Onko täällä muita kaupungin levottomissa vuokrataloissa kasvaneita, jotka ovat suorittaneet akateemisen tutkinnon?

Mieheni ei ole yliopistosta mutta AMK:sta on. Ja on sitä mieltä, että "paremmat " edellytykset voisi olla...

Täällä. Kasvoin moniongelmaisessa perheessä lähiössä. Lastensuojelulle olisi riittänyt työsarkaa meillä ja monessa naapuriperheessä. Aika moni ikätoverini niiltä nurkilta ajautui päihdekoukkuun ja syrjäytyi. Omassa perheessä oli huume ja alko-ongelma sekä väkivaltaa. Ei käynyt mielen vieressäkään valita samaa tietä.

Vähissä on. Kyllä se luokkatausta vaikuttaa myöhempään koulutukseen, ellei sitten ole erityisen lahjakas. Peruskoulu on hyvä juttu, harmi että sitä ollaan romuttamassa. 

On. Minä.

Amk:sta ei saa akateemista tutkintoa, eikä miehesi ole täällä.

Vierailija kirjoitti:

Täällä. Kasvoin moniongelmaisessa perheessä lähiössä. Lastensuojelulle olisi riittänyt työsarkaa meillä ja monessa naapuriperheessä. Aika moni ikätoverini niiltä nurkilta ajautui päihdekoukkuun ja syrjäytyi. Omassa perheessä oli huume ja alko-ongelma sekä väkivaltaa. Ei käynyt mielen vieressäkään valita samaa tietä.

Moi. Meillä oli kanssa alkoholismia ja väkivaltaa. Kiva että sinäkin olet pärjännyt - itselläni oli muuten sama asenne kuin sinulla: en halunnu samaa tietä. Monet samoissa taloissa asuneet eivät edes yrittäneet vaan alistuivat kohtaloonsa jo nuorina ja monille kävi huonosti.

Hyvää jatkoa sinulle! Ap.

Itse olen KTM. Tämä menee ehkä aiheen vierestä, koska perheeni on hyvätuloinen, mutta matalasti kouluttautunut. Minun kohdallani ongelmat ovat johtuneet perheeni heikosta sivistyksestä.

Olen siis varakkaasta perheestä, mutta mitään sivistyksellistä tai akateemista esimerkkiä en ole perheeltäni saanut. Molemmat vanhemmat ammattikoulun käyneitä.

Kyllähän siellä aika vähemmistöön kuului siis. Ja kyllä sen huomasi, että monet ovat huomattavasti supliikimpia ja itseilmaisuun kykeneväisempiä. Olen kyllä pienestä asti lukenut paljon, mutta varsinkin äidin puolelta tuli sellainen esimerkki että älä tuo itseäsi liikaa esiin ja ole vaatimaton. Äitini on myös hyvin varovainen ja pelokas ihminen. Nuo ominaisuudet ovat minullekkin siirtyneet ja juuri päinvastaiset piirteet olisivat eduksi alallani.

Uskon, että "työläistausta" näkyy vieläkin minusta perustavanlaatuisella tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Amk:sta ei saa akateemista tutkintoa, eikä miehesi ole täällä.

AMK on korkeakoulu

Olisi kiva lukea jotakin tutkimusta siitä, minkälaiset prosentit koulutuksen suhteen kaupungin vuokratalojen lapsilla on. Asuin isossa talossa, jonka kupeessa oli pari muutakin. Varmaan 5 samanikäistä niissä oli. Minä olen ainoa akateeminen, yksi kuoli huumeisiin, kaksi sairastui henkisesti ja yksi on juoppo. Yksi taitaa tehdä duunarihommia. 

Eli pieni on se prosentti. Väitän, että ympäristön ja kodin merkitys on ihan uskomaton. Esimerkiksi toinen noista henkisesti sairastuneista oli todella fiksu, mutta vanhempansa olivat aivan onnettomia, näköalattomia juoppoja. Ei siinä taideta hirveästi kielioppia päntätä. 

Tämä esimerkki on kyllä 25-vuoden takaa, en edes uskalla ajatella miten asiat on nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amk:sta ei saa akateemista tutkintoa, eikä miehesi ole täällä.

AMK on korkeakoulu

Mutta sieltä ei saa akateemista tutkintoa. Otsikossa peräänkuulutetaan nimenomaan akateemisia.

Tarkoitin nimenomaan akateemisen loppututkinnon suorittaneita, haluamatta mitenkään kuulostaa elitistiseltä. Lähinnä kiinnostaa tuo ilmiö itseni vuoksi, koska olen maisterin paperit saanut.

 Pidän kaikkia tutkintoja arvossa.

Aina kun lukee näitä niin rupeaa vituttamaan ne etuoikeutetut tyypit, jotka luennoivat miten "jokainen on oman onnensa seppä". Itse on saatu elää henkisesti ja taloudellisesti turvallinen lapsuus, mahdollisuuksia on ollut rajattomasti, kannustusta ja rakkautta. Opinnoissa tuetaan, taloudellisesti jeesataan jne. Sitten he tulevat luennoimaan jollekin alkoholistiperheessa kasvaneelle noita "totuuksiaan" itsevarmana. 

Jos nuo tyypit olisi laittanut toisiin olosuhteisiin, eivät he luennoisi noita latteuksiaan, vaan ehkäpä miettisivät miten saada seuraava fixi tai miten selvitä aktiivimallin leikkurista. Mutta tätähän he, omasta mielestään erityisfiksut, eivät koskaan myönnä. He ovat aivan itse oman onnensa luoneet ja jos joku ei ole sellaista saavuttanut, on se hänen oma vikansa. Näin he ajattelevat. 

Jep, olen KTM sekä FM. Asuin kohtuullisen pienituloisen yh-äitini kanssa kylläkin pienessä omistusasunnossa, mutta keskellä levotonta vuokralähiötä. Muutimme paremmalle alueelle ollessani n. 12, kun talomme parkkipaikalle tapettiin mies.

Olin kuitenkin koulussa hyvä ja ahkera, ja muutenkin olen ollut kiltti lapsi. Pääsin myös musiikkiluokalle, eli selkeästi parempaan porukkaan, heti ala-asteella.

Lapsuuteni oli ihan onnellinen, vaikkei rahaa ollut. Fakta on kuitenkin se, että olen sukuni ainoa maisteri, vieläpä tupla-sellainen. Olen tehnyt kovasti töitä menestymisen eteen.

Meillä katsotaan jo hakuvaiheessa hakijan nykyinen ja edelliset osoitteet. Ketään kaupungin vuokralla asuva tai jossain vaiheessa elämänsä aikana asunut ei pääse opiskelijaksi.

Minä olen levottomasta vuokralähiöstä, eikä vanhemmillani ole mitään koulutusta. Olin hyvä koulussa, mutta lukioaikana masennuin ja sairastuin paniikkihäiriöön. Jatko-opinnot jäi siihen. Olisin halunnut opiskella esim. historiaa. Olin hyvä koulussa ja olen aina ollut kiinnostunut monista aineista. Olen ihan tyytyväinen elämässäni, mutta en ole unelma-ammatissani. Olisin halunnut jotain muuta. En väheksy työtäni, mutta haaveilin toisenlaisesta työstä ja opiskeluista.

Vierailija kirjoitti:

Meillä katsotaan jo hakuvaiheessa hakijan nykyinen ja edelliset osoitteet. Ketään kaupungin vuokralla asuva tai jossain vaiheessa elämänsä aikana asunut ei pääse opiskelijaksi.

Älä viitsi trollata asiallisessa ketjussa. Mene purkamaan katkeruutesi muualle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amk:sta ei saa akateemista tutkintoa, eikä miehesi ole täällä.

AMK on korkeakoulu

Ammattikorkeakoulu on, paino sanalla ammatti. Ei ole akateeminen oppilaitos.

Mä kasvoin kaupungin vuokratalossa vähän yli puolet lapsuudestani mutta ei se kyllä ollut erityisen levoton (eli lasketaanko tätä), oli siellä muutama insidentti vuosien saatossa... Ja toki varmaan keskimäärin enemmän mielenterveysongelmia, eroja ja "lievää" alkoholismia kuin niissä omistusasunnoissa. Ja olen akateeminen. Kyllä niillä naapureiden lapsilla on kanssa ollut ongelmia elämässä, yksi teki jo nuorena itsemurhan ja me kaikki ollaan jouduttu kipuilemaan erilaisten ongelmien kanssa, kaikkia meidän perheen lapsia on hoidettu psyykkisesti. Eli kovat koulut on käyty, sekä kadulla että koulussa, mutta kyllä mä olen jopa melko hyvin lopulta pärjännyt. Mutta ilman tätä hyvinvointivaltiota en uskalla edes kuvitella että missä olisin, ehkä jossain töissä mutta varmaan aika pahoissa mielenterveysongelmissa edelleen.

Vaikka vuokratalossa kasvavan vanhemmat kannattaisivat lapsen kouluttautumista ja tukisivat siinä mahdollisuuksiensa mukaan, tulee ottaa huomioon myös ympäröivä sosiaalinen todellisuus. Jos vuokrataloissa asuu paljon samanikäisiä, sinä yleensä hengaat heidän kanssaan. Siihen kuvioon kuuluu erilaisia sosiaalisia normeja ja oletuksia, jotka eivät välttämättä ole ns. keskiluokkaisia. Varsinkin pojilla tämä on kova tosiasia. Ulkopuolelle jääminen voi olla hankalaa, mukana menossa taas joutuu kaikenlaisiin kommelluksiin, ellei peräti hankaluuksiin. Koulunkäynti ei ole tuossa kulttuurissa mitään muuta kuin pakko, eikä lukutoukkia oikein arvosteta. Enemmän arvostetaan nopeanyrkkisiä tyyppejä tai supliikkimiehiä. Murrosiässä sitten yleensä alkavat ongelmat.

joo mutta sitä ei luetaakateemiseksi koulutukseksi. kaikentietävä wikipedia,voit tarkastaa:"Ammattikorkeakoulututkintoja ei korkeakoulututkinnon asemastaan huolimatta lueta akateemisiksi eli yliopistotutkinnoiksi"