Mitä tarkoitetaan sillä, että "pääsee jostain yli"?

Toimintakyky palautuu jotakuinkin ennalleen.

Esimerkiksi sitä, että ei pysty tekemään kunnollisia (realistisia) tulevaisuudensuunnitelmia. Ikään kuin jäisi odottamaan, että se kadotettu palaa ja sitten elämä vasta jatkuisi kuten ennenkin. Jää kiinni murheeseen. Riippuu mitä on tapahtunut. Ei ole yhtä kattavaa vastausta.

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi sitä, että ei pysty tekemään kunnollisia (realistisia) tulevaisuudensuunnitelmia. Ikään kuin jäisi odottamaan, että se kadotettu palaa ja sitten elämä vasta jatkuisi kuten ennenkin. Jää kiinni murheeseen. Riippuu mitä on tapahtunut. Ei ole yhtä kattavaa vastausta.

Sori - luin että EI pääse jostain yli... 

Se tarkoittaa, että pystyy käsittelemään asiaa eikä se rampauta joka välissä.

Esimerkkinä siitä, ettei pääse jostain yli, on ero jota puidaan vielä 25 vuotta eron jälkeen, kuka sanoi mitä ja teki väärin... Kun se menneisyys ei siitä muutu. Näin tehtiin ja näin tapahtui.

Jos läheinen kuolee tai itse menettää vaikka raajan, niin yli pääseminen tarkoittaa sitä, että ymmärtää elämän muuttuneen. Kädessä on uudet kortit ja niillä pelataan.

En osaa sanoa, mitä se tuossa tapauksessa tarkoittaa. Yleensä se, että pääsee yli jostain menetyksestä, tarkoittaa ettei se menetetty asia tunnu enää tärkeältä eikä sitä enää haluaisikaan takaisin. Esim. kun pääsee yli entisestä poikaystävästään.

Vierailija kirjoitti:

En osaa sanoa, mitä se tuossa tapauksessa tarkoittaa. Yleensä se, että pääsee yli jostain menetyksestä, tarkoittaa ettei se menetetty asia tunnu enää tärkeältä eikä sitä enää haluaisikaan takaisin. Esim. kun pääsee yli entisestä poikaystävästään.

Entä jos ei haluaisi entistä poikaystävää takaisin, mutta haluaisi tehdä hänelle jotain todella pahaa? Silloin ilmeisesti suhteesta toipuminen on yhä kesken?

Jos jaksaa hyväksyä edes jotenkin?

Suru pitäisi kuitenkin surra.

Sinulla on ollut vaikeaa, olet kärsinyt, miettinyt ja käsitellyt asiaa. Vähitellen huomaat että päivä päivältä asiat on paremmin ja jätät asian menneseen ja hyväksyt että tämä tapahtui minulle, mutta nyt on aika katsoa eteenpäin ja miettiä miten ja mitä haluaa uudessa tilanteessa. Tuo eteenpäin meneminen ratkaisee jäätkö vellomaan katkerana ja vihaa uhkuvana jolloin kaikki sun energia ja elämä kuluu hukkaan vai ravisteletko huonot vibat pois kuin pölyn hartioilta.

Vierailija kirjoitti:

Toimintakyky palautuu jotakuinkin ennalleen.

Eikö tuo ole paremminkin sitä, että on vain päässyt pahimman yli?

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on ollut vaikeaa, olet kärsinyt, miettinyt ja käsitellyt asiaa. Vähitellen huomaat että päivä päivältä asiat on paremmin ja jätät asian menneseen ja hyväksyt että tämä tapahtui minulle, mutta nyt on aika katsoa eteenpäin ja miettiä miten ja mitä haluaa uudessa tilanteessa. Tuo eteenpäin meneminen ratkaisee jäätkö vellomaan katkerana ja vihaa uhkuvana jolloin kaikki sun energia ja elämä kuluu hukkaan vai ravisteletko huonot vibat pois kuin pölyn hartioilta.

Entä jollei se onnistu? Olo on vuosien päästäkin murhanhimoinen, kun tämä ihminen palaa mieleen. On sitä, vaikka miten yrittäisi rauhoittua ja ajatella mukavampia asioita.

