Ihan järkyttävä ikävä lastenlapsia.
Tulee välillä ylitsepääsemätön ikävän tunne.
Olen ilmaissut haluni nähdä lapsia ja muuta en voi.
Pitää vaan yrittää olla kiitollinen kun kuitenkin jonkun vuoden heistä sain nauttia kun asuivat samassa asunnossa.
Tytär muutti yhteen nuoren miehen kanssa ja käytännöllisesti löi välit poikki meihin muihin eli minuun, isäänsä ja siskoonsa.
Tänä syksynä jätti miehen ja lli pöivittäin tekemisussä kanssani ja näin lapdiakin.
Nyt n 3 vkoa sitten mies tuli takaisin kuvioihin ja samantien totaalinen radiohiljaisuus taas meitä kohtaan.
Muita, jotka kaipaavat lastenlapsia?
Kommentit (43)
Miksi ihmeessä asuit lapsenlasten kanssa? Anna nyt tyttären aikuistua ja ottaa vastuu perheestään.
Tytär asui kotona lasten kanssa. Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä asuit lapsenlasten kanssa? Anna nyt tyttären aikuistua ja ottaa vastuu perheestään.
Taas palstailijan ääliö kommentointia.
Ap: turhaa vastailet kysymyksiin jotka on irrelevantteja.
Oon pahoillani puolestas, tosi outoo käytöstä tyttäreltäsi.
Mitä olet mokannut, kun tytär ei halua sinun tapaavan lapsenlapsiasi?
Minä mokannut? Kyllä, pahan teon olen tehnyt.
Elokuussa olimme eräässä tapahtumassa, minä, tuo mies, tyttäreni, lapsen lapset.
Tuo mies lähti keskenkaiken pois. Toinen lapsista istui vieressäni ja mirs tuli hakemaan lasta, lapsi kiipesi syliini ja tarrautui minuun kiinni. Soitin tyttärelle joka oli hieman kauempana ja kysyin asiallisesti mitä tyttäreni asiaan sanoo. Tytär sanoi että lapsi voi jäädä ja lähtee sitten hänen mukanaan.
Miesystävä suuttui niin paljon että oli kiukkuinen kun tyttäreni tyttäreni ei saanut edes kanssani lähti kohta 90v mummiaan (äitiäni) auttamaan.
Tein väärin, kysyin saako lapsi jäädä.
Miesystävä on tehnyt kaikkensa jotta sai lapsen biologisen isän pois kuvioista ja hienosti siinä onnistuikin.
No nyt menee aiheesta täysin sivuun.
Sano sille miehelle että sinä olet kakkapylly. Poistu.
Huolestuttava tyyppi tuo miesystävä, mutta ei sekään yksin sooloile, vaan tyttären siunauksella. Olen itse lastenlasteni kanssa tekemisissä melkeinpä joka viikko, ja ovat yökylässä jne. joten ymmärrän, kuinka ikävöit. Mutta mitään et voi, kuin vain ottaa kaiken irti yhteisestä ajasta, kun lapsia saat tavata, ja näyttää heille rakkautesi. Pahoillani puolestasi.
Mulle tuli kirjoituksestasi surullinen olo. Ei niinkään siitä, että ikävöit lapsenlapsiasi, vaan siitä, että et ikävöi omaa tytärtäsi etkä ole lainkaan huolissasi, että tyttäresi miesystävä on kontrolloiva sekä manipuloiva ja käyttää mahdollisesti muutakin henkistä väkivaltaa tyttäreesi :(
Mitäs mummo on p*erseillyt, jos lapsenlapsia ei saa nähdä?
Täällä sama tilanne. Olisin valmis lähtemään lopullisesti.
Alottaja vastaa. Tyttäreni on tehnyt aina kuten haluaa. En uskalla kauheesti mitään kommentoida. Entä jos tai lun sanani päätyvät miesystävän korviin. En varmaan näe ketään heistä enää ikinä.
Pakko pitää suu supussa jos mielin nähdä pikkuisia enää ollenkaan.
Eilen mieheni (=tyttäreni isä) kävi hakemassa sieltä paketin joka oli tulossa toiselle lapselleni. Tyttäreni ei ollut kotona, miesystävä toi tavaran alaovelle, ilmeisesti ettei lapset näe vaaria. Rakastavat vaaria yli kaiken, vaari vietti myös paljon aikaa lasten kanssa silloin kun asuivat meillä.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs mummo on p*erseillyt, jos lapsenlapsia ei saa nähdä?
Etsä osaa lukee??? Tyttö oli asunu kotona -> kaikki ilm. ollu ihan ok. Tyttö muutti kotoo pois miesystävän ja lasten kanssa -> ei yhteydenpitoo. Tyttö heivas miesystävän pellolle -> tyttö piti taas yhteyttä. Miesystävä tuli takas -> ei yhteydenpitoo.
Miesystävä karkottanu lasten biologisen isänki.
Kaikkiko hölmöilee? Biol.isä, mummo, vaari, idomummo? Tuntuu oudolle et kaikki samaan aikaan.
Hei sinä jolla samanlainen tilanne, haluatko yhtään avata asiaa enempää?
T. alottaja
Vierailija kirjoitti:
Minä mokannut? Kyllä, pahan teon olen tehnyt.
