Lue keskustelun säännöt.
Mistä saisin oikeasti akuuttia apua asunnon etsimisessä? Terveydentilani laskee kriittisesti enkä osaa enää muuta kuin itkeä...
28.11.2018 |
Olen 23-vuotias, yliopiston kesken jättänyt terveyssyistä. Minulla on vakava neurologinen sairaus, jonka vuoksi olen kuntoutuseläkkeellä. Päivässä saan nykyään ehkä tiskattua, syötyä, käytyä lyhyellä lenkillä ja peseydyttyä, siinä kaikki. Sekin on jo liikaa ja uuvun täysin mutta peruskunnosta on huolehdittava. Pakotan itseni siihen. Menetän päivässä monta tuntia dissosiaatioon, ja saan äärimmäisiä ahdistuskohtauksia. Olen uupunut, nukun jatkuvasti ja vain itken. Saan kyllä apua tähän sairauteen.
Mutta asunto... Sen pitäisi löytyä ja pian. Todella pian. Koska ex avopuolisoni ja minä olemme eronneet (yhteismielessä terveydentilani vuoksi, en kanna kaunaa, haluan itsekin mielummin parantua nyt yksin ja rauhassa ilman häpeää taakasta toista kohtaan) eikä hän enää jaksa odottaa että löydän asunnon. Hän haluaa muuttaa nyt, enkä kykene tätä asuntoa yksin maksamaan. Tai saisi edes jäädä koska tämä on opiskelija-asunto jossa asun hänen puolisonaan. Kuulemma uudeksi vuodeksi vuokrasopimus on purettu! Olen hakenut kaupungin asuntoja, selittänyt tilanteeni parhaani mukaan, kuinka akuutti tilanne on kysessä mutta 2kk eikä mitään... Asuntonäytöissä minulla ei ole saumaakaan, lisäksi suurin osa ei hyväksy eläimiä, ja 14-vuotiasta kissaani en varmasti kotiuta uudelleen kun on tiensä päässä ja niin rakas. Joo, tiedän että köyhällä taas lemmikki jne jne. Mutta kun hänestä aika jättää en uutta hanki, sillä en voi sen hyvinvointia kustantaa.
Kuitenkin, kukaan ei halua vuokralaisekseen kuntoutuseläkkeellä olevaa nuorta. Kaikki luottotietoni ovat moitteettimat, en juo, polta, juhli, tai rellestä. Olen käytännössä "tahraton" muuten kuin sairauteni saralta. Se ei myöskään saa minua käyttäytymään holtittomasti/agressiivisesti tmv, vain lamaantuneesti. Unelmani olisi asua nukkumalähiössä jossa saan parantua rauhassa ja hiljaisuudessa. Mutta tässä tilanteessa muutan lähes mihin vain. Lääkärini tosin lähes vaati etten muuta mihinkään räkälään sillä mm tupakan haju laukaisee pahan dissosiaation ja ahdistuksen, joten en paranisi varmaan koskaan.. (tästä tarkoitus päästä yli, viime kerralla terapiassa pitelin savuketta käsissäni eli edistystä ilmassa.)
Olen niin rikki, väsynyt ja toivoton. Itsemurhayritys takana n. 4v sitten ja siihen olen luisumassa ellen jotenkin selviä tästä. Olen ollut yhteydessä sosiaalitoimeen, jossa sain apua ihanalta ihmiseltä kaupungin asuntojen hakuun. Hän pyysi soittamaan 2kk sisään ellei asuntoa kuulu ja soitin. Sain ohjeet hakea vuokra-asuntoa itsenäisesti, ei muuta. Olen yrittänyt mutta en pärjää millään. Se vie kaikki voimani, en enää syö, itken vain, ja kaikki asunnot ovat liian kalliita tuloilleni. Syön herekeittoa ja makaronia, kissani tarpeet maksan, en osta uusia asioita tai vaatteita ikinä, en biletä, minulla ei ole spotifyta, nerflixiä jne.. en meikkaa tai muuta. Ostan vain ruokaa ja maksan laskut. Lääkkeeni maksavat lähes 200€kk.
Mitä teen? Olen niin voimaton, en jaksa... Yksikin asuntonäyttö meni kokonaan ohi koska dissosioin sen päivän.
Apua, mitä ihmettä teen..? Viimeiset 3kk olen tehnyt kaikkeni asunnon edestä. Kuukauden kuluttua joudun tuonne pakkaseen kissan ja yhden pienen matkalaukun kanssa.
Kommentit (33)
En osaa auttaa, mutta olen tismalleen samanlainen nuori nainen. Olen jo itse luovuttanut, ajelehtinut muutaman vuoden ja oikeastaan lopettanut jo kaiken avun etsimisen. Eli olen vaan himassa, muutaman kerran vuodessa teen jotain mistä oikeasti tykkään tai näen perhettä. Lääkkeet ei auta, eikä ne julkiset hoitajat tai lääkärit osaa auttaa. Eivät osaa samaistua mitenkään ja neuvot ovat luokkaa ”pese lakanat niin tulee uni, tuuleta iltaisin, käy musiikkiterapiassa.” Olen siis ihan pirun kova siivoamaan ahdistuksissani joten kyse ei ole siitä ettenkö muka jo tekisi tuota kaikkea. Eniten ärsyttää mm. se että kehotetaan hankkimaan lapsia tai vaan menemään jonnekkin hanttihommiin. Kun ei sinnekään ole mitään mahdollisuutta päästä tai pysyä kiinni. Ei ymmärretä että jotkut vaan on niin ”pilalla” tai ”pohjasakkaa” ilman mitään riippuvuuksia tai aggressio-ongelmia, täysin siistit ja kauniisti meikkaavat nuoret naisetkin. Puhutaan vain miesten ongelmana tästä kaikesta. Ääääh. Sitten jos haluaakin tappaa itsensä pois ajelehtimasta niin syyllistetään, ja jos pysyy elossa ettei ole harmiksi niin haukutaan sossupummiksi jonka pitäisi mielummin kuolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka sydämetön on voinut alapeukuttaa aloitusta? Missä empatia, miettikää jos olisitte itse samassa tilanteessa. Tsemppiä ap, kriisipuhelimesta saattaa saada konkreettisiakin neuvoja. Ovat yleensä varattuja mutta reippaasti vaan soittoa.
Kerro kuulumisia välillä. Itse hain kerran kunnalta ja VVO:lta eikä onnistanut, mutta kun edellinen asunto irtisanottiin ja toimitin siitä paperin, niin asunto tuli VV0:lta.
Vierailija kirjoitti:
Kuka sydämetön on voinut alapeukuttaa aloitusta? Missä empatia, miettikää jos olisitte itse samassa tilanteessa. Tsemppiä ap, kriisipuhelimesta saattaa saada konkreettisiakin neuvoja. Ovat yleensä varattuja mutta reippaasti vaan soittoa.
Alapeukuttaja voi olla empaattinen. Ilmaisee surua. Yläpeukuttaja voi naureskella, että hyvä juttu. Tuskin nyt naureskellaan.
Ap ota vaan sosiaalitoimeen yhteyttä. Saako talvella heittää vuokralaista ulos?
Pyydä lääkärinlausunto ja mene sen kanssa sos.virastoon. Tarvitset tukiasunnon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uudelleen vaan tosiaan sinne sosiaalitoimeen yhteyttä ja varaudu noilla jo mainituilla todistuksilla eli mukaan kirjallinen irtisanomisilmoitus ja vaikka se eläkepäätös että siellä oikeasti ymmärretään että tarvitset apua. Mikään asuinalue ei takaa sitä etteikö naapuri tupakoisi tai meluaisi.
Yksin asuessasi saat varmasti toimeentulotukea niin helpottaa noiden lääkekulujen kanssa.
Onpa sinulla haasteita elämässäsi tällä hetkellä. Koeta kuitenkin kestää ja jaksaa, olen varma siitä, että jossakin vaiheessa asiat kääntyvät parempaan suuntaan. Asioilla kun on taipumus järjestyä, sen olen huomannut kymmeniä, jos ei satoja kertoja elämässäni ja läheisteni elämässä.
Ihanaa, että pidät huolta kissastasi. Siitä on sinulle varmaan myös seuraa ja lohtua vaikeina hetkinä.
Kaikkea hyvää Sinulle ja usko huomiseen, niin vaikeaa kuin se välillä voi ollakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuttakaa kaikka vammaiset ja raskautetut tänne landelle.
Minulla on HETI tarjota 50m2 rivitaloasunto, jonka vuokra on 320€/kk
Idyllinen kyläyhteisö, kyläkauppa/kahvila 200m. Sieltä saa keittolounaan, jos ei joku päivä hotsita ruuanlaitto.
Juna-asema on 200m toiseen suuntaan. Pääsee suureen kaupunkiin halutessaan.
Kerran viikossa asiointiliikenne takseilla, niin pääsee lääkäriin/labraan/apteekkiin yms...
Olen itse muuttamassa tästä pois ja lupasin vuokra-emännälle että hommaan uuden vuokralaisen ennen muuttoani :-)
Lande rulettaa kirjoitti:
Muuttakaa kaikka vammaiset ja raskautetut tänne landelle.
Minulla on HETI tarjota 50m2 rivitaloasunto, jonka vuokra on 320€/kk
Idyllinen kyläyhteisö, kyläkauppa/kahvila 200m. Sieltä saa keittolounaan, jos ei joku päivä hotsita ruuanlaitto.
Juna-asema on 200m toiseen suuntaan. Pääsee suureen kaupunkiin halutessaan.
Kerran viikossa asiointiliikenne takseilla, niin pääsee lääkäriin/labraan/apteekkiin yms...
Olen itse muuttamassa tästä pois ja lupasin vuokra-emännälle että hommaan uuden vuokralaisen ennen muuttoani :-)
Missä päin asut?? Onko alle 2h junalla isoon kaupunkiin esim helsinkiin, tampereelle, jyväskylään?? Koska jos on niin kuulostaa täydelliseltä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nyt millään pahalla, mutta tekstiesi perusteella vaikutat Ap nyt jotenkin tässä tilanteessa liian toivottomalta, kiltiltä ja lannistuneelta. Sun pitäisi nyt löytää se apinan raivo itsestäsi ja oikea asenne tyyliin "tämä nyt hoidetaan ja mulle asunto järjestyy!". Pitää taistella, vaikka jo sen kissavanhuksenkin tähden. Hän ansaitsee katon päänsä päälle ja sinulla on velvollisuus hoitaa hänelle koti, sen olet hänelle velkaa.
On kurja, että elämä on mennyt tällaiseksi. Kaikesta täytyy taistella ja hulluna polkea jalkaa, jotta jotain tapahtuu. Tässä elämässä ei heikot pärjää. Muistan aina senkin tilanteen, kun yksi nainen heittäytyi terveyskeskuksen luukulla lattialle makaamaan ja sanoi "minä en tästä nouse, ennen kuin se lääkäriaika löytyy. Saatte kantaa minut minne haluatte". Olivat siis tarjonneet seuraavaa vapaata aikaa todellisessa hätätilanteessa jonnekin kolmen viikon päähän. Kummasti alkoi löytyä se yksi vapaa aika iltapäivälle, kun rouva oikaisi lattialle ja olisi kyllä ollut valmis vartioiden raahattavaksikin, jos ei muuta ratkaisua olisi löytynyt. Joskus on pakko toimia vastoin omaa luonnettaan, se lienee tämänkin opetus.
Kaupungin vuokra-asuntoihin tulee jatkuvasti soittoja ja nyyhkytarinoita, jotka ei johda mihinkään. Kuten tässäkin ketjussa on mainittu, niin aina toimivampaa on mennä paikan päälle ja ottaa konkreettista faktaa esitettäväksi (päättyvä vuokrasopimus, todisteet terveydentilasta tai vastaavaa). Omalla asenteella on paljon merkitystä ja kuten tuossa joku jo kehoittikin, niin korostaa niitä hyviä puolia. Luottotietojen kunnossa oleminen on iso valttikortti! Oma vuokranantajani empi kohdallani, koska en ollut opiskelija enkä työelämässä. Sanoin että "kyllä nuo puhtaat luottotiedot kertovat sen, että vuokrani aina hoidan vaikka olisi tiukempaakin, siitä en koskaan tingi." Tähän vuokranantajani totesi, että "niinhän se kyllä on" ja yli 2 vuotta olen nyt tässä pienituloisena asunut. Hänelle kasvotusten lupasin, että vuokrani tulen aina poikkeuksetta maksamaan. Asuntoa en taatusti olisi saanut, jos en olisi ollut valmis puolustamaan itseäni ja myös puhumaan asiasta.
Ja tosiaan Ap, ota vastaan tässä tilanteessa asunto kuin asunto. Itse olen elellyt joissain asunnoissa korvasuojat korvissa kellon ympäri ja silti kiitollisena, että on katto pään päällä. Ja "huonokin" asunto tarjoaa tilapäisen ratkaisun ja antaa aikaa etsiä parempi asunto ja järjestää omia asioitaan.
Tsemppiä ja apinan raivolla eteenpäin! Sitä voimaa on löydyttävä silloin kun sitä tarvii.
Oletko katsonut ilmoituksia tori.fi?
Olen saanut asunnot yksityisiltä ensimmäisellä yrittämällä, eikä ole kysytty opiskelusta, töistä tai edes lemmikeistä mitään. Ja vuokrat on mulla aina hoituneet ajallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota yhteyttä sosiaalityöntekijään / vammaispalveluun / potilasjärjestöösi. Toivottavasti löydät apua.
Käy paikanpäällä kaupungin vuokra-asuntoja välittävässä toimistossa ja pyydä ex-avopuolisoltasi mukaan nykyisen asunnon irtisanomisilmoitus, voit tällöin ilmoittaa asunnon tarpeen syyksi asunnottomuuden alkaen siitä päivästä milloin irtisanominen astuu voimaan. Kannattaa myös ilmoittaa että et sairautesi tähden kykene hankkimaan asuntoa itsenäisesti eikä sinulla ole läheisiä kenen luokse voisit väliaikaisesti muuttaa. Näillä tiedoin saatat saada asunnon pikaisemmin. Pyydä esim ex-avopuolisosi mukaan toimistolla käyntiin. Voit myös pyytää sosiaalityöstä suositusta asuntohakemuksen liitteeksi, joka saattaa nopeuttaa asunnon saantia, sen voit pyytää lähettämään suoraan toimistolle, kerro myös sosiaalityöntekijälle tarkka päivämäärä jolloin asunnottomuutesi alkaa (irtisanomisilmoitus).