Itse käsitän termin niin, että tilanteen aiheuttamat tunteet on käsitelty ja tapahtuneen on kyennyt hyväksymään. Eli esimerkiksi surutyö on tehty, tai eron yhteydessä sen aiheuttamat tunteet on pääosin käsitelty. Että asia ei enää akuutisti vaivaa. Tietysti suuret surut ja esimerkiksi tärkeän ihmisen kuolema jättää ikuiset jäljet ja elämä ei välttämättä koskaan palaa samanlaiseksi kuin oli. Ehkä verrannollisesti, että avoin haava on sulkeutunut ja jäljellä on arpi? Eikä esimerkiksi rupea, jonka alla muhii tulehdus.

Kun asiasta on "päässyt yli" niin hyväksyy tapahtuman osaksi elämäänsä/menneisyyttä ja pystyy kuitenkin jatkamaan elämää eteenpäin?

Voi puhua siitä asiasta, eikä se itketä enää. On hyväksynyt, että tällainen asia nyt vain tapahtui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En osaa sanoa, mitä se tuossa tapauksessa tarkoittaa. Yleensä se, että pääsee yli jostain menetyksestä, tarkoittaa ettei se menetetty asia tunnu enää tärkeältä eikä sitä enää haluaisikaan takaisin. Esim. kun pääsee yli entisestä poikaystävästään.

Entä jos ei haluaisi entistä poikaystävää takaisin, mutta haluaisi tehdä hänelle jotain todella pahaa? Silloin ilmeisesti suhteesta toipuminen on yhä kesken?

Silloin on kaksi mahdollisuutta: Joko poikaystävä on tehnyt jotain sellaista, josta on aihettakin olla vihainen, tai omassa päässä on jotain vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En osaa sanoa, mitä se tuossa tapauksessa tarkoittaa. Yleensä se, että pääsee yli jostain menetyksestä, tarkoittaa ettei se menetetty asia tunnu enää tärkeältä eikä sitä enää haluaisikaan takaisin. Esim. kun pääsee yli entisestä poikaystävästään.

Entä jos ei haluaisi entistä poikaystävää takaisin, mutta haluaisi tehdä hänelle jotain todella pahaa? Silloin ilmeisesti suhteesta toipuminen on yhä kesken?

Silloin on kaksi mahdollisuutta: Joko poikaystävä on tehnyt jotain sellaista, josta on aihettakin olla vihainen, tai omassa päässä on jotain vikaa.

Elämä on mennyt eteenpäin, mutta olen silti yhä vihainen, koska suhde päättyi hirveissä merkeissä. Edes terapia ei ole poistanut vihaisuuttani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on ollut vaikeaa, olet kärsinyt, miettinyt ja käsitellyt asiaa. Vähitellen huomaat että päivä päivältä asiat on paremmin ja jätät asian menneseen ja hyväksyt että tämä tapahtui minulle, mutta nyt on aika katsoa eteenpäin ja miettiä miten ja mitä haluaa uudessa tilanteessa. Tuo eteenpäin meneminen ratkaisee jäätkö vellomaan katkerana ja vihaa uhkuvana jolloin kaikki sun energia ja elämä kuluu hukkaan vai ravisteletko huonot vibat pois kuin pölyn hartioilta.

Entä jollei se onnistu? Olo on vuosien päästäkin murhanhimoinen, kun tämä ihminen palaa mieleen. On sitä, vaikka miten yrittäisi rauhoittua ja ajatella mukavampia asioita.

Katkera ihminen ei ole kaunis näky. Katkeruus vääristää ja kovettaa kasvonpiirteet, tekee silmistä ilkeät. Olen nähnyt mitä katkeruus teke ja näillä ihmisillä on päällisin puolin kaikki hyvin, on työpaikat, rahaa, perhe mutta silti....kun aina tavoitellaan kuuta taivaalta, haluan lisää ja lisää. Olen myös tavannut ihmisiä jotka ovat kokeneet suuria vastoinkäymisiä on kuollut lapsi, on mennyt koti pakkohuutokaupasda jne. Ja nämä ihmiset iloitsevat pienistä asioista, hyvästä päivän ruoasta, käynnistä kirjastossa josta löytyi mieluinen kirja jne. Kumpi haluat olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on ollut vaikeaa, olet kärsinyt, miettinyt ja käsitellyt asiaa. Vähitellen huomaat että päivä päivältä asiat on paremmin ja jätät asian menneseen ja hyväksyt että tämä tapahtui minulle, mutta nyt on aika katsoa eteenpäin ja miettiä miten ja mitä haluaa uudessa tilanteessa. Tuo eteenpäin meneminen ratkaisee jäätkö vellomaan katkerana ja vihaa uhkuvana jolloin kaikki sun energia ja elämä kuluu hukkaan vai ravisteletko huonot vibat pois kuin pölyn hartioilta.

