jälkeen kai menee vakuutukseen.
Ellei ole varaa varaa maksaa koiran eikä vakuutuksen hintaa, ei ole varaa koiraan.
Simple!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on aina ollut koira/koiria ja olen ollut ihan ok-tuloinen joten kaikki hyvin. Eipä ole toisaalta koirillakaan koskaan ollut mitään ihmeellisempää.
Nyt sitten kävi niin, että tuloni romahtivat jokunen vuosi sitten. En ala syitä erittelemään, mutta en kuitenkaan pitänyt tilannetta vakavana, vaan säästin ja ostin vanhan koiran kaveriksi rotupennun. Virhe.
Nyt ollaan pari vuotta oltu kusessa tämän pennun kanssa. Kokoajan on jotain. En ole ehtinyt edellistä osamaksua maksaa eläinlääkäriasemalle tai lainaa kaverille, kun tulee jo jotain uutta, jonka vuoksi on taas suunnattava lääkäriin. Kasvattaja ei ota asiallisesti vastuuta ja köyhänä säästin enkä ottanut vakuutusta... Tosin ongalmat koiralla on ollut lähestulkoon sellaisia, ettei vakuutus olisi auttanut.Kaduttaako? Kyllä kaduttaa. Mutta hoidan koirani niinkuin vain pystyn. Toivon, että tilanne lopulta paranee, kun koiran kasvuvaihe on ohi. Jos ei, niin sitten täytyy jo tehdä isoja päätöksiä. Missään tapauksessa talouteni ei kestä tällaista mitään 15 vuotta.
Köyhää neuvotaan hankkimaan joka tilanteeseen se puskurirahasto. Jos mulla olisi varaa sellaisia rahoja makuuttaa tilillä kaikkia eri tilanteita varten, en olisi köyhä. Se vaan ikävä kyllä menee niin, että jos mulla on se 500€ pahan päivän varalle, silloin hajoaa auto ja ennenkuin rahasto on lähellekään täytetty, sattuu jotain muuta. Jos joka kk laitain 20€ sivuun, saan säästää 5 vuotta ennenkuin puskuri on valmis. Mutta kun sinäkin aikana sattuu ja tapahtuu...
Mutta niin. Yhtä hankalaa se on köyhällä elättää lemmikkiä kuin lastakin tai vaikka käydä lomalla, mutta kun sitä vaan haluaa köyhäkin tehdä asioita rakkaudesta elämään, niin kyllä sitä keinot keksii.
Miksi kuvittelet että terveysongelmat menisivät ohi kun koira kasvaa? Ei ne mene.
Pikemminkin päinvastoin.
Opiskelijana en miettinyt muuta kuin että olisipa kissa kiva saada (ja sille tuli myös kaverikissa). Noin 10 vuotta myöhemmin ajattelen jo rahaa erittäin paljon enemmän ja voi olla, että lemmikkejä ei enää tule tai on vain yksi kerrallaan. Ikävää kyllä miettiä, että mihin sen rajan rahallisesti vetää kun tutkimuksia tehdään, että saadaan edes ongelma selville. + sitten lääkkeet ja kontrollit päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on aina ollut koira/koiria ja olen ollut ihan ok-tuloinen joten kaikki hyvin. Eipä ole toisaalta koirillakaan koskaan ollut mitään ihmeellisempää.
Nyt sitten kävi niin, että tuloni romahtivat jokunen vuosi sitten. En ala syitä erittelemään, mutta en kuitenkaan pitänyt tilannetta vakavana, vaan säästin ja ostin vanhan koiran kaveriksi rotupennun. Virhe.
Nyt ollaan pari vuotta oltu kusessa tämän pennun kanssa. Kokoajan on jotain. En ole ehtinyt edellistä osamaksua maksaa eläinlääkäriasemalle tai lainaa kaverille, kun tulee jo jotain uutta, jonka vuoksi on taas suunnattava lääkäriin. Kasvattaja ei ota asiallisesti vastuuta ja köyhänä säästin enkä ottanut vakuutusta... Tosin ongalmat koiralla on ollut lähestulkoon sellaisia, ettei vakuutus olisi auttanut.Kaduttaako? Kyllä kaduttaa. Mutta hoidan koirani niinkuin vain pystyn. Toivon, että tilanne lopulta paranee, kun koiran kasvuvaihe on ohi. Jos ei, niin sitten täytyy jo tehdä isoja päätöksiä. Missään tapauksessa talouteni ei kestä tällaista mitään 15 vuotta.
Köyhää neuvotaan hankkimaan joka tilanteeseen se puskurirahasto. Jos mulla olisi varaa sellaisia rahoja makuuttaa tilillä kaikkia eri tilanteita varten, en olisi köyhä. Se vaan ikävä kyllä menee niin, että jos mulla on se 500€ pahan päivän varalle, silloin hajoaa auto ja ennenkuin rahasto on lähellekään täytetty, sattuu jotain muuta. Jos joka kk laitain 20€ sivuun, saan säästää 5 vuotta ennenkuin puskuri on valmis. Mutta kun sinäkin aikana sattuu ja tapahtuu...
Mutta niin. Yhtä hankalaa se on köyhällä elättää lemmikkiä kuin lastakin tai vaikka käydä lomalla, mutta kun sitä vaan haluaa köyhäkin tehdä asioita rakkaudesta elämään, niin kyllä sitä keinot keksii.
Lopettakaa koira kerta kärsii ongelmista koko ajan. Itsekästä pitää elossa.
Sanoinko jossain kohti, että koira kärsii? Koira ei kärsi, mutta kiitos huolenpidosta.
Kaikki ollaan saatu täysin asiallisesti hoidettua. Kuluja vaan tulee yllättävän paljon, kun esim sydämestä löytyy yllättäen vika, jota on sitten lääkärin ohjeen mukaan käytävä kontrolliultraamassa puolivuosittain useampi kerta. Lopulta koira saa terveen paperit, kun sydän on parantunut. Minun kukkaroni on tyhjä, koira onnellinen ja terve, mutta sinun ohjeesi on, että lopeta koira?
Sun täytyy vaan luottaa siihen, että tiedän kyllä mitä teen, vaikka en tähän ala joka yksityiskohtaa selostamaan. Vaikka siis köyhä olenkin.
Opiskelijana lääkärikuluja olen maksanut mm. opintolainalla ja kävin myös töissä koulun ohella. Opiskelut hieman venyivät työssä käymisen vuoksi, mutta pidin tärkeämpänä omaa ja koiran hyvinvointia. Vanhemmiten koiralla mennyt todella paljon lääkärikuluihin. Nuorempana koira käynyt vain silloin tällöin tarkastuksissa, joten kuluja ei ole ollut. Olen aina säästänyt rahaa, joten rahaa on aina ollut tarpeeksi tallella. Toki vanhemmat ovat välillä koiran kuluissa tukeneet, joten täysin pulassa en koskaan olisi koiran kulujen kanssa.
Hankin koiran opiskelijana, säästin pitkään. Onneksi kävi hyvä tuuri eikä koira ole juuri koskaan sairastellut, joten rahaa ei hankinnan jälkeen ole mennyt kuin ruokaan. Nyt on tiukka taloustilanne ja mitään puskuria en ole pystynyt säästämään. En ottaisi uutta koiraa, mutta vanhan tietenkin hoidan. Kymmenvuotiaalle koiralle tuli eka isompi eläinlääkärireissu, piti valita eläinlääkäri sen mukaan, että sieltä saa osamaksun. Eipä siinä kuin kiltisti maksella pois sitten. Jos näitä tulisi useampia, niin sitten olisi ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä monet hankkivat koiran kuvitellen ettei siitä ole muita kuluja kuin ruoka ja talutin.
Sitten huudetaan ja valitetaan, kun koira sairastuu ja eläinlääkärin palvelut yllättäen maksavat 😱. Yleensä näillä ihmisillä ei pälkähdä päähän ottaa eläinvakuutustakaan.
Kun se on niin kallis!😱Mielestäni on huono idea jaella koiria ilmaiseksi missään.
Sen arvaa, millaiset ihmiset ottavat ilmaisen koiran.
Ei se kyllä ihan aina näinkään mene. Elämässä voi tulla yhtäaikaa monenlaisia muutoksia, jotka pistävät talouden kireälle. Se että on vakuutus ei ole mikään tae, että ell-kulut pysyvät kohtuudessa. On paljon sellaisia sairauksia esim. synnynnäiset viat tai kasvuhäiriöt, joita monet vakuutukset eivät korvaa ollenkaan. Siinäpä sitten mietit, että sitoudutko vaikkapa leikkauttamaan koiran uhkaavan nivelrikon takia + monen kuukauden kuntoutus päälle (puhutaan jo useista tuhansista euroista) vai saako lapsi jatkaa rakasta harrastusta vai lopetetaanko se, myydäänkö auto pois jne.
Kaikki ei ole aina niin mustavalkoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on aina ollut koira/koiria ja olen ollut ihan ok-tuloinen joten kaikki hyvin. Eipä ole toisaalta koirillakaan koskaan ollut mitään ihmeellisempää.
Nyt sitten kävi niin, että tuloni romahtivat jokunen vuosi sitten. En ala syitä erittelemään, mutta en kuitenkaan pitänyt tilannetta vakavana, vaan säästin ja ostin vanhan koiran kaveriksi rotupennun. Virhe.
Nyt ollaan pari vuotta oltu kusessa tämän pennun kanssa. Kokoajan on jotain. En ole ehtinyt edellistä osamaksua maksaa eläinlääkäriasemalle tai lainaa kaverille, kun tulee jo jotain uutta, jonka vuoksi on taas suunnattava lääkäriin. Kasvattaja ei ota asiallisesti vastuuta ja köyhänä säästin enkä ottanut vakuutusta... Tosin ongalmat koiralla on ollut lähestulkoon sellaisia, ettei vakuutus olisi auttanut.Kaduttaako? Kyllä kaduttaa. Mutta hoidan koirani niinkuin vain pystyn. Toivon, että tilanne lopulta paranee, kun koiran kasvuvaihe on ohi. Jos ei, niin sitten täytyy jo tehdä isoja päätöksiä. Missään tapauksessa talouteni ei kestä tällaista mitään 15 vuotta.
Köyhää neuvotaan hankkimaan joka tilanteeseen se puskurirahasto. Jos mulla olisi varaa sellaisia rahoja makuuttaa tilillä kaikkia eri tilanteita varten, en olisi köyhä. Se vaan ikävä kyllä menee niin, että jos mulla on se 500€ pahan päivän varalle, silloin hajoaa auto ja ennenkuin rahasto on lähellekään täytetty, sattuu jotain muuta. Jos joka kk laitain 20€ sivuun, saan säästää 5 vuotta ennenkuin puskuri on valmis. Mutta kun sinäkin aikana sattuu ja tapahtuu...
Mutta niin. Yhtä hankalaa se on köyhällä elättää lemmikkiä kuin lastakin tai vaikka käydä lomalla, mutta kun sitä vaan haluaa köyhäkin tehdä asioita rakkaudesta elämään, niin kyllä sitä keinot keksii.
Vanha koira vs. "rotupentu"?
Voitko selventää?Mulla on ollut molemmilla koirilla vakuutus.
Kannattaa ehdottomasti.
Omavastuun jälkeen kai menee vakuutukseen.
Ellei ole varaa varaa maksaa koiran eikä vakuutuksen hintaa, ei ole varaa koiraan.
Simple!
Koitin lyhyesti vain kertoa, että meillä oli perheessä jo vanhempi koira ja tämän lisäksi ostin sitten tämän uuden pennun. Tämä pentu oli rotukoira. Sen kerroin vaan, kun aloittaja mietti myös tätä puolta asiasta.
Myönsin täysin rehellisesti, että koiran hankkiminen oli virhe. Koitin myös ironian sävyin kertoa, että vakuutuksen ottamatta jättäminen oli virhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä monet hankkivat koiran kuvitellen ettei siitä ole muita kuluja kuin ruoka ja talutin.
Sitten huudetaan ja valitetaan, kun koira sairastuu ja eläinlääkärin palvelut yllättäen maksavat 😱. Yleensä näillä ihmisillä ei pälkähdä päähän ottaa eläinvakuutustakaan.
Kun se on niin kallis!😱Mielestäni on huono idea jaella koiria ilmaiseksi missään.
Sen arvaa, millaiset ihmiset ottavat ilmaisen koiran.Ei se kyllä ihan aina näinkään mene. Elämässä voi tulla yhtäaikaa monenlaisia muutoksia, jotka pistävät talouden kireälle. Se että on vakuutus ei ole mikään tae, että ell-kulut pysyvät kohtuudessa. On paljon sellaisia sairauksia esim. synnynnäiset viat tai kasvuhäiriöt, joita monet vakuutukset eivät korvaa ollenkaan. Siinäpä sitten mietit, että sitoudutko vaikkapa leikkauttamaan koiran uhkaavan nivelrikon takia + monen kuukauden kuntoutus päälle (puhutaan jo useista tuhansista euroista) vai saako lapsi jatkaa rakasta harrastusta vai lopetetaanko se, myydäänkö auto pois jne.
Kaikki ei ole aina niin mustavalkoista.
Tuollaisessa tilanteessa laittaisin lapsen harrastuksen tauolle siksi aikaa, että koiraan liittyvät kulut on saatu hoidettua. Näin sitä löytyy jouston varaa, kun vähän viitsii ajatella asioita.
Ennen lemmikkieläimen hankkimista kannattaa säästää pahan päivän varalle muutama tonni lemmikin yllättäviin sairauskuluihin.