Sinun etelänlomasi maksaa muille veronmaksajille 500€

Se on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin esim. oopperalippu maksaa veronmaksajille.

Toimittajatkin voisivat nähdä sen vaivan, että ottaisivat selvää faktoista ja esittäisivät luvut. Tuossa HS Kuukausiliitteen jutussa Hesarin oma toimittaja (sen tietää siitä, että toimittajan nimen perässä on "HS" jutun alussa) kirjoittaa:

"LENTOJEN päästöt ovat yksi nopeimmin kasvavista kasvihuonekaasujen lähteistä. Päästöt lämmittävät ilmastoa. Silti lentoliikennettä tuetaan yhä mittavin verohelpotuksin."

Hän olisi voinut esittää myös luvut. Lentojen päästöt ovat murto-osa muista päästöistä, ja vaikka niiden määrä kaksin- tai kymmenkertaistuisi, määrä on edelleen vähäinen muihin verrattuna. 

Mutta eihän jutusta tulisi silloin ollenkaan niin raflaavaa eikä noudattaisi nykyisin vallalla olevaa toimittajien periaatetta, että asenne edellä mennään.

Vierailija kirjoitti:

Se on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin esim. oopperalippu maksaa veronmaksajille.

Niinpä. Suomen kannattaisi lopettaa oman oopperan tukeminen ja säästyneillä rahoilla lennättää suomalaiset uupperan-harrastajat muutaman kerran vuodessa La Scalaan, Metropolitaniin, Tukholmaan ja Tallinnaan.

Kävin Espanjassa 2009, ja vieläkin te maksatte sitä matkaa? Mikä siinä vieläkin maksaa!?

Kun ap ei viitsinyt, niin minäpäs kopioin.

Ihmisiä ilmassa

Lentäminen on ihme. Istumme tuolissa taivaalla, ja äkkiä olemme toisella puolella maapalloa. Mutta sillä on hintansa. Jos lentämistä verotettaisiin kuten muuta matkustamista, se olisi paljon kalliimpaa.

Anu Nousiainen HS

Julkaistu: 1.12. 2:00 , Päivitetty: 1.12. 13:11

VIIME kesäkuun 29. päivä oli kaikkien aikojen ruuhkaisin maapallon ilmatilassa. Silloin lennettiin 202 157 lentoa. Enimmillään ilmassa oli yhtä aikaa yli 19 000 lentokonetta.

Euroopassa tehdään yhdeksän miljoonaa lentomatkaa vuodessa. Niistä yli neljänneksen lentävät halpalentoyhtiöt. Euroopan vilkkainta lentokenttää Lontoon Heathrow’ta käyttää vuosittain yli 75 miljoonaa matkustajaa.

Katse ylös: taivaalla liihottaa joka päivä toistakymmentä miljoonaa ihmistä.

Ja alhaalla maassa melkein kuusi miljardia muuta ihmistä odottaa yhä ensimmäistä lentoaan. Kahdeksan kymmenestä ihmisestä ei ole koskaan lentänyt.

Tältä näytti yhden vuorokauden koko lentoliikenne Euroopassa syyskuussa vuonna 2017 Flightradar-sivuston mukaan.

(Kuva, jossa on paljon pisteitä erityisesti keski- ja etelä-Euroopan päällä)

Vuoteen 2036 mennessä maailman lentoliikenteen uskotaan lähes kaksinkertaistuvan. Silloin lentomatkustajia on jo kahdeksan miljardia joka vuosi.

Se on paljon. Se on liikaa.

ÄLLISTYTTÄVÄÄ kyllä kansainvälistä lentoliikennettä tuetaan enemmän kuin mitään muuta matkustamista. Miksi?

Tuhoisien maailmansotien jälkeen ajateltiin, että kansainvälinen ilmailu on tie rauhaan. Kun ihmiset matkustaisivat maasta ja mantereelta toiseen, kansojen välinen ymmärrys kasvaisi.

Niinpä vuonna 1944 Chicagossa sovittiin, että valtioiden välisiä matkustaja-, rahti- ja postilentoja pitää tukea.

Chicagon sopimuksen solmimisesta on nyt yli 70 vuotta, eikä ulkomaanlentoja edelleenkään veroteta.

Kaupallisten lentoyhtiöiden ei tarvitse maksaa polttoaineesta valmisteveroa. Ulkomaanlentojen matkalipuista ei peritä arvonlisäveroa.

Miksi?