Entä jollei se onnistu? Olo on vuosien päästäkin murhanhimoinen, kun tämä ihminen palaa mieleen. On sitä, vaikka miten yrittäisi rauhoittua ja ajatella mukavampia asioita.

Katkera ihminen ei ole kaunis näky. Katkeruus vääristää ja kovettaa kasvonpiirteet, tekee silmistä ilkeät. Olen nähnyt mitä katkeruus teke ja näillä ihmisillä on päällisin puolin kaikki hyvin, on työpaikat, rahaa, perhe mutta silti....kun aina tavoitellaan kuuta taivaalta, haluan lisää ja lisää. Olen myös tavannut ihmisiä jotka ovat kokeneet suuria vastoinkäymisiä on kuollut lapsi, on mennyt koti pakkohuutokaupasda jne. Ja nämä ihmiset iloitsevat pienistä asioista, hyvästä päivän ruoasta, käynnistä kirjastossa josta löytyi mieluinen kirja jne. Kumpi haluat olla?

Iloitsen aidosti hyvistä asioista elämässäni, mutta olen silti älyttömän vihainen, kun ex palaa mieleeni. Koen, että voin olla molempia näistä vaihtoehdoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on ollut vaikeaa, olet kärsinyt, miettinyt ja käsitellyt asiaa. Vähitellen huomaat että päivä päivältä asiat on paremmin ja jätät asian menneseen ja hyväksyt että tämä tapahtui minulle, mutta nyt on aika katsoa eteenpäin ja miettiä miten ja mitä haluaa uudessa tilanteessa. Tuo eteenpäin meneminen ratkaisee jäätkö vellomaan katkerana ja vihaa uhkuvana jolloin kaikki sun energia ja elämä kuluu hukkaan vai ravisteletko huonot vibat pois kuin pölyn hartioilta.

Entä jollei se onnistu? Olo on vuosien päästäkin murhanhimoinen, kun tämä ihminen palaa mieleen. On sitä, vaikka miten yrittäisi rauhoittua ja ajatella mukavampia asioita.

Miksi luovutat vallan tälle toiselle sun hyvinvoinnista? Katkeruus on kuin joisi itse myrkkyä ja odottaa sen tappavan vihamiehen. Itse ajattelen minua huonost kohtelevista ihmisistä että luojalle kiitos en ole samanlainen ja että minä olen onnekseni irtaantunut heistä, mutta he joutuvat elämön itsensä kanssa joka päivä. Olen mieluummin pieni mutta onnellinen surkimus kuin paha ja valtaapitävä onneton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on ollut vaikeaa, olet kärsinyt, miettinyt ja käsitellyt asiaa. Vähitellen huomaat että päivä päivältä asiat on paremmin ja jätät asian menneseen ja hyväksyt että tämä tapahtui minulle, mutta nyt on aika katsoa eteenpäin ja miettiä miten ja mitä haluaa uudessa tilanteessa. Tuo eteenpäin meneminen ratkaisee jäätkö vellomaan katkerana ja vihaa uhkuvana jolloin kaikki sun energia ja elämä kuluu hukkaan vai ravisteletko huonot vibat pois kuin pölyn hartioilta.

Entä jollei se onnistu? Olo on vuosien päästäkin murhanhimoinen, kun tämä ihminen palaa mieleen. On sitä, vaikka miten yrittäisi rauhoittua ja ajatella mukavampia asioita.

Katkera ihminen ei ole kaunis näky. Katkeruus vääristää ja kovettaa kasvonpiirteet, tekee silmistä ilkeät. Olen nähnyt mitä katkeruus teke ja näillä ihmisillä on päällisin puolin kaikki hyvin, on työpaikat, rahaa, perhe mutta silti....kun aina tavoitellaan kuuta taivaalta, haluan lisää ja lisää. Olen myös tavannut ihmisiä jotka ovat kokeneet suuria vastoinkäymisiä on kuollut lapsi, on mennyt koti pakkohuutokaupasda jne. Ja nämä ihmiset iloitsevat pienistä asioista, hyvästä päivän ruoasta, käynnistä kirjastossa josta löytyi mieluinen kirja jne. Kumpi haluat olla?

