Meidän 9 lk poika ei varmaan pääse mihinkään opiskelemaan

Vielähän tässä on kouluvuotta. Skarpatkoon.

Ei ole lukupäätä niin ei se auta.

Kymppiluokka on yksi vaihtoehto. Sinun kannattaa olla yhteydessä lapsen opinto-ohjaajaan. Voit varmasti myös tavata hänet, vaikkapa yhdessä lapsen kanssa. Kyllä jokaiselle paikka löytyy. 

Vierailija kirjoitti:

Kymppiluokka on yksi vaihtoehto. Sinun kannattaa olla yhteydessä lapsen opinto-ohjaajaan. Voit varmasti myös tavata hänet, vaikkapa yhdessä lapsen kanssa. Kyllä jokaiselle paikka löytyy. 

Turha mitään kymppiluokkaa käydä, onhan tässä ollut kouluvuosia. Kaikille ei vain tieto mene päähän. Eikä täällä edes ole sellaista kymppiluokkaa.

Nyt vaihdat tuon asenteen heti. Ei ole kyse siitä pääseekö, vaan minne pääsee, ja mikä on hyvä pojalle. Oppisopimusjuttuakin voisi miettiä jos koulunkäynnissä koulumielessä on ongelmaa, ja silloin pojan kiinnostus ja asenne työssä oppimiseen merkitsee enemmän kuin koulumenestys. 

Kyllä 17-vuotiaanakin voi olla TE-toimiston listoilla työnhakijana. Rahaa saa vain jos on työharjoittelussa. (Eli sama mikä aikuisella väellä on kuntouttava työ tai työkokeilu). Sinne ilman muuta hakemaan työkokemusta jos käy huono tuuri eikä mikään koulu tärppää.

Suosittelen kymppiluokkaa. Minua ei koulu kiinnostanut ollenkaan mutta jotenkin kymppiluokalla kasvoin ja keskiarvo nousi yli kahdeksan reippaasti.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 17-vuotiaanakin voi olla TE-toimiston listoilla työnhakijana. Rahaa saa vain jos on työharjoittelussa. (Eli sama mikä aikuisella väellä on kuntouttava työ tai työkokeilu). Sinne ilman muuta hakemaan työkokemusta jos käy huono tuuri eikä mikään koulu tärppää.

Öö, mä olin 15v kun ysiltä pääsin. Olisin nyt 14v jos olisin ysillä.

Oisko äityliinin kannattanut  hieman tukea sitä poikaa koulunkäynnissä jos AIEMMIN kuin vasta nyt?

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen kymppiluokkaa. Minua ei koulu kiinnostanut ollenkaan mutta jotenkin kymppiluokalla kasvoin ja keskiarvo nousi yli kahdeksan reippaasti.

Miten älykkyytesi muka nousi noin paljon muutamassa kuukaudessa? Minä luulen, että tehtävät ovat roimasti helpompia siellä.

Tiedän kaksi huonoa. Toisella ainakin oli laaja-alainen opoimishäiriö. Molemmilla huonot keskiarvot.

Toinen sai paikan heti kesällä, mutta jotenkin myöhässä, autonkorjaajaksi opiskelemaan ja se diagnosoitu oli jossain miettimispaikassa syksyllä pari kuukautta ja aloitti sitten lähihoitajaopinnot

Luulen, että kunta työntää kaikki jonnekin, sillä muuten ne tulevat erittäin kalliiksi. (tekevät pahojaan, syrjäyttävät tukiasiakkaiksi jne ) kaikille etsitään jotain!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen kymppiluokkaa. Minua ei koulu kiinnostanut ollenkaan mutta jotenkin kymppiluokalla kasvoin ja keskiarvo nousi yli kahdeksan reippaasti.

Miten älykkyytesi muka nousi noin paljon muutamassa kuukaudessa? Minä luulen, että tehtävät ovat roimasti helpompia siellä.