Osa 2:

Se on ”kansainvälinen normi”. Niin sanotaan Liikenneviraston verkkosivuilla.

”Noh”, sanoo puolestaan apulaisprofessori Heikki Liimatainen Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskuksesta. ”Perussyy on varmaan se, että elinkeinoelämän ja turismin halutaan toimivan. Mannertenvälisessä kansainvälisessä liikenteessä ei ole paljon vaihtoehtoja.”

Chicagon sopimuksen on vahvistanut jo 191 maata.

”Jos muutoksia tehtäisiin, kaikkien niiden pitäisi olla muutosten takana.”

Harva ajattelee lomalennolla viinimuki edessään, että tässä sitä nyt taas nautitaan polttoaineen verottomuudesta ja edistetään kansojen välistä ystävyyttä.

On laskettu, että Euroopassa kaupallinen lentoliikenne saa tukea 27 miljardia euroa vuodessa, koska lentoyhtiöiden ei tarvitse maksaa polttoaine- ja arvonlisäveroja.

On laskettu myös, että jos Euroopan unionin maat sopisivat lentomatkalippujen 15 prosentin arvonlisäverosta EU:n sisäisillä lennoilla, unioni saisi 11 miljardin euron lisätulot.

Mutta EU-maiden pitäisi päättää asiasta yhdessä. Arvonlisäverodirektiivin perusteella esimerkiksi Suomi ei voi yksin alkaa kantaa arvonlisäveroa ulkomaan lentojen matkalipuista.

(Kuva jossa lentoemäntä näyttää, miten lattianrajassa olevat valot johtavat poistumisteille)

MONESSA maassa myös kaupallisten kotimaanlentojen polttoaine on verotonta. Niin Suomessakin.

Tästä syntyvä kotimaan lentoliikenteen verotuki oli vuonna 2012 yhteensä jo 63 miljoonaa euroa, ympäristöministeriössä on laskettu.

Kotimaan lentoliikenteen matkalipuista peritään Suomessa arvonlisäveroa. Mutta ei tavallista 24 prosentin alvia vaan alempaa 10 prosentin alvia. Kymmenen prosentin arvonlisäveroa maksetaan myös juna- ja bussilipuista.

Lentoliikenteen tuki ei lopu tähän.

Valtio myös tukee maakuntien lentoasemia. Finavian ylläpitämästä 21 lentokentästä vain yksi – Helsinki-Vantaa – on kannattava. Sen tuotoilla tuetaan muualla Suomessa sijaitsevia kenttiä 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Tätä tukea voi verrata verotukeen, koska Finavian voitot ovat julkisia varoja kuten verotulot. Ne voisi käyttää johonkin muuhun, jos niin päätettäisiin.

Valtion tukea saavat myös muutamat Finavian ulkopuoliset lentokentät. Tämän vuoden budjetissa siihen on varattu 2,5 miljoonaa euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriö myös ostaa lentoliikennettä joillekin sellaisille paikkakunnille, jotka ovat yli kolmen tunnin junamatkan päässä Helsingistä. Sellaisia ovat esimerkiksi Savonlinna ja Varkaus. Valtion budjetista on varattu tähän vuosittain miljoona euroa.

Liikennevirastossa on laskettu, että valtio tuki kotimaan lentoliikennettä yhteensä yli 90 miljoonalla eurolla vuonna 2012. Tuki koostui laskelmassa verottomasta lentopolttoaineesta ja matkalippujen pienemmästä arvonlisäverosta.

Muutakin liikkumista toki tuetaan. Suomen tieverkko ja tieliikenne saivat valtion suoria tukia ja verotukia samaan aikaan noin kaksi miljardia euroa vuodessa ja rautatieliikennekin yli 200 miljoonaa euroa.

(Kuva marimekkokuosisesta Finnairin koneen persseestä)

Osa 3:

KUINKA paljon kalliimpaa lentomatkailu olisi, jos lentopolttoaineita verotettaisiin kuten autojen polttoaineita?

Lasketaan. Otetaan esimerkiksi meno-paluulennot Helsingistä Thaimaahan. Oletetaan, että ne maksavat 700 euroa.

Autoissa käytettävän bensiinin polttoainevero on Suomessa kiinteä. Nyt se on noin 70 senttiä litralta. Lisäksi kuluttaja maksaa 24 prosentin arvonlisäveron.

