Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

masennus, mistä aloitan avun hakemisen?

Vierailija
10.05.2006 |

luulen että mulla on jonkinasteista masennusta, tai kielsin sen vielä pari päivää sitten kun äitini näin väitti, mutta nyt uskon että hän on oikeassa.



en jaksa oikein mitään, mikään ei kiinnosta, mulla on paha olla itseni kanssa. haluaisin ajatella positiivisemmin mutta en tiedä miten. tuntuu että tässä olotilassa elämä valuu hukkaan.



mulla on pian 1-v lapsi, vieläkö synnytyksenjälkeinen masennus on voinut iskeä?



ja tärkein kysymys: minne otan yhteyttä että saan apua? terveyskeskus tuntuu huonolta vaihtoehdolta...

Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
10.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja on ollut oikea paikka, varsikin kun on pienet lapset.



Voimia!



Vierailija
2/15 |
10.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

tai neuvola on varmaan parhaat vaihtoehdot. Sieltä saat lähetteen mielenterveystoimistoon. Tai sitten voit mennä yksityiselle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
10.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muita vaihtoehtoja ovat terveysasema ja mielenterveystoimisto.



Tsemppiä, olet ottanut nyt jo sen tärkeimmän askelen, eli myöntänyt avuntarpeesi! Hyvä, että sinulle on välittäviä läheisiä, jotka pitävät huolta sinusta.

Vierailija
4/15 |
10.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihania kannustavia kommentteja!



onko jollain ollut lääkitystä masennukseen vai pääsittekö muuten yli?



en millään tahtoisi lääkkeitä, tuntuu että silloin olisin tosi heikko jos en ilman pärjää. en kuitenkaan pidä esim. isääni heikkona vaikka hänelläkin mielialalääkkeitä... olen liian kriittinen itselleni.



ap

Vierailija
5/15 |
10.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Räjähtely, itkuisuus, väsymys, apea olo, kaikki ylimääräinen oli poissa, ja normaali olo, normaaleine mielialoineen, suruineen ja iloineen oli palannut:) Tunnelin päässä näkyi valoa.



t:2

Vierailija
6/15 |
10.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Mun masennus aikoinaan hoidettiin pelkällä terapialla. En ollut ihan työkyvytön siis kuitenkaan, vaikka varmasti työkykyni oli alentunut kyllä kovastikin.



Psykologini silloin sanoi, että liikunta vähintään 3 kertaa viikossa tuo saman tehon kuin mielialalääkkeet.



Eli jos et ole vielä niin lamaantunut, että saat itsesi liikkeelle, niin yritä aloittaa liikuntaharrastus. Kävelykin hyvä!



Mutta älä syyllistä itseäsi, jos et jaksa liikkua. Masentuneet ei jaksa, syy ei ole sinun!



Voimia ja paranemista!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
10.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oli niistä apua, mutta enää en käyttäisi paitsi aivan äärimmäisessä hädässä sivuvaikutusten ja vieroitusoireiden takia. Mutta ne ovat yksilöllisiä, lääkityksestä on paljon apua monille.

Vierailija
8/15 |
10.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihana tietää että on kohtalotovereitakin. mulla aivan samanlaista; räjähtelen lähinnä miehelle ja aivan turhasta, en vaan pysty estämäänkään. itken joka päivä, milloin mistäkin. koko ajan jotenkin apea olo. tuntuu ettei koko elämässä oo mitään järkeä!



kuitenkin niin paljon on elämänhalua että haluan apua tähän oloon! haluan olla taas " normaali" .



kertokaa muutkin jos kokemuksia mielialalääkkeistä tai masennuksesta ylipäätään.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
10.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja se loppui nopeasti:)siis noin 2 viikossa. Lääkeenäni on Sepram (Cipramil)



T:2



P.s. oleppa hyvä:)

Vierailija
10/15 |
10.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja joutuuko niitä sitten popsimaan loppuelämänsä vai miten niistä pääsee eroon?



tiedän että liikunnasta olisi apua, ja olikin silloin kun kävin vielä uimassa. mutta nyt en jotenkin saa itseäni liikkeelle. en vain mitenkään saa lähdettyä, edes lenkille. se tuntuu käsittämättömältä. kun haluaisi, muttei pysty.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
10.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lääkkeet lopetetaan sitten vähitelleen, jotta saavutettu tasapaino ei uudelleen häiriintyisi.



Minulla arvioitunu lääkityksen kestona oli 6kk-1v, ja noin 9kk lääkitysaika näyttää nyt todennäköiseltä.



T:2

Vierailija
12/15 |
10.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt olisi tärkeää että saat apua. Mä sairastin vakavan masennuksen, olin sairaalahoidossa ym. mutta siitä voi kyllä toipua vaikka ei aina tunnu siltä. Nyt vaan rohkeasti otat apua vastaan, saat tarvita hoitoa ja lääkitystä! Vaikka et uskoisikaan että itse ansaitset apua, niin olet varmaan samaa mieltä siitä, että lapsesi tarvitsee äidin joka huolehtii itsestään. Vain silloin voit jaksaa huolehtia lapsestasi! Jonain päivänä olet taas terve ja onnellinen, usko pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
10.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rauhoittavia minulla on silti yhä turvana paniikki ja ahdistuskohtausten lievittämiseen. Pillereiden syöminen alkaa jo kyllästyttää ja koko leimautuminen hulluksi, mutta jos vuoden loppuun mennessä pääsisi vapaaksi masennuslääkkeistä.

Vierailija
14/15 |
10.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aluksi tuli pahoinvointia, purin hampaita yhteen, laihduin, toisista lääkkeistä lihosin, mutta pahin oli se, että lääkkeiden käytön jälkeen tajusin että olin lääkityksen ajan ollut jotenkin hidas ja " sumussa" . Vieroitusoireet kestivät kauan ja olivat pahat, hermonytkähtelyä ym. Mutta nämä ovat siis yksilöllisiä juttuja!



Tiedän tosiaan että on vaikea saada tehtyä yhtään mitään, mutta kyllä se siitä jossain vaiheessa. Käy kävelyllä kun on parempi päivä, äläkä syyllistä itseäsi jos et pysty.



Edita on julkaissut sellaisen teoksen kuin Oman elämänsä puolesta -Mielenterveyskuntoutujan käsikirja tms. josta oli ainakin mulle apua. Siinä on muiden kokemuksia ja asioita pohdittavaksi. Mutta älä vaadi itseltäsi toipumista heti, paranet siinä ajassa kun paranet, kiire ei ole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
10.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

on helpottavaa lukea ymmärtäviä viestejä ja rohkaisevia sanoja.



taidan tehdä niin että soitan heti huomenna tutulle neuvolan th:lle. jospa hän voisi vaikka neuvoa mistä saisin apua.



ap