Arvosanoilla ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Sinulla sen sijaan näyttää olevan puutetta.

No ei varmaan pääsekään, jos kotona on tuollainen asenne. Kaikilla normaaleilla nuorilla on sen verran "lukupäätä" että pääsee peruskoulusta ok arvosanoin, kunhan jaksaa nähdä opiskelun eteen vaivaa. Vielä ehtii ryhdistäytyä, pyydätte tukiopetusta koululta ja/tai ostatte yksityisopetusta. Myös kymppiluokka on hyvä vaihtoehto tai jos omassa kunnassa ei sellaista ole, niin sitten kansanopistoon korottamaan arvosanoja. Muutto kotoa voisi tehdä hyvää, sillä vaikuttaa vähän siltä, että pojan huonot tulokset johtuvat kodin koulutuskielteisestä asenteesta.

Minusta isompi ongelma on nyt vanhemman asenne poikansa pärjäämiseen / pääsemiseen jatkamaan opintojaan, kuin se miten hyvin (tai huonosti) opiskelu sujuu tai on sujunut.

Kunnon luuseri siis.

Onko jotain taitoja, mitä voisi hyödyntää elämässä, kuten asiakasystävällinen palveluasenne tai fyysisesti hyvässä kunnossa? Pari esimerkkiä, ensimmäinen olen minä itse. Olin aiemmin ollut hieman yli kahdeksan keskiarvon oppias, mutta yläasteella kaikki muuttui, mikään ei kiinnostanut. Silti keskiarvo huiteli noin 7,0-7,2 vaiheilla. Kympille menin sitten asenteella ja nostin keskiarvoani yli puolitoista numeroa. Siitä sitten lukioon, kun en tiennyt vielä, millaista ammattia haluaisin opiskella.

Toinen on kaverini, joka puolivaloilla päätti peruskoulun keskiarvolla 6,8 ja meni amikseen, valmistui ammattiin, jota ei ole päivääkään tehnyt. Ajokortin saatuaan sai heti duunia ja tuo "lippulappunen" on ollut se tärkein "työväline", sillä ratin takana on vielä tänäkin päivänä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kymppiluokka on yksi vaihtoehto. Sinun kannattaa olla yhteydessä lapsen opinto-ohjaajaan. Voit varmasti myös tavata hänet, vaikkapa yhdessä lapsen kanssa. Kyllä jokaiselle paikka löytyy. 

Turha mitään kymppiluokkaa käydä, onhan tässä ollut kouluvuosia. Kaikille ei vain tieto mene päähän. Eikä täällä edes ole sellaista kymppiluokkaa.

Ok, hyvä tietää, että ongelma onkin sinussa ei lapsessa, ennen kuin lähti miettimään pidemmälle.

Eikö erityisopettaja ole tehnyt mitään tähän mennessä? Saako poika tukea koulunkäyntiin, onko oppimisvaikeuksia?

Vierailija kirjoitti:

Kunnon luuseri siis.

Tämä lapsen vanhempi, totta. 😔

Vierailija kirjoitti:

Tiedän kaksi huonoa. Toisella ainakin oli laaja-alainen opoimishäiriö. Molemmilla huonot keskiarvot.

Toinen sai paikan heti kesällä, mutta jotenkin myöhässä, autonkorjaajaksi opiskelemaan ja se diagnosoitu oli jossain miettimispaikassa syksyllä pari kuukautta ja aloitti sitten lähihoitajaopinnot

Luulen, että kunta työntää kaikki jonnekin, sillä muuten ne tulevat erittäin kalliiksi. (tekevät pahojaan, syrjäyttävät tukiasiakkaiksi jne ) kaikille etsitään jotain!

Vaan mihin "tunkisimme" asenne häiriöstä pahasti kärsivän lapsen vanhemman? Oppivaikeuksia on ja on ollut minullakin. Mutta olen onnekas, koska vanhempieni asenne on ollut kannustaa ja tsempata.