Finnairin mukaan meno-paluulento Phuketiin kuluttaa polttoainetta 314 kiloa matkustajaa kohti. Kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATA:n hintaseurannan mukaan 314 kiloa lentopetrolia maksoi marraskuussa vain noin 200 euroa, koska – kiitos Chicago 1944 – se on verotonta.

314 kiloa lentopetrolia on noin 400 litraa. Jos lentopolttoaineesta kerättäisiin sama polttoainevero kuin bensiinistä, sen hinta enemmän kuin kaksinkertaistuisi 200 eurosta 480 euroon. Samalla 700 euron menopaluulippu Thaimaahan kallistuisi 980 euroon.

Jos 480 euroa maksavasta lentopolttoaineesta kannettaisiin myös 24 prosentin arvonlisävero kuten bensiinistä, lentoliput Thaimaahan ja takaisin maksaisivat jo 1 100 euroa.

Ja tässä summassa on siis vasta polttoaineesta perittävät verot.

(Kuva, jossa lentomatkailija on verhoutunut kauttaaltaan huopiin)

LENTOJEN päästöt ovat yksi nopeimmin kasvavista kasvihuonekaasujen lähteistä. Päästöt lämmittävät ilmastoa. Silti lentoliikennettä tuetaan yhä mittavin verohelpotuksin.

Vuosien 1990 ja 2005 välillä lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt kasvoivat Euroopassa lähes 80 prosenttia. Sinä aikana kilpailu vapautettiin ja halpalentoyhtiöt päästettiin markkinoille. Vuosien 2005 ja 2035 välillä päästöjen odotetaan kasvavan jälleen yli 40 prosenttia.

Lentäminen on kivaa ja helppoa. Se saa tuntemaan itsensä maailmankansalaiseksi.

”Kansainvälinen lentoliikenne on onnistunut lobbauksessaan, kun ilmastotoimista on sovittu”, Sitran johtaja Mari Pantsar sanoo. Hän on väitellyt tohtoriksi kemiasta ja pohtii työkseen hiilineutraalia kiertotaloutta.

Pantsar ei usko, että pienet veronkorotukset saisivat suomalaiset vähentämään lentämistään tarpeeksi. ”Jotta hintaohjaus toimisi, sen pitäisi näkyä lentolippujen hinnassa selvästi.”

Siksi hän yrittäisi vähentää lentämisestä aiheutuvia kasvihuonepäästöjä erityisellä lentoverolla. Se määriteltäisiin päästöjen perusteella, ja tuotto ohjattaisiin ilmastotoimiin ja päästöjen vähentämiseen. Tuloilla voitaisiin esimerkiksi ostaa päästöoikeuksia pois päästökaupasta. Pantsarin työnantaja Sitra ehdottaa tällaista veroa seuraavalle hallitukselle.

Ruotsi otti lentoveron käyttöön tammikuussa 2018. Se on kuitenkin Sitran ehdotusta kevyempi: mannertenvälisiltä lennoilta peritään vain noin 40 euron lentovero. Suomessa vihreät ovat esittäneet samaa.

Marraskuussa STT kysyi asiaa eduskuntaryhmien puheenjohtajilta. Vihreiden lisäksi vain vasemmistoliitto kannatti päästöpohjaista lentoveroa. Kokoomus, Sdp ja kristilliset edellyttivät, että verosta päättäisi EU. Keskusta, perussuomalaiset ja siniset pelkäsivät veron heikentävän Finnairin ja Helsinki-Vantaan kilpailukykyä.

Jokainen euro jonka saan pitää omasta palkastani on epäreilusti muilta pois. En muuten enää tilaa Helsingin Sanomia enää ja joka päivä se ilahduttaa.

osa 4:

Tältä näyttivät Helsinki-Vantaan-lennot yhden vuorokauden aikana syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2017. Sijainnit perustuvat Flightradar-sivuston keräämiin tietoihin.

(Animaatio, jossa värilliset pallot pomppivat Helsinkiin ja Helsingistä)

TOISEKSI paras vaihtoehto lentoveron jälkeen on Mari Pantsarin mielestä lentopäästöjen pakollinen kompensointi. Jo nyt sen voi tehdä vapaaehtoisesti erilaisten järjestöjen avulla. Voi lahjoittaa rahaa vaikkapa metsien istutukseen tai ojitetun suon ennallistamiseen, kuten Suomen luonnonsuojeluliiton Hiilipörssissä tehdään.

Mutta vapaaehtoinen kompensointi jää kuluttajan vastuulle, ja laskurien ja päästöjen vähentämishankkeiden laatu vaihtelee.

Jos Pantsar saisi päättää, hän lisäisi lentoliikenteen päästöjen todelliset kustannukset suoraan lippujen hintaan: tuhat kiloa hiilidioksidipäästöjä maksaisi vähintään sata euroa.

Meno-paluulento Thaimaahan tuottaa juuri tuhat kiloa hiilidioksidia.

Thaimaan-lentojen pitäisi kallistua taas vähintään sata euroa lisää.

(Kuva lentokoneen Rolls Royce-moottorista, joka odottaa asentamista)

KERRATAAN:

Jos lentämistä verotettaisiin kuten autoilua ja jos lentojen päästöistä maksettaisiin niiden todellisten vaikutusten mukaan, Thaimaan-lentojen pitäisi maksaa noin 500 euroa enemmän kuin nyt. 700 euron lentojen hinnan pitäisi olla ainakin 1 200 euroa.

Se voisi jo vähentää intoa piipahtaa viikoksi Phuketiin snorklaamaan.

Mari Pantsar muistaa ajan ennen halpalentoyhtiöitä. ”Silloin odotti kovasti ja tunsi ansainneensa jotain, kun pääsi ehkä kerran kahdessa kolmessa vuodessa ulkomaanmatkalle.”

Lentokoneet ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista pitkälle tulevaisuuteen. Paljon lentävän suomalaisen lentopäästöt ovat todennäköisesti suuremmat kuin hänen koko muun elämänsä hiilijalanjälki.

”Paras tapa on välttää lentämistä. Sillä on ilmastolle todellista merkitystä”, Mari Pantsar sanoo.

”Veikkaan, että ellei kehitetä päästöttömiä polttoaineita tai saada hintaohjausta toimimaan verotuksen ja päästökaupan avulla, jossain vaiheessa olemme tilanteessa, jossa lentämistä on pakko rajoittaa.”

- Fini -

Ja siihen loppuivat mielipiteet

Itseasiassa ei maksa ja  sen verran paljon maksan pääomatuloista veroja että lentelen tasan silloin kun mua huvittaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos Pantsar saisi päättää, hän lisäisi lentoliikenteen päästöjen todelliset kustannukset suoraan lippujen hintaan: tuhat kiloa hiilidioksidipäästöjä maksaisi vähintään sata euroa.

Millähän laskukaavalla tuhannen hiilidioksidikilon kustannus on sata euroa?

Jos tuon sata euroa laittaisi puiden istuttamiseen, niin saisi korvattua lennon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt yli satakertaisesti.

Hintojen todellakin pitää tuplaantua, muutama kymppi ei tunnu missään.

En tee kaukomatkoja sydänvian vuoksi. Teen maksimissaan 6h matkoja. Tää vuonna lentänyt 4 kertaa ja 21.12. taas lähtö.

En aio vähentää lentämistä, koska sinne minne menen ei pääse muuten. Tammikuussa aloitan ens vuoden lennot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Pantsar saisi päättää, hän lisäisi lentoliikenteen päästöjen todelliset kustannukset suoraan lippujen hintaan: tuhat kiloa hiilidioksidipäästöjä maksaisi vähintään sata euroa.

Millähän laskukaavalla tuhannen hiilidioksidikilon kustannus on sata euroa?

Jos tuon sata euroa laittaisi puiden istuttamiseen, niin saisi korvattua lennon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt yli satakertaisesti.

Jokaiselle lentomatkustajalle voisi laittaa pakon ylläpitää metsäpalstaa.

Vierailija kirjoitti:

En tee kaukomatkoja sydänvian vuoksi. Teen maksimissaan 6h matkoja. Tää vuonna lentänyt 4 kertaa ja 21.12. taas lähtö.

En aio vähentää lentämistä, koska sinne minne menen ei pääse muuten. Tammikuussa aloitan ens vuoden lennot.

Lentonarkki

35; ei ketuta koska itselläni on kakkosasunto Rivieralla. Espanja on vähän köyhempien paikka.

"Muutakin liikkumista toki tuetaan. Suomen tieverkko ja tieliikenne saivat valtion suoria tukia ja verotukia samaan aikaan noin kaksi miljardia euroa vuodessa ja rautatieliikennekin yli 200 miljoonaa euroa."

Tuossa taidettiin unohtaa ne poskettomat verot jotka kerätään liikenteestä, autoveroa, käyttöveroa, polttoaineveroa (yli 60%) jne.