Puoli vuotta elinaikaa, mitä tekisit?

Siis jos en makaisi lääketokkurassa saattohoidossa? Hakisin saikkua ja matkustelisin vaimon kanssa ympäri maailmaa.

Jos olis rahaa, lähtisin perheeni kanssa jonnekin lämpimään viettämään laatuaikaa. Saamaan kaikille muistoja.

Kirjoittaisin rakkailleni kirjeitä, joita voisivat myöhemmin lukea. Viettäisin mahdollisimman paljon aikaa heidän kanssaan. Jos terveys sallisi, matkustaisin heidän kansssaan muutaman unelmakohteeni. Mutta vielä tärkeämpänä pitäisin tuota yhteistä aikaa. Koska lapseni sitten olisi orpo, järjestäisin hänen asiansa kuntoon ( vielä paremmin kuin nyt, toki siihen olen järjestelyjä tehnytkin)

Kamala ajatus. Toivon, että meillä on monia yhteisiä vuosia jäljellä.

Panisin.

Asiat kuntoon.

Panisin asiat kuntoon Taivaan Isän kanssa.

Antaisin rahani siskolle.

Ottaisin lainaa niin paljon kuin saisin ja lähtisin lämpimään.

Ottaisin vtusti pikavippejä.

Hankkisin elikoille uudet kodit, kirjoittaisin kirjoittaisin ja kirjoittaisin. Tutuille, tuntemattomille, omille, koko maailmalle, ja etenkin lapselle. Mutta kamalasti aikaa kuluisi ihan jo asioiden järjestelemiseen. Yrittäisin tavata erinäisiä ihmisiä. Varmaan jäisi asioita kesken.

Olisin onnellinen koska tämä uloste loppuu. Kolme kertaa ollut sairaalassa itsetuhoisuuden vuoksi ja viimeksi lääkäri sanoi miten lähellä oli lähtö. Otin korvan taakse nyt tiedän miten se onnistuu... itsensä telominen pois on kuitenkin aika vaikeaa joten luonto saisi niittää pois.

Ajattelisin kuolematonta sieluani. Asiat kuntoon Jumalan ja ihmisten kanssa.

Antaisin tavarani pois. Matkustelisin. Viettäisin aikaa läheisten kanssa. Polttaisin päiväkirjani. Hankkisin lemmikeille uuden kodin.

Mikäli kärsimystä tiedossa niin hommaisin omatoimisen eutanasian keinolla tahi toisella kun vielä siihen pystyisin. Noin muuten aloittaisin tuoakoinnin uudelleen ❤️ Harrastaisin holtitonta seksiä erään täysin sipimattoman ihmisen kanssa - moraalista viis. Joisin joka päivä kolme lasia skumppaa.

Vierailija kirjoitti:

Panisin asiat kuntoon Taivaan Isän kanssa.

Tämä kannattaa tehdä vaikka olisi kuinka terve. Koskaan ei tiedä, milloin tulee lähtö.

Töistä ainakin heti loparit ja elelisin niinkuin oikeasti haluaisin.

Siis jokin äkkiloppu kun normaalisti menisi melko kovissa tuskissa ja aika kuluisi vuoteen pohjilla jo pitkälti?

Vierailija kirjoitti:

Olisin onnellinen koska tämä uloste loppuu. Kolme kertaa ollut sairaalassa itsetuhoisuuden vuoksi ja viimeksi lääkäri sanoi miten lähellä oli lähtö. Otin korvan taakse nyt tiedän miten se onnistuu... itsensä telominen pois on kuitenkin aika vaikeaa joten luonto saisi niittää pois.

Tiedän miten synkältä ajatusmaailmani näyttää mutta olen yksinäinen eläkkeellä oleva 40 vuotias. Ei ole äiti, isää, sisaruksia, ei ketään. Jokainen päivä on miettimistä mikä järki tässä oikein on? 

Laittaisin asiat kuntoon ja sitten ryyppäisin ja panisin niin paljon kuin ehtisin.

Vierailija kirjoitti:

Ottaisin vtusti pikavippejä.

Niin minäkin ja lähtisin Las Vegasiin.

Olen sinkku, joten ei kukaan kaipaa.

Ottaisin loparit töistä, matkustelisin, vetäisin huumeita niin paljon kuin sielu sietää.