Lue keskustelun säännöt.
Olen kurja kummi. Lyökää mua!
09.05.2006 |
Ristiäislahjaa en ostanut, koska ei ollut silloin rahaa ja sitten se vaan jotenkin jäi. Ensimmäisenä jouluna ja synttäreinä vein jotain, mutta viime Jouluna ja 2-vuotis synttäreillä en edes käynyt, koska olin aina töissä silloin kun heille olisi sopinut. Lapsen äiti ei kyllä ole mitenkään vihjaillut, että voisin hoitaa velvollisuuteni paremmin. Ollaan hyviä ystäviä ja asutaan samassa kaupungissa. Ja kuten arvata saattaa, mulla ei ole omia lapsia.
No niin! Nyt saa ampua! :)
Kommentit (6)
ja pum... ;) Jos nyt kaikki ovat tyytyväisiä tilanteeseen, niin mikäs siinä ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta olisi hyvä jos edes tapaisit lasta. jos lahjahommat vaivaa niin vie ensi kerralla joku ylläri ja anna vaikka pari kympiä kirjekuoressa, että saavat ostaa jotain tai vie lapsi vaikka leikkipuistoon tms. ja pahoittele kun et ole ehtinyt käymään.
Itse asun ulkomailla mutta lapset kastettiin Suomessa ja heilla on suomalaiset kummit. 2 lapsen neljasta kummista yksi lahettaa synttarikortin (vaatimattoman) mutta ei ole lasta nahnyt ristiaisten jalkeen. Kolme muuta eivat osoita mitaan kiinnostusta lapsiin.
Olen todella pahoillani lasten puolesta. Meilla on pieni suku seka Suomessa etta taalla toisessa maassa, ja lapsilla ei ole tateja eika serkkuja. Olen huomannut etta jos esim. joku heidan kaverinsa aiti osoittaa vahan enemman ystavallisyytta ja juttelee, lapset aivan kuin imevat sita itseensa. Heilla on ihan selvasti ' aikuisten ystavien' puute. Isovanhempiakin on jaljella vain 2, ja heita emme tapaa kovin usein.
Jos lapsilla olisi aktiiviset kummit jotka pitaisivat yhteytta ja joihin lapsilla olisi laheinen suhde. se antaisi paljon uutta ulottuvuutta elamaan. Lahjat sinansa eivat ole tarkeita, mutta olen sita mielta etta jos ei voi valimatkan tms takia olla paljon yhteydessa, vaatimatonkin lahja olisi todella mukava asia. Tietysti sahkopostit, puhelinsoitot ja muut muistamiset olisivat viela tarkeampia, mutta niiden puutteessa lahjatkin kavisivat hyvin!
Voihan olla etta jos lapsella on suuri ja laheinen suku, talla asialla ei ole niin merkitysta. Halusin vain kertoa minun kummikokemuksistani. Ehka monikaan ei pysty sanomaan kummille etta lapseni kaipaa sinun yhteydenottoasi, joten sita ehka tulee valitettua lahjojen puutetta. En usko etta monikaan aiti jonka lapsella on laheinen suhde kummiin, valittaa sita jos ei kummilta tule kalliita lahjoja.
Minä sain 1. kummilapsen 15vuotiaana. Olin heti alusta lähtien pari kertaa vuodessa lastenvahtina. Myöhemmin lapsen kasvaessa kävin kerran tai pari kertaa vuodessa leffassa tai sirkuksessa. Nyt lapsi pääsee ripille, valitettavasti missaan tärkeän tilaisuuden, koska en pääse ulkomailta Suomeen. Mailailemme säännöllisesti ja koska ero meneillään hänen vanhemmillaan yritän kirjoitella kivoja juttuja ja kysellä koulu ja urheilumenestyksestä.
Toinen kummilapseni on 5v. Tapaamme kerran pari vuodessa, mutta emme ole nyt tekemisissä koska välimme menivät jostain syystä poikki lapsen äidin kanssa. Laitan silti joulu ja synttärilahjan, koska haluan olla aikuinen ja fiksu ja koska pidän lapsesta kovasti. Toivottavasti tapaisi lasta myöhemmin vaikka aikuisena ja saan hänestä ystävän itselleni. En ole koskaan saanut hoitaa lasta, äiti ei ole luottanut kai tarpeeksi minuun.
Kolmas kummilapseni syntyy ihan pian, odotan sitä innolla. Tiedän jo kumpi sieltä tulee ja olen antanut omien lasteni vaatteita ja tarvikkeitä äidille. Pääsen taas alusta lähtien seuraamaan uuden elämän kehitystä. Itselläni on pari pientä lasta silti muistan kaikkia yhteisiä ja omia kummilapsiani mieheni kanssa.
Paras lahja lapselle on ystävyytesi ja aikasi, pienet lahjat
ovat aina lapselle mieleen, eikä niiden tarvi maksaa omaisuuksia.
Korvaa asia lapselle, mitä sä täältä sääliä haet??