Elokuussa olimme eräässä tapahtumassa, minä, tuo mies, tyttäreni, lapsen lapset.
Tuo mies lähti keskenkaiken pois. Toinen lapsista istui vieressäni ja mirs tuli hakemaan lasta, lapsi kiipesi syliini ja tarrautui minuun kiinni. Soitin tyttärelle joka oli hieman kauempana ja kysyin asiallisesti mitä tyttäreni asiaan sanoo. Tytär sanoi että lapsi voi jäädä ja lähtee sitten hänen mukanaan.
Miesystävä suuttui niin paljon että oli kiukkuinen kun tyttäreni tyttäreni ei saanut edes kanssani lähti kohta 90v mummiaan (äitiäni) auttamaan.Tein väärin, kysyin saako lapsi jäädä.
Miesystävä on tehnyt kaikkensa jotta sai lapsen biologisen isän pois kuvioista ja hienosti siinä onnistuikin.
No nyt menee aiheesta täysin sivuun.
Kyllä mä aistin tässä jotain vihaa tyttären miesystävää kohtaan juuri sun puolelta. Kutsut miesystävää sanoilla "tuo mies" ja vaikka miesystävä asuu lasten kanssa ja on heidän isäpuolensa niin et anna lasta hänelle vaan soitat tyttärellesi. Jos miesystävä ei ole väkivaltainen, sairas, alkoholisti tai jotain muuta niin luulenpa että sinua yksinkertiasesti ketuttaa kun tyttäresi muutti pois ja ns. vei lapset sinulta. Moni ihminen nykyään ajattelee että asiat säilyvät muuttumattomina iät ajat mutta ei se mene niin. Tyttösi tarvitsi apuasi ja sinä autoit ja nyt kai haluat korvaukseksi olla lapsenlapsille se "toinen aikuinen" vaikka se paikka kuuluu isäpuolelle jos he kerran yhdessä asuvat
Ja mieti myös, onko varma ettei sinua vaan ärsytä se, että tyttösi (avio?)liitto ei kestänytkään kuin saduissa vaan hn päätyi eroon ja vielä otti uuden miehen? Tiedän kyllä monia 60+ vuotiaita jotka eivät pääse yli lastensa eroista vuosikymmentenkään jälkeen ja siksi välit rikkoutuvat. Onko kyse tällaisesta tuöabteesta vai onko mies tehnyt jotain muutakin kuin ollut erilainen kuin sinä?
On tää v'ttu ihme palsta !! Jos mummot ja kummit ei pidä yhteyttä ja ota lapsia hoitoon niin pidetään hirvee kitinä. Nytten tilanne ymmärtääkseni olis toisinpäin nii käsketään pysyyn pois et saa itsenäistyy. Mikään ei oo koskaan hyvi !!
Tytär ei ole ollut naimisissa. Toki harmittaa että miesystävä systemaattisesti työskenteli ja hääti biologisen isän pois. Eikö täällä olla sitä mieltä että jos biologinen isä on ns. kunnollinen niin lapsille olisi hyvästä olla hänen kanssa?
Olenko ainoa, joka ymmärtää että miesystävä ei anna tyttäreni olla tekemisissä perheensä kanssa?
T. alottaja
Vierailija kirjoitti:
Tytär ei ole ollut naimisissa. Toki harmittaa että miesystävä systemaattisesti työskenteli ja hääti biologisen isän pois. Eikö täällä olla sitä mieltä että jos biologinen isä on ns. kunnollinen niin lapsille olisi hyvästä olla hänen kanssa?
Olenko ainoa, joka ymmärtää että miesystävä ei anna tyttäreni olla tekemisissä perheensä kanssa?
T. alottaja
Onko tyttäresi nykyinen miesystävä kunnollinen mies? Tärkeä pointti!
"Onko tyttäresi nykyinen miesystävä kunnollinen mies? Tärkeä pointti!"
Halutko tarkentaa mitä tarkotat kunnollisella? Ei käytä huumeita. Ei pokta. Juo hyvin harvoin. Ei ole äitinsä kanssa tekemisissä. Ainakin toinen lapsenlapsista pelkää, vaikken usko että olisi fyysisesti väkivaltainen, henkisesti on.
T. alottaja
Vierailija kirjoitti:
"Onko tyttäresi nykyinen miesystävä kunnollinen mies? Tärkeä pointti!"
Halutko tarkentaa mitä tarkotat kunnollisella? Ei käytä huumeita. Ei pokta. Juo hyvin harvoin. Ei ole äitinsä kanssa tekemisissä. Ainakin toinen lapsenlapsista pelkää, vaikken usko että olisi fyysisesti väkivaltainen, henkisesti on.
T. alottaja
Eli on kunnollinen mies. On vain erilainen. Mielestäni sivuutit kaikki mitä kysyin joten oletan että joku kohta kolahti ja pahasti. Ja ei ole äitinsä kanssa tekemisissä ei ollut mainitsemisen arvoinen asia vaan kertoo lähinnä sinusta? Mä luulen että tässä on kyse vaan siitä että ahdistuit kun tyttäresi muutti pois.
Onko kuvioissa oleva äijä lasten isä?