Missä iässä ja tilanteessa tajusit ettet voi enää lihomatta syödä mitä ja kuinka paljon huvittaa?
Itsellä shokkitajuaminen kolahti vuoden 18 alussa. Aloin laihduttaa, mutten onnistunutkaan siinä. Ammattilaisen ohjauksessa tajusin sortuneeni huomaamattomaan naposteluun ja ruuan yleinen laatu oli huonontunut. Korjausliikettä tehdessäni olen sisäistänyt huonot ruokailutottumukseni ja suoran yhteyden kilojen salakavalaan kertymiseen. Nyt syön paremmin ja kilot karsii. Enää en voi herkutella milloin ja miten paljon huvittaa. N32
Milloin itse tajusit tämän ja mihin se johti?
Kommentit (31)
35. Siihen asti pystyin syömään ja juomaan mitä vaan vaikka kuinka paljon, mutta sen jälkeen kaikki fläsä tarttuikin kiinni. 😤 Nykyään ei saa syödä ja juoda kuin näkkileipää ja vettä. Ihan kuin vankilassa eläisi. En nyt tiedä onko tämäkään sitten kivaa ja hauskaa elämää. Miten pääsen ulosteensiirtoon?
30-31v
Ja toisen kerran kun lopetin imetyksen
Mulla se tapahtui vasta joskus 32-33 vuotiaana, en muista ihan tarkkaan. Sitä ennen en lihonut vaikka mitä söin, mitat oli kahden raskauden jälkeenkin 170/52. Nykyään mitat (oon 38) 170/70 vaikka syön ehkä puolet siitä mitä aiemmin... Aineenvaihdunta on hidastunut todella paljon.
22 vuotiaana lähti paino hilautumaan ylöspäin. 30 vee peli oli menetetty. Nykyisin jo jonkun herkun miettiminen alkaa turvottaa. En syö paljoa siis, mutta ainoastaan juomalla vettä kai pysyisin laihana.
Minä olen aina ollut hoikka ja saanut syödä mitä vaan, mutta nyt 50 vuotiaana on alkanut kertyä keskivartaloon läskiä. 5 kg tullut parissa vuodessa lisää ja painoindeksi nyt normaalin ylärajassa. Hankalaa on kun aina ollut laiha ja nyt yhtäkkiä tarvii oikeesti kattoo mitä suuhunsa laittaa, kai se aineenvaihdunta vaan jotenkin hidastuu tässä iässä.
Olin ehkä 10. Aina olen ollut pullukka ja ikuisella laiharilla. Nyt paino on pysynyt hallinnassa jo pari vuotta, mutta ylipainoa on edelleen noin 15kg.
Olen aina ollut laiha. 43 vuotiaana alkoi vaatteet olla pieniä. En ole tottunut
Nyt 16-vuotiaana olen havahtunut siihen, etten ole enää se varsamaisen siro tyttölapsi, jolta vielä yläasteenkin alussa näytin. Olen edelleen hoikka, mutta selkeästi reisiin ja lantiolle on tullut naisellista pehmeyttä eivätkä käsivarret ja rinnatkaan ole yhtä pienet kuin ennen.
Joskus kolmekymppisenä tajusin, että ruoka lihottaa. Nyt viisikymppisenä olen huomannut, että saa syödä todella vähän, että pysyy normaalipainossa.
5-vuotiaana. Oli aika surullinen havainto ja on johtanut syömishäiriökierteeseen.
About 35. Sitä ennen kyllä pystyin syömään mitä vaan enkä lihonut. Sitten joku muuttui.
45v, laihdutin silloin 10 kg ja aloin syödä kevyemmin.
Koskaan en ole voinut syödä seuraamuksetta ja siksi pikkupullukka ollut liki koko ikäni. Pariin otteeseen olen laihduttanut ihannemittoihin mutta ei niissä pysy.
N. 40. Siihen asti painoin 55 kg, vaikka söin mitä. Nyt 46-vuotiaana painan viitisen kiloa enemmän ja tuntuu, että paino on taas jämähtänyt siihen.
40-vuotiaana lihoin yli 60-kiloiseksi. Sen jälkeen suunta on ollut laihdutusyrityksistä huolimatta ylöspäin. Nyt painan 63 kg ja olen 43-vuotias.
Nuorempana olin hyvin hoikka (teininä jopa 20 kg laihempi kuin nyt) eikä minun tarvinnut tehdä yhtään mitään pysyäkseni hoikkana. Nyt tuntuu, että aineenvaihdunta on lähes pysähtynyt.
N. 35-vuotiaana on alkanut ruoka näkyä vyötäröllä.
Parikymppisenä,juuri siksi tuo teinien ruokkimisketju menee metsään kun kuvitellaan että mamman pitää syöttää teinejä kalliisti ja tauotta.
Varmaan joskus 22-vuotiaana. Samaan aikaan aloitin mielialalääkkeet. Siitä lähtien sitten ylipainoisena :P Sitä ennen just ja just normaalipainon puolella. Olin tosi laiha.