Iloitsen aidosti hyvistä asioista elämässäni, mutta olen silti älyttömän vihainen, kun ex palaa mieleeni. Koen, että voin olla molempia näistä vaihtoehdoista.

Entä jos tulen kokemaan samoin lopun elämääni? Voiko olla niin, että osa henkisistä haavoista on niin syviä, etteivät ne koskaan täysin parane?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on ollut vaikeaa, olet kärsinyt, miettinyt ja käsitellyt asiaa. Vähitellen huomaat että päivä päivältä asiat on paremmin ja jätät asian menneseen ja hyväksyt että tämä tapahtui minulle, mutta nyt on aika katsoa eteenpäin ja miettiä miten ja mitä haluaa uudessa tilanteessa. Tuo eteenpäin meneminen ratkaisee jäätkö vellomaan katkerana ja vihaa uhkuvana jolloin kaikki sun energia ja elämä kuluu hukkaan vai ravisteletko huonot vibat pois kuin pölyn hartioilta.

Entä jollei se onnistu? Olo on vuosien päästäkin murhanhimoinen, kun tämä ihminen palaa mieleen. On sitä, vaikka miten yrittäisi rauhoittua ja ajatella mukavampia asioita.

Miksi luovutat vallan tälle toiselle sun hyvinvoinnista? Katkeruus on kuin joisi itse myrkkyä ja odottaa sen tappavan vihamiehen. Itse ajattelen minua huonost kohtelevista ihmisistä että luojalle kiitos en ole samanlainen ja että minä olen onnekseni irtaantunut heistä, mutta he joutuvat elämön itsensä kanssa joka päivä. Olen mieluummin pieni mutta onnellinen surkimus kuin paha ja valtaapitävä onneton.

En ole enää hänen kanssaan tekemisissä. En koe pystyväni tekemään valintaa reaktiotavan suhteen. Liian paljon jäi aikanaan käsittelemättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on ollut vaikeaa, olet kärsinyt, miettinyt ja käsitellyt asiaa. Vähitellen huomaat että päivä päivältä asiat on paremmin ja jätät asian menneseen ja hyväksyt että tämä tapahtui minulle, mutta nyt on aika katsoa eteenpäin ja miettiä miten ja mitä haluaa uudessa tilanteessa. Tuo eteenpäin meneminen ratkaisee jäätkö vellomaan katkerana ja vihaa uhkuvana jolloin kaikki sun energia ja elämä kuluu hukkaan vai ravisteletko huonot vibat pois kuin pölyn hartioilta.

Entä jollei se onnistu? Olo on vuosien päästäkin murhanhimoinen, kun tämä ihminen palaa mieleen. On sitä, vaikka miten yrittäisi rauhoittua ja ajatella mukavampia asioita.

Katkera ihminen ei ole kaunis näky. Katkeruus vääristää ja kovettaa kasvonpiirteet, tekee silmistä ilkeät. Olen nähnyt mitä katkeruus teke ja näillä ihmisillä on päällisin puolin kaikki hyvin, on työpaikat, rahaa, perhe mutta silti....kun aina tavoitellaan kuuta taivaalta, haluan lisää ja lisää. Olen myös tavannut ihmisiä jotka ovat kokeneet suuria vastoinkäymisiä on kuollut lapsi, on mennyt koti pakkohuutokaupasda jne. Ja nämä ihmiset iloitsevat pienistä asioista, hyvästä päivän ruoasta, käynnistä kirjastossa josta löytyi mieluinen kirja jne. Kumpi haluat olla?

Ai nämä on ne kaksi vaihtoehtoa? Itse olen katkera ihan syystäkin, laiminlyönnistä ja huijaamisesta joka johti pysyvään vammautumiseen ja jatkuvaan rahanmenoon. En pystynyt saamaan oikeutta oikeusteitse, koska todisteita ei ole riittävästi. Viholliseni porskuttaa tyytyväisenä ja itse olen menettänyt lähes kaiken. En silti tunne katkeruutta kaikkea ja kaikkia kohtaan, ja tunnen iloa joskus pienistä asioista, vaikka yleisesti ottaen en ole onnellinen enää. Laitapa tällainen johonkin lokeroon.