Lue keskustelun säännöt.
Miehen käytös ahdistaa niin etten tiedä miten kestää enää
17.11.2018 |
Emme voi keskustella siitä mikä on hänen mielestään ongelma, koska sitä ei voi kuulemma ratkaista. Emme voi erotakaan koska se olisi liian vaikeaa. Olemme nykyään vain mahdollisimman vähän aikaa yhdessä ja seksin mies hoitaa siten että ottaa pari rohkaisuryyppyä ja omien sanojensa mukaan "hoitaa homman alta pois". Olen sanonut ettei ole pakko, mutta kuulemma naisellakin on oikeus saada seksiä.
Mies ei voi kuitenkaan enää kuulemma itse haluta minua, ei suutele, ei juttele, ei suunnittele yhteistä elämää paria viikkoa pidemmälle. Mies käy vain töissä, kotona ja lähibaarissa. Baarissa kuulemma käy siksi että kaipaa kiinnostavaa ja älykästä seuraa. Luulen että hänellä on netin kautta tavattu nainen jolle viestittelee, mutta ei petä.
Olen vain ahdistunut koska kotona kaikki on äärimmäisen korrektia, kylmää ja asiallista. Miehellä ei ole mitään tunteita minua kohtaan enää, mutta siitä ei vain saa puhua, ei surra, ei suuttua.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Pliis, tän on pakko olla provo, en voi uskoa että tuollaisia ihmisiä kuten ap ja hänen miehensä on olemassa!
Mies odottaa uusi nainen kainalossa melkein ovella, että hänen pienen vauvansa äiti muuttaa pois ilman että mies joutuu millään tapaa käsittelemään sitä miksi suhde meni pieleen saati sitä miten edes käytännön asiat hoidetaan...
Mies myös määrää mitä sinä voittehdä, sanoa, jopa sen ettet saa puhua ko. suhteesta, sen ongelmista ja päättää jopa sen mitä saat tuntea eli et saisi surra! Seksiä saat haluta kunhan sulle kelpaa että mies hoitaa sinut kuin kumikäsineet kädessä nenä nyrpyllä siivoaisi inhottavan raadon kellarista. Mies kuulostaa henkisesti häiriintyneeltä kertakaikkiaan.
Mutta miten ihmeessä sinä olet sellainen jalkarätti että suostut tuollaiseen?! Katso peiliin ja kysy sitä itseltäsi, menemättä tekosyiden taakse ( "koska mies", "koska lapsi", "koska vaikeaa" jne...).
Kukaan ei määrää yhtään mitään sun elämästäsi paitsi sinä! Jos mies ei osallistu keskusteluun oman parisuhteensa ja perheensä asioista, mene sinä yksin perheterapiaan. Saat puhua, tuntea ja käsitellä parisuhteen loppumista. Ja hanki asianaja, joka kertoo miten ne eroasiat hoidetaan.
Toivon että olisi provo enkä olisi koskaan uskonut että mies muuttuu välittömästi vauvan synnyttyä kuin eri ihmiseksi. Sekin lisää toiveita siitä että asiat korjautuisivat kun hän välillä, hetkittäin on samanlainen kuin ennen.
Juridiset ongelmat eivät ole vaikeinta vaan käytännön elämä ja puuttuvat turvaverkot asuinpaikkakunnalla.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pliis, tän on pakko olla provo, en voi uskoa että tuollaisia ihmisiä kuten ap ja hänen miehensä on olemassa!
Mies odottaa uusi nainen kainalossa melkein ovella, että hänen pienen vauvansa äiti muuttaa pois ilman että mies joutuu millään tapaa käsittelemään sitä miksi suhde meni pieleen saati sitä miten edes käytännön asiat hoidetaan...
Mies myös määrää mitä sinä voittehdä, sanoa, jopa sen ettet saa puhua ko. suhteesta, sen ongelmista ja päättää jopa sen mitä saat tuntea eli et saisi surra! Seksiä saat haluta kunhan sulle kelpaa että mies hoitaa sinut kuin kumikäsineet kädessä nenä nyrpyllä siivoaisi inhottavan raadon kellarista. Mies kuulostaa henkisesti häiriintyneeltä kertakaikkiaan.
Mutta miten ihmeessä sinä olet sellainen jalkarätti että suostut tuollaiseen?! Katso peiliin ja kysy sitä itseltäsi, menemättä tekosyiden taakse ( "koska mies", "koska lapsi", "koska vaikeaa" jne...).
Kukaan ei määrää yhtään mitään sun elämästäsi paitsi sinä! Jos mies ei osallistu keskusteluun oman parisuhteensa ja perheensä asioista, mene sinä yksin perheterapiaan. Saat puhua, tuntea ja käsitellä parisuhteen loppumista. Ja hanki asianaja, joka kertoo miten ne eroasiat hoidetaan.
Toivon että olisi provo enkä olisi koskaan uskonut että mies muuttuu välittömästi vauvan synnyttyä kuin eri ihmiseksi. Sekin lisää toiveita siitä että asiat korjautuisivat kun hän välillä, hetkittäin on samanlainen kuin ennen.
Juridiset ongelmat eivät ole vaikeinta vaan käytännön elämä ja puuttuvat turvaverkot asuinpaikkakunnalla.
Ap
Missä asut? Olen valmis auttamaan sinut pois tuosta helvetistä.
No muuta sellaiselle paikkakunnalle missä on tukiverkot?
Vierailija kirjoitti:
No muuta sellaiselle paikkakunnalle missä on tukiverkot?
Vaatisi työpaikan vaihdon ja asunnon etsimistä kauempaa käsin. Äitiysvapaan aikana ei ole paras hakija työnantajan silmissä.
Jotenkin tuntuu pahalta että olenko tosiaan ainut joka elää ilman rakkautta. Voisi ajatella että moni muukin joutuu tyytymään siedettävään yhdessä asumiseen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu vain niin vaikealta puhua asiasta, koska mies vain sanoo ettei ole mitään ongelmia ja että minä olen "ihana". Tiedän ettei hän ole sitä mieltä, mutta ei vain suostu sanomaan oikeaa mielipidettään.
Ap
Tämä kommentti sai kyllä epäilemään että ongelma on vain ap:n päässä eikä todellisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu vain niin vaikealta puhua asiasta, koska mies vain sanoo ettei ole mitään ongelmia ja että minä olen "ihana". Tiedän ettei hän ole sitä mieltä, mutta ei vain suostu sanomaan oikeaa mielipidettään.
Ap
Tämä kommentti sai kyllä epäilemään että ongelma on vain ap:n päässä eikä todellisuudessa.
Jos ongelma voisi olla vain minussa niin miten sen saisi poisi? Jos kuvittelen kaiken niin onko suhde aina ollut tätä ja aiemmin olen vain tulkinnut miestä väärin ja ikäänkuin painostanut hänet yhteen kanssani ja nyt vasta alan heräämään todellisuuteen?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ette voi erota? Kyllähän sinä voit lähteä ilman miehen lupaakin, jos tilanne vaikuttaa pysyvästi huonolta.
On todella vaikea järjestää mitään käytännön asioita eron suhteen kun on pieni vauva ja miestä ei kiinnosta yhtään mikään. Hän haluaisi että erotessa ei jäisi minun lähtöni ja uuden naisen sisäänmuuton väliin kovin montaa päivää. En edes tiedä onko uusi nainen jo varmistettu.
Ja tavallaan vielä turhaan toivon että mies voisi "uudelleen" rakastua minuun enkä olisi vain ihan ok kotitöiden tekijä.
Ap
Pakko olla provo. Kenen nimissä asunto on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikalisä, sun mies on niinku mun , luovuttaa ennenkuin yrittää, syytä en käsitä tälle tavalle luovuttaa yrittämättä. Mutta tälläinen ihminen ei oikeasti näe ratkaisua vaikka sellainen olisikin olemassa.
Älä tee mitään hätäisiä päätöksiä, varaa aika tunnekeskeiseen pariterapiaan,
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/tietoa_parisu…
Mun mies torjui mua 7kk, haki eroa, muutti omaan asuntoon, en saanut edes koskea.
Vihdoin sain miehen tunnekeskeiseen pariterapiaan, ensimmäisen kerran jälkeen mies halasi, toisen kerran jälkeen halusi jopa seksiä, kolmannen kerran jälkeen halus kotiin takas
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin ette voi erota? Kyllähän sinä voit lähteä ilman miehen lupaakin, jos tilanne vaikuttaa pysyvästi huonolta.
On todella vaikea järjestää mitään käytännön asioita eron suhteen kun on pieni vauva ja miestä ei kiinnosta yhtään mikään. Hän haluaisi että erotessa ei jäisi minun lähtöni ja uuden naisen sisäänmuuton väliin kovin montaa päivää. En edes tiedä onko uusi nainen jo varmistettu.
Ja tavallaan vielä turhaan toivon että mies voisi "uudelleen" rakastua minuun enkä olisi vain ihan ok kotitöiden tekijä.
Ap
Entä ap sinä, miten ihmeessä sinä voit vielä rakastua tai rakastaa tuollaista?
Minulla ollut vähän samankaltainen juttu, ja ero oli elämäni paras päätös.
Mies yritti häntä koipien välissä luikkia takaisin, mutta en koskaan voi unohtaa miten hän minua kohteli. En koskaan. Nyt olen onnellisempi kuin vuosiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hetkinen, hetkinen... Vedetään henkeä hetken.
Kysymys kuuluu, että millainen mies oli ennen vauvan syntymää? Oliko samanlainen jo vai ihan erilainen? Tuliko miehessä muutos samoihin aikoihin kuin vauva syntyi.
Minusta tuo miehen käytös kuulostaa masennukselta. Vauvan syntymän jälkeiseltä masennukselta. Joka voi siis tulla myös isälle. Ja ei, masennus ei aina ole sellaista että sängystä ei pääse ylös...
Sano miehelle että miten ihmeessä löydät uuden miehen ennen kuin lapsi kasvaa. Yli parivuotias jo osaa nimittäin ahdistua uusista kumppaneista. Sitten se on jo vaikeampaa. Voit tehdä Pikku vauvan kanssa minkälaisen elämänmuutoksen tahansa ja muuttaa mihin tahansa, asua vaikka yksiössä. Anna vauvaa miehelle hoitoon ja lähde etsimään uusi mies. Myöhemmin se on jo vaikeampaa kaikin puolin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hetkinen, hetkinen... Vedetään henkeä hetken.
Kysymys kuuluu, että millainen mies oli ennen vauvan syntymää? Oliko samanlainen jo vai ihan erilainen? Tuliko miehessä muutos samoihin aikoihin kuin vauva syntyi.
Minusta tuo miehen käytös kuulostaa masennukselta. Vauvan syntymän jälkeiseltä masennukselta. Joka voi siis tulla myös isälle. Ja ei, masennus ei aina ole sellaista että sängystä ei pääse ylös...
Miehen käytös muuttui kaksi päivää vauvan syntymän jälkeen. Sen jälkeen minä olen tehnyt kaiken väärin ja olen väärin ja minun olemassaoloni ahdistaa miestä. Miehestä selvästi näