Lue keskustelun säännöt.
Lapsen huono koulumenestys
26.11.2018 |
Hei, tiedän että tämä on vähän arka aihe mutta haluaisin keskustella lasten huonosta koulumenestyksestä. Minulla on 11v tytär ja hänellä on todella huono koulumenestys. Keskiarvo on ollut jopa vitosta välillä. Mitään oppimisvaikeutta ei ole todettu eikä vaikuta myöskään masentuneelta. Ei tunnu silti jäävän mikään päähän, vaikka yhdessä luettaisi. Kun kyselen englannin sanoja, ei enää kohta muista niitä. Ei ikinä muista mitään mitä lukee. Itkee aina tyhmyyttään meille vanhemmille. :( Epäilen lukihäiriötä mutta sellaista ei ole missään vaiheessa todettu, vaikka psykologi ja erityisope ovat asiaa selvitelleet. Tyttö on onneksi taitava käsistään, on taiteellinen ja visuaalinen tyyppi. Vahvuuksia on siis myös. Tilanne tuntuu vaan niin lohduttamalta ja luokalle jääminen uhkaa. Mikä neuvoksi?
Kommentit (17)
Meillä on ekasta luokasta lähtien tarkastettu päivittäin kaikki läksyt. Jos lapsi ei ole jotain ymmärtänyt, on asiaa käyty niin kauan läpi että on asian tajunnut.
Kokeisiin lapsi lukenut yksin. Pari päivää ennen koetta toinen vanhemmista on kysellyt koealueesta ja toisinaan tehnyt lapsen pyynnöstä harjoitiskokeen (esim historiasta).
Lapsi nyt kutosella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin teidän täytyy nyt saada nuo hyvät visuaalisen hahmottamisen taidot valjastettua tuon oppimisen välineeksi. Kaikki ei ole kielentuottajia ja valitettavasti suomalainen koulu arvostaa vain tällaisia oppijoita. Yhteydenotto koulun psykologiin ja selvittäkää, mistä apua tuohon saisi, ehkä joku toimintaterapia tms? Kun oppia voi muutenkin kuin lukemalla tekstiä.
Ihmiset oppivat eri tavoilla. Jotkut lukemalla, jotkut kuuntelemalla, jotkut tekemällä (=kirjoittamalla). Kokeilkaa kaikkia metodeja lapsenne kanssa. Lue ääneen kappaleita, laita hänet kirjoittamaan sanoja, anna hänen lukea itsenäisesti ja kysele sitten. Jollei oppimisvaikeutta ole todettu, niin aivan varmasti hän löytää itsellee hyvän ja mieluisan tavan oppia.
Menisin yksityiselle tarkempiin testeihin. Onko ongelma myös lukuaineissa, äidinkielessä, matematiikassa? Onko tuntiosaaminen parempaa kuin koemenestys? Saako hän säännöllisesti tukiopetusta? Tunti viikossa on opettajalla velvollisuus järjestää tukiopetusta, jos on tarpeen. Teillä ilm. on.
Erityisopettaja ja koulupsykologi ei välttämättä tunnista lukivaikeutta tai ADD:ta. Netissäkin on simppeleitä testejä, joilla voi arvioida lukivaikeutta.
Nyt kun tyttö on vielä alakoilussa kannattaa asia selvittää. Hän putoaa totaalisesti kyydiistä siirtyessään yläkouluun.
Lukeeko tyttö kirjoja? Kirjojen lukeminen rauhoittaa ja tekee hyvää muistille. Päinvastoin netissä surffailu ja känykkäpelit kuormittavat aivoja. Kannattaa rajoittaa nettiaikaa reilulla kädellä ja palkita kirjojen lukemisesta. Enkun harjoitteluun voi kirjastosta lainata helppoja kirjoja lastenosastolta tai lehtiä.
Tytöllä voi olla myös ADD-tyyppistä keskittymisvaikeutta.
Entä seuraako tunneilla?
Onko luokissa hiljaista työrauhaa vai hirveä härdelli ja huuto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi kunnolla tutkitaan, tuohon löytyy selitys kyllä. Kuten edellä sanottiin, viekää vaikka yksityiselle.
Jos matikkakin menee yhtä huonosti, selitys ei voi olla pelkkä lukihäiriö. Jos kyseessä on oikeasti lukihäiriö, se on äärimmäisen ja harvinaisen vaikeatasoinen.
Ei ole ollenkaan tavallista, että tunnollinen, parhaansa yrittävä oppilas saa kaikesta vitosia! Minulla on pari tällaista oppilasta ollut urani aikana. Heidät siirrettiin yläkouluaikana kokonaan erityisopetukseen. Diagnoosi oli laaja-alaiset oppimisvaikeudet, mikä tarkoittaa entistä heikkolahjaisuutta eli alhaista älykkyyttä.
Murrosikä haasteineen on ovella. Riskinä on, että lapsi uupuu täysin kohtuuttomien vaatimusten edessä. Nyt on korkea aika selvittää asia. Erityisopetuspäätös, mahdolliset yksilöllistämiset ynnä muut voivat pelastaa lapsen mielenterveyden. Tuossa uhkaa ihan oikea burn out.
Kuulostaa tutulta. Meidän lapsi on ihan samanlainen. Vaikka miten pänttäis, mitään ei jää päähän. Taiteellinen on myös kuten tyttösi, tykkää tehdä kaikkea käsillään. Piirtää, maalata, rakennella, muotoilla, muovailla....
Käy taidekuvakoulussa ja toimintaterapiassa. Hänellä todettu asperger. Näillä mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä työmuisti? Jos se on huono, ei luettu tieto jää päähän. Sitäkin voi harjoittaa. Googlettamalla löytyy vinkkejä.
Meillä sama homma, lisäksi kaksikielinen koti joka viivästytti näiden ongelmien havaitsemista - kaiken oletettiin aina vain johtuvan siitä että kaksikielisen lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen hitaampaa. Nyt tutkimukset menossa, minulla jo pidempään epäily että lapsi on aistiyliherkkä ja psykologit tuoneet esiin saattaisi olla myös autismikirjoon kuuluvaa lievempää häiriötä. Tukea saa nyt enemmän koulussa ja kotona yritetään läksyjä yhdessä käydä läpi. Lapsella voimakas kokemus omasta erilaisuudesta ja huono itsetunto kun on pitkään kokenut ettei osaa ja ymmärrä. Hirveästi tarvitsee kannustusta ja kehuja yrittämisestä ja onnistumisista. Toivotaan että selviää mikä on ja millä tukimuodoilla tehokkaimmin voidaan auttaa. Tsemppiä sinnekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisään, että en usko ollenkaan että kyse olisi meillä älykkyyden ongelmasta, sillä lapsi on kyllä hyvinkin hoksavainen ja hänellä on autismikirjon häiriöön viittaavasti erityisiä suppea-alaisia kiinnostustuksen kohteita, joista sitten tietää ja osaa suunnilleen kaiken ja oppii ne kiinnostuksen kohteensa kyllä hyvin.
T. 10
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama homma, lisäksi kaksikielinen koti joka viivästytti näiden ongelmien havaitsemista - kaiken oletettiin aina vain johtuvan siitä että kaksikielisen lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen hitaampaa. Nyt tutkimukset menossa, minulla jo pidempään epäily että lapsi on aistiyliherkkä ja psykologit tuoneet esiin saattaisi olla myös autismikirjoon kuuluvaa lievempää häiriötä. Tukea saa nyt enemmän koulussa ja kotona yritetään läksyjä yhdessä käydä läpi. Lapsella voimakas kokemus omasta erilaisuudesta ja huono itsetunto kun on pitkään kokenut ettei osaa ja ymmärrä. Hirveästi tarvitsee kannustusta ja kehuja yrittämisestä ja onnistumisista. Toivotaan että selviää mikä on ja millä tukimuodoilla tehokkaimmin voidaan auttaa. Tsemppiä sinnekin.
Autismikirjoon liittyy usein myös ADHD/ADD piirteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan hänellä on joku keskittymisvaikeus. Esim lukiessa voi näyttää siltä että lukee mutta oikeasti ajatukset hortoilee sinne tänne, sen takia asia ei painu syvällisesti päähän vaan unohtuu pian. Samojenkin kanssa jos niitä vaan pakolla pänttää miettien samalla muuta niin eihän ne silloin päässä pysy. Oppismistratigioitanne kannattaisi siis laittaa kyllä uusiksi.
Pänttäämällä ei opi. Vain muistamaan valmiita rimssuja jotka häviää muistista kun niitä ei enää tarvita. Ne jävät pinnalliseen muistiin, eivät painu syvemmälle.
Vielä jos lapsi tai nuori ei ole tippaakaan kiinnostunut lukemastaan, se ei kyllä mieleen jää vaikka miten pänttäisi. Totta on että on löydettävä oma opiskelutekniikkansa, kaikki eivät opi saman kaavan mukaan!
Itse esim. olen aina oppinut parhaiten hakemalla itse tietoa ja käytännön harjoittelun kautta. Lapsi oppii esim. leikkiessään, kun leikkiin lisätään oppimistehtävä.
Minulla on aina ollut hyvä kielipää, ja vieraat kielet tarttuvat nopeasti. Opin kuitenkin kuuntelemalla ja lukemalla sekä rohkeasti alkamalla puhua niillä sanoilla joita osaa. Kirjoista tekstiä pänttäämällä en saa mitään irti enkä opiskelemalla monimutkaisia kielioppisääntöjä. En usko että lapsella on mitään vikaa. Pitäisi vain löytää hänelle oikea motivoiva ja järkevä tapa oppia!
Voit pakottaa lapsen oppimaan ulkoa Raamatun sana sanalta seisomalla ruoskan kanssa selän takana, mutta se on pelkkää pinnallista ulkolukua, ei oppimista. Niissä on iso ero!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman tyttären kohdalla oli ihan samanlaista. Koulu oli ihan karmeaa takkuamista, numeroita korotettiin kymppiluokalla, että pääsi edes amikseen.
Ammattikoulussa aukeni sitten taivas, kun ulkoa opettelun sijasta pitikin ymmärtää ja soveltaa tietoja. Lopulta tytär opiskeli KTM:ksi asti ja on hyvin menestynyt työelämässä.
En siis sano, että tämä olisi joku "koska näin meni meillä, niin kyllä muillakin juttu. Joskus asiat ovat vain oikean tavan ja kanavan löytymisestä kiinni. Tästäkin on toki reilu kymmenen vuotta aikaa ja ammattikoulutuksen taso oli ihan eri.
Vierailija kirjoitti:
Pänttäämällä ei opi. Vain muistamaan valmiita rimssuja jotka häviää muistista kun niitä ei enää tarvita. Ne jävät pinnalliseen muistiin, eivät painu syvemmälle.
Vielä jos lapsi tai nuori ei ole tippaakaan kiinnostunut lukemastaan, se ei kyllä mieleen jää vaikka miten pänttäisi. Totta on että on löydettävä oma opiskelutekniikkansa, kaikki eivät opi saman kaavan mukaan!
Itse esim. olen aina oppinut parhaiten hakemalla itse tietoa ja käytännön harjoittelun kautta. Lapsi oppii esim. leikkiessään, kun leikkiin lisätään oppimistehtävä.
Minulla on aina ollut hyvä kielipää, ja vieraat kielet tarttuvat nopeasti. Opin kuitenkin kuuntelemalla ja lukemalla sekä rohkeasti alkamalla puhua niillä sanoilla joita osaa. Kirjoista tekstiä pänttäämällä en saa mitään irti enkä opiskelemalla monimutkaisia kielioppisääntöjä. En usko että lapsella on mitään vikaa. Pitäisi vain löytää hänelle oikea motivoiva ja järkevä tapa oppia!
Voit pakottaa lapsen oppimaan ulkoa Raamatun sana sanalta seisomalla ruoskan kanssa selän takana, mutta se on pelkkää pinnallista ulkolukua, ei oppimista. Niissä on iso ero!
Miten tämä liittyi aiheeseen? Onpa kiva, että sulla on hyvä kielipää!
Alakoulun asiat ovat niin helppoja, että jos niistä ei meinaa päästä edes läpi, vaikka tekee kaikkensa, niin silloin on vikaa muuallakin kuin opetusmenetelmissä.
Miten olette tukeneet häntä oppimisessa ja koska?
Pelkkä pänttääminen ei ole fiksu tapa koskaan. Kieliäkin voi opiskella miljoonalla tavalla mielekkäämmin kuin sanoja ulkoa opettelemalla. Ne voi opetella ulkoakin muulla tavalla kuin pänttäämällä.