Lue keskustelun säännöt.
Miten löytää kumppani, jolle parisuhde on arvokas ja mukava lisä elämään, ei koko elämä?
07.12.2018 |
Tuntuu, että vaikka kuinka keskustelisi parisuhdetarpeista deittaillessa, ennemmin tai myöhemmin se toinen alkaa ripustautua, haluaa viettää kaiken ajan yhdessä, syyllistää itsenäisistä menoista, ahdistua ja muuten käyttäytyä liian tarvitsevasti. Minulle kaikenlainen parisuhdeyksikköajattelu on tosi vierasta, ja siksi olen joutunut pettymään pari kertaa.
Tunnen yleensä vetoa ystävällisiin, älykkäisiin ja vähän herkkiin ihmisiin. Onko vika kenties tyypissäni, vai eikö itsenäisyyteen kykeneviä, turvallisesti kiintyviä kumppaneita tosiaan riitä kaikille?
Kommentit (38)
En tiedä, mutta jostain kumman syystä keski-euroopassa tuo tuntuu toteutuvan. Onhan täälläkin muutamia joille parisuhde ei ole koko elämä, mutta enimmäkseen tullut töiden puolesta huomattua esim. saksalaisten olevan tosi paljon uraorientoituneita parisuhteen sijasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa olen itsekin tuskaillut. Moni mies etsii itselleen piikaa tai äidin korviketta. Minulle tuollainen rooli on vain todella luontaantyötävä. Haluan jonkun, jolla on jo oma elämä hanskassa. Yhdessä voidaan sitten tehdä toistemme elämästä mukavampaa.
Tuossa on se ongelma, että moni takertuja uskaltaa olla oma itsensä vasta kun suhteessa on rakastettu ja turvallinen olo. Siihen asti myötäillään ja miellytetään. Ja se "oma itse" ei sitten olekaan enää kanssasi niin yhteensopiva. Todella turhauttavaa, kun itse on avoin ihan alusta asti.
Deittaile sellaista, joka on kotileikkinsä jo leikkinyt ja etsii kahden itsenäisen aikuisen nautiskelusuhdetta. Ikä 35+ ja lapset jo tehty.
Tee heti alussa selväksi että haet vain tapailusuhdetta etkä halua jakaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tee heti alussa selväksi että haet vain tapailusuhdetta etkä halua jakaa elämää.
Ei auta, koska kaikki sanovat alussa hakevansa ihan samaa. Ja ehkä he hakevatkin. Mutta parisuhdetarpeet tuntuvat näillä ihmisillä muuttuvan, kun minulla ne taas pysyvät samana.
Vierailija kirjoitti:
Deittaile sellaista, joka on kotileikkinsä jo leikkinyt ja etsii kahden itsenäisen aikuisen nautiskelusuhdetta. Ikä 35+ ja lapset jo tehty.
Muuten hyvä idea, mutta en halua tapailla ketään, jolla on lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli sulle ei kelpaa kukaan ja jotenkin muut aina väittävät olevansa jotain tarpeineen, mitä eivät ole, tosin ku sinä?
Jos näin käy jatkuvasti, niin epäilyttää hieman...
Miehiä en ole tapaillut, mutta kaikki tapaamani naiset ovat olleet hyvin takertuvia, minä ja parisuhde ovat miltei koko elämän sisältö, kun taas itse haen samaa suhteelta mitä ap. Olisi kiva löytää ihminen jolla on muutakin elämää kuin parisuhde ja työ. Tapailinpa joskus semmoistakin naista, mutta hänellä taas ei ollut ikinä aikaa, eikä sekään ole ihan se mitä haen, että joutuu tapaamiset sopimaan suurinpiirtein kuukautta ennen tapaamista, kun kalenteri on tupaten täynnä. Ei siitä ajasta jaksa alkaa kilpailemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tee heti alussa selväksi että haet vain tapailusuhdetta etkä halua jakaa elämää.
Mulla samanlaisia toiveita kuin ap:lla, mutta en koe etten tahtoisi jakaa elämää. Tahdon vakiintuneen suhteen, mutten välttämättä esim.yhdessä asumista. Mutta toisen tukemista, kuuntelua, seksiä, rakkautta kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Deittaile sellaista, joka on kotileikkinsä jo leikkinyt ja etsii kahden itsenäisen aikuisen nautiskelusuhdetta. Ikä 35+ ja lapset jo tehty.
Muuten hyvä idea, mutta en halua tapailla ketään, jolla on lapsia.
No tämä rajaa jo monia pois.
Varsinkin mitä enemmän sulla on ikää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee heti alussa selväksi että haet vain tapailusuhdetta etkä halua jakaa elämää.
Mulla samanlaisia toiveita kuin ap:lla, mutta en koe etten tahtoisi jakaa elämää. Tahdon vakiintuneen suhteen, mutten välttämättä esim.yhdessä asumista. Mutta toisen tukemista, kuuntelua, seksiä, rakkautta kyllä.
Jep, tällaista juuri. Se on makuasia, sanooko tätä elämän jakamiseksi vai ei. Minä sanoisin, että haluan jakaa oman elämäni toisen kanssa, en yhdistää kahta elämää yhdeksi.
Vierailija kirjoitti:
Miehiä en ole tapaillut, mutta kaikki tapaamani naiset ovat olleet hyvin takertuvia, minä ja parisuhde ovat miltei koko elämän sisältö, kun taas itse haen samaa suhteelta mitä ap. Olisi kiva löytää ihminen jolla on muutakin elämää kuin parisuhde ja työ. Tapailinpa joskus semmoistakin naista, mutta hänellä taas ei ollut ikinä aikaa, eikä sekään ole ihan se mitä haen, että joutuu tapaamiset sopimaan suurinpiirtein kuukautta ennen tapaamista, kun kalenteri on tupaten täynnä. Ei siitä ajasta jaksa alkaa kilpailemaan.
Tässä se teidän ongelma on: mikään ei kelpaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Deittaile sellaista, joka on kotileikkinsä jo leikkinyt ja etsii kahden itsenäisen aikuisen nautiskelusuhdetta. Ikä 35+ ja lapset jo tehty.
Eikö ainakin miehet halua tuossakin iässä yhä "takertuvaa" suhdetta. Tai jos haluavat muuta, ovat "liian" vapaudenhaluisia ja olettavat että vapaampi suhde=vapaa suhde. Eli seksiä kenen kanssa milloinkin, ei sitoutumista.
Tai en tiedä, ehkä haaveilen suhteesta jota ei voi olla olemassakaan..."aikuisesta" suhteesta jossa kummallakin oma elämänsä, mutta yhdessä jaetaan silti elämää...
(En ole ap).
Vierailija kirjoitti:
Eli sulle ei kelpaa kukaan ja jotenkin muut aina väittävät olevansa jotain tarpeineen, mitä eivät ole, tosin ku sinä?
Jos näin käy jatkuvasti, niin epäilyttää hieman...
Ei jatkuvasti mutta toistuvasti. Ja avoimuus js rehellisyys toimii deittaillessa niin hyvin, että kun sitä kokeilee, ei paluuta toisen miellyttämiseen ja vaikutuksen tekemiseen enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Deittaile sellaista, joka on kotileikkinsä jo leikkinyt ja etsii kahden itsenäisen aikuisen nautiskelusuhdetta. Ikä 35+ ja lapset jo tehty.
Muuten hyvä idea, mutta en halua tapailla ketään, jolla on lapsia.
No tämä rajaa jo monia pois.
Varsinkin mitä enemmän sulla on ikää...
Rajaa tietysti mutta ei sen enempää kuin vaikka se, että minun täytyy pitää toista viehättävänä. En minä montaa kumppania tarvitse, yhden vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehiä en ole tapaillut, mutta kaikki tapaamani naiset ovat olleet hyvin takertuvia, minä ja parisuhde ovat miltei koko elämän sisältö, kun taas itse haen samaa suhteelta mitä ap. Olisi kiva löytää ihminen jolla on muutakin elämää kuin parisuhde ja työ. Tapailinpa joskus semmoistakin naista, mutta hänellä taas ei ollut ikinä aikaa, eikä sekään ole ihan se mitä haen, että joutuu tapaamiset sopimaan suurinpiirtein kuukautta ennen tapaamista, kun kalenteri on tupaten täynnä. Ei siitä ajasta jaksa alkaa kilpailemaan.
Tässä se teidän ongelma on: mikään ei kelpaa
Niin eihän tässä välissä voi olla mitään? Ihmiset ovat joko; takertuvia tai täysin itsenäisiä. Vähän sama kuin ihminen on joko hyvä tai paha, mitään välimuotoa ei ole. Aika mustavalkoinen ajatusmaailma sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sulle ei kelpaa kukaan ja jotenkin muut aina väittävät olevansa jotain tarpeineen, mitä eivät ole, tosin ku sinä?
Jos näin käy jatkuvasti, niin epäilyttää hieman...
Ei jatkuvasti mutta toistuvasti. Ja avoimuus js rehellisyys toimii deittaillessa niin hyvin, että kun sitä kokeilee, ei paluuta toisen miellyttämiseen ja vaikutuksen tekemiseen enää ole.
Mikä ero on sun mielestä jatkuvuudella ja toistuvuudella?
Mä en kuule usko, et se ongelma on aina niissä muissa, tai ainakin on hyvin mielivaltaista ajatella asia niin, että muut olisivat jotenkin vähemmän rehellisiä tai avoimia. Varsinkin kun tuollaisen suhteen määrittely on hyvin subjektiivista. Mikä on kenellekin elämän "jakamista" (mikä oli sulle ok?) Mutta ei kuitenkaan elämän yhdistämistä (mikä ei ole ok). Ei tähän ole universaalia vastausta.
Luultavasti haluat jotain, mitä ei ole saatavilla. Sit täytyy tehdä valinta: joko tulla jossain vastaan, tai olla ilman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sulle ei kelpaa kukaan ja jotenkin muut aina väittävät olevansa jotain tarpeineen, mitä eivät ole, tosin ku sinä?
Jos näin käy jatkuvasti, niin epäilyttää hieman...
Ei jatkuvasti mutta toistuvasti. Ja avoimuus js rehellisyys toimii deittaillessa niin hyvin, että kun sitä kokeilee, ei paluuta toisen miellyttämiseen ja vaikutuksen tekemiseen enää ole.
Mikä ero on sun mielestä jatkuvuudella ja toistuvuudella?
Mä en kuule usko, et se ongelma on aina niissä muissa, tai ainakin on hyvin mielivaltaista ajatella asia niin, että muut olisivat jotenkin vähemmän rehellisiä tai avoimia. Varsinkin kun tuollaisen suhteen määrittely on hyvin subjektiivista. Mikä on kenellekin elämän "jakamista" (mikä oli sulle ok?) Mutta ei kuitenkaan elämän yhdistämistä (mikä ei ole ok). Ei tähän ole universaalia vastausta.
Luultavasti haluat jotain, mitä ei ole saatavilla. Sit täytyy tehdä valinta: joko tulla jossain vastaan, tai olla ilman.
Miksei olisi saatavilla? Tunnen henkilökohtaisesti ihmisiä, joilla on juuri tällainen suhde, olen itse ollut sellaisessa, ja näin lyhyessä ketjussakin on ilmoittautunut useampi, joka haluaa ihan samaa.
Enkä minä siis ketään mistään syytä. Ei se kenenkään vika ole, jos eivät toiveet kohtaa. Se kyllä turhauttaa, että maalipuut tuntuvat välillä siirtyvän seurustelun jatkuessa.
Ota kiintymyssuhdetyylitestin tekeminen osaksi ensitreffien ohjelmaa?