Lue keskustelun säännöt.
Äidin mielenterveysongelmat
23.11.2018 |
Täällä äärimmäisen ahdistunut 16v kirjoittaa. Äidillä on mielenterveysongelmia, paniikkihäiriö ja masennus sekä joko alkava muistisairaus tai persoonallisuushäiriö. Käyttäytyminen on äärimmäisen outoa, ei kykene keskittymään liikenteessä, irvistelee ja muuttuu kuin eri ihmiseksi aina välillä. Isän seurassa olo on aina turvallinen, mutta äidin seurassa pelottaa usein.
Kommentit (33)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hakeudu kouluun jossa on asuntola.
Sellaisen pitäisi löytyä joka kunnasta ilman kouluakin.
Vierailija kirjoitti:
Kusipäisyys ei ole sama asia kuin masennus tai adhd.
Esiintyvät kuitenkin yhdessä. T 46 v omaisen kokemuksella.
Minkä ikäinen äitisi on? Kauanko meno on ollut tuollaista? Kuulostaa mielenterveyden häiriöltä; vakava masennus tai ehkä jotain vakavampaa. Hankkikaa hänelle isäsi kanssa apua. Kerro vaikka terveydenhoitajalle koulussa jos isäsi ei tee mitään.
Ap täällä, anteeksi että kesti vastata. Äidillä on paljon sairauksia ja ravaa lääkärissä jatkuvasti, mutta kukaan ei ole ilmeisesti huomannut luonteessa tai käytöksessä mitään poikkeavaa. Isä ei ole oikein sanonut tuohon mitään, ei kai näe mitään ongelmaa. Äiti ei suostu hakeman apua masennukseen, vaikka sitä on kehotettu ja jankutettu jo vuosia. Täytyy myöntää, että tämä ilmapiiri on vaikuttanut minuunkin ja olen nykyään paljon alakuloisempi ja hiljaisempi, kun ei kerta minin kuulumiset kiinnosta. Olen perheen nuorin itse, isosisko on 18 ja muuttaa kohta pois. Avun hakeminen tuntuu todella vaikealta ja tästä on äärimmäisen kiusallista puhua kenellekään. Äiti on 50-vuotias ja käytös on tosiaan muuttunut vuosien aikana. Lapsuudessani hän oli vielä ihan normaali ja rakastava äiti, oma itsensä. Enää ei voisi tunnistaa edes samaksi ihmiseksi. Jos hän ei olisi äitini, pitäisin erittäin vastenmielisenä ihmisenä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuttaisin jos olisi rahaa. Meillä ei ole. Olemme köyhiä, äiti sairaseläkkeellä ja isä perusduunari. Äiti ei myöskään anna lähteä. Syksyllä tätä ehdotin ja alkoi ihan uskomaton itkudraama ja uhirutuminen ka itki miten rakastaa minua, vaikkei ikinä edes kuuntele ja hädin tuskin tietää missä koulussa opiskelen tai kenen kanssa liikun vapaa-ajallani.
Ap
Sun pitää ottaa sosiaalitoimeen yhteyttä. Mene vaikka kouluterkkarille kertomaan noista, niin hän voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Voit saada tukea ja apua sossusta, todennäköisesti sut sijoitettaisiin johonkin laitokseen siihen asti että olet 18 v. Sitten voit saada toimeentulotukea,opintotukea,asumistukea jne.eli voit kyllä muuttaa omillesi.
Elin itse henkisesti ja fyysisesti väkivaltaisten porukoiden kanssa ja edelleen toivon, että olisin tajunnut muuttaa aikaisemmin pois kotoa, mutta minulla ei ollut tarpeeksi tietoa yksin muuttamisesta. Uskon, että se on kuitenkin paras vaihtoehto ja voi ehkä järjestyä sinulle. Olen kuullut tutultani, että hän pääsi alaikäisenä kelan (?) kautta tukiasuntoon, vaikka oli köyhästä perheestä. Siksi olisikin hyvä sinulle yrittää olla yhteydessä kelaan ja lastensuojeluun ja muihin mahdollisiin organisaatioihin, jotka voivat tukea itsenäistymistäsi. Sisaresi muuttaessa kotoa sinulta lähtee yksi tuki ja turva kotoa pois. Älä kerro äidillesi jatkossa mitään muuttoaikeistasi, koska hän yrittää vaan marttyroida ja uhrautua, kuten oma synnyttäjäni. Sen sijaan järjestele asiasi salassa, pidä elektroniikkalaitteesi visusti lukittuina, pidä huoli, että pankkitilisi ovat VAIN sinun käytössäsi ja hänellä ei ole niihin MITÄÄN oikeuksia. Jos pääset muuttamaan, älä kysy äidiltäsi lupaa siihen vaan tee vain se. Yritä pakata salassa ja koota kamoja vaikka ennakkoon kaverin/sisaruksen luokse. Älä anna hänelle osoitettasi tai avainta kämppääsi. Kannattaa kysyä reilusti pankistakin, mitä oikeuksia sinulla on.
Toivon syvästi, että pääsisit pois kauhistuttavan, sairaan ja itsekkään äitisi (jos siksi edes voi kutsua tuollaista) luota pois! Olet tärkeä, ihana ja viisas nuori! Et antaitse kaltoinkohtelua!!! Sinulla ei ole mitään hävettävää tämän asian suhteen, olet viaton ja "äitisi" on se kauhea ja hävettävä ihminen. Sinun ei lapsena pitäisi joutua huolehtimaan ja maksamaan vanhempiesi käytöksen takia. Jos et ole jo, yritä päästä (terveyskeskuksen, koulukuraattorin tms kautta) terapiaan ja puhu, puhu, puhu näistä asioista, että selviät mahdollisimman vähällä vahingolla tästä ja internalisoit mahd vähän äitisi paskasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, sun ensisijainen asia on nyt ajatella itseäsi, vaikka se voi tuntuakin ehkä itsekkäältä. Vasta hyvällä pohjalla olevassa omassa elämässäsi pystyt sitten mahdollisesti tukemaan myös äitiäsi tulevaisuudessa.
Olet vielä alaikäinen, joten käänny koulun kautta terveydenhoitajan tai kuraattorin puoleen. Jollei tämä onnistu jostain syystä, niin sitten hakeudut kaupungin/kunnan terveydenhoidon piiriin vaikka ihan terveyskeskuksen kautta. Apua on varmasti tarjolla.
KäKi kirjoitti:
Pitäisi saada äiti lääkäriin. Voit kertoa huolesi kouluterveydenhoitajalle ja koululääkärille.
Myös lastensuojeluun voit olla yhteydessä, varsinkin jos sinulla on nuorempia sisaruksia.
Varmasti ap meneekin kun noin vakavia ongelmia on.... paitsi miten musta tuntuu että tämä aloitus on oikeasti ihan keksitty provo. Kyllä ne vaan tunnistaa. Kyllä trollin vaan tunnistaa kirjoitustyylistä ja aika sairas trolli taitaa olla kyseessä. Suorastaan vastenmielisen sairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä naaman vääntely juttuja on ollut aikaisemmin. Voi voi kyllä av:n taso on mennyt alas kun tällaiset jutut menee todesta eli monet ei tunnista provoksi ja vastailivat vielä tosissaan. Kyllä naurattaa. Ja nyt ”ap” tulee mesoamaan että tosi on, tirsk niin on se joulupukkikin.
Olet alaikäinen. Kerro terkkarille, sosiaalityöntekijälle. Sinun on saatava apua tuohon tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä uskon ap.n kertomuksen. Ei ole trolli.
Kuulostaa ihan tyttöystäväni äidiltä.
Hae ap apua, nopeasti.
Mulla on masentunut äiti. Olen jo aikuinen. Ymmärrän, mistä puhut.
Tuo on kauheaa. Itse sain traumat, jotka jatkuvat edelleen. Äitini alkoi elää kauttani. En pystynyt itsenäistyminen kunnolla ollenkaan ettei äitini vaan hermostu.
Otin vahingossa vielä miehen, joka saa minut myös parisuhteessa olemaan varovainen, kun hänellä mielialat vaihtelevat. Ei hän ole masentunut, mutta jotenkin haluaa määrätä tunnelman. Ihan samoin kuin äitini teki, mutta masennuksen takia äitini.
Varo, ettet valitse samanlaista miestä riesaksesi!!!! Se on se tuttuus, joka ilmeisesti vetää puoleensa tai ainakin saa olemaan välittämättä tutuista ongelmista.
Sun onneksesi sulla on sentään sisarus.
Minä en uskaltanut lähteä kotoa tarpeeksi aikaisin. Oli huoli äidistä, joka riippuu missä kiinni ja halusi määrätä min asioistani.
Yritä saada isäsi hommaamaan äidillesi terapiaa ja lääkitys.