Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö kaikki lukion kurssit päästä läpi? Onko väliä esim ruotsin
Kommentit (18)
Kolmasosan saa reputtaa.
Jos on aine, josta on vain yksi kurssi, siitä on päästävä läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pääsin, alle 7 arvosana ei tullut mistään kurssista (kävin 78 kurssia). Ruotsista tuli arvosanaksi pääosin ysejä.
Et kuitenkaan ymmärrä lukemaasi.
Vierailija kirjoitti:
Pääsin, alle 7 arvosana ei tullut mistään kurssista (kävin 78 kurssia). Ruotsista tuli arvosanaksi pääosin ysejä.
Tätäkös ap kysyi? Sinun koulumenestystä?
Vierailija kirjoitti:
Kolmasosan saa reputtaa.
Jos on aine, josta on vain yksi kurssi, siitä on päästävä läpi.
Kiitos! Kannattaa siis panostaa mieluummin tärkeämpiin aineisiin.
Pakollisista kyllä, ja muuten väh. kolmasosasta kursseista pitää päästä.
Tosin, jos koulunkäynti on niin vaikeaa, ettei meinaa päästä kursseista läpi, niin oliko lukio ihan oikea paikka..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakollisista kyllä, ja muuten väh. kolmasosasta kursseista pitää päästä.
Tosin, jos koulunkäynti on niin vaikeaa, ettei meinaa päästä kursseista läpi, niin oliko lukio ihan oikea paikka..?
jos kaikki aineet on tuskaa niin sitten voisi miettiä uusiksi, mutta jokaiselle suotakoon yksi tai pari pimeämpää ainetta. kyllä AP saa olla ruotsissa kehnompi, kunhan parhaansa yrittää. ei se tarkoita etteikö muuten olisi fiksu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkea ei tarvitse päästä läpi, mutta ne säännöt kannattaa katsoa hyvin tarkkaan. Mitä pitää kirjoittaa jos ei kirjoita tiettyä ainetta jne, ja monta kurssia pitää käydä. Ei ole rakettitiedettä, mutta pientä sumplimista silti jos joku aine oikein tökkii.
Joka aineessa täytyy olla vähintään 2/3 kursseista hyväksyttyjä. Käytännössä tää tarkottaa siis sitä, että jos käyt vaikka ruotsin viis pakollista, niistä vain yksi saa olla nelonen. Jos aineessa on vain 1 tai 2 pakollista kurssia eikä käy ko. aineesta muita kursseja, kurssi(t) täytyy olla hyväksytysti suoritettu. Et voi siis ottaa vaikka terveystiedon tai filosofian pakollisesta hylättyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miettikää, jos vaikka hammaslääkäri tai kätilö olisi reputtanut kolmasosan kursseistaan 🤪
Vierailija kirjoitti:
Miettikää, jos vaikka hammaslääkäri tai kätilö olisi reputtanut kolmasosan kursseistaan 🤪
no jos hammaslääkärini olisikin reputtanut ruotsin, ei se hänen ammattiuskottavuuttaan kovin paljon heikennä. kunhan suoriutuu niistä mitä täytyy ja sen päälle tekee omalle alalle olennaiset asiat ja aineet hyvin, niin sillä ammatti yleensä irtoaa ja ura urkenee. kukaan ei tule katsomaan oliko sillä kätilöllä historian kakkoskurssista vaan vitonen, oivoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettikää, jos vaikka hammaslääkäri tai kätilö olisi reputtanut kolmasosan kursseistaan 🤪
no jos hammaslääkärini olisikin reputtanut ruotsin, ei se hänen ammattiuskottavuuttaan kovin paljon heikennä. kunhan suoriutuu niistä mitä täytyy ja sen päälle tekee omalle alalle olennaiset asiat ja aineet hyvin, niin sillä ammatti yleensä irtoaa ja ura urkenee. kukaan ei tule katsomaan oliko sillä kätilöllä historian kakkoskurssista vaan vitonen, oivoi.
En tarkoittanut lukio-opintoja, vaan niitä kätilö -ja hammaslääkäriopintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettikää, jos vaikka hammaslääkäri tai kätilö olisi reputtanut kolmasosan kursseistaan 🤪
no jos hammaslääkärini olisikin reputtanut ruotsin, ei se hänen ammattiuskottavuuttaan kovin paljon heikennä. kunhan suoriutuu niistä mitä täytyy ja sen päälle tekee omalle alalle olennaiset asiat ja aineet hyvin, niin sillä ammatti yleensä irtoaa ja ura urkenee. kukaan ei tule katsomaan oliko sillä kätilöllä historian kakkoskurssista vaan vitonen, oivoi.
En tarkoittanut lukio-opintoja, vaan niitä kätilö -ja hammaslääkäriopintoja.
Kyllä, mutta annoit olettaa että kolmaosan lukio-opinnoista reputtaminen olisi jotenkin verrattavissa oleva asia. Lukion juju perustuu siihen että voi aika pitkälle valita kiinnostuksenkohteiden mukaan sen, mitä opiskelee, pakolliset kun pääsee läpi. Lukio ei valmista ammattiin eikä ole tarkoituskaan, ennemmin valmistaa seuraavaan opiskelukohteeseen siirtymiseen, joten kolmasosan reputus ei ole lainkaan sama asia kuin ammattiin opiskellessa. Joten tuleva kätilö voi hyvin olla historiassa ihan luuseri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pääsin, alle 7 arvosana ei tullut mistään kurssista (kävin 78 kurssia). Ruotsista tuli arvosanaksi pääosin ysejä.
Kiitos tästä tiedosta
En olisi arvannut, että noin paljon kursseja voi jättää suorittamatta. Olisin luullut että kaikki pitää päästä läpi. Ei silloin 90-luvulla kerrottu mitä lukion läpäiseminen vaatii. Alle seiskan numero tuntui epäonnistumiselta. Tosin silloin oli mahdollista jäädä vielä luokalle.
Jos aiot jatkaa yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, niin siellä on sitten edessä pakollinen virkamiesruotsi. Se voi olla tuskaa, jos lukiossa lusmuilet ruotsin.
Pääsin, alle 7 arvosana ei tullut mistään kurssista (kävin 78 kurssia). Ruotsista tuli arvosanaksi pääosin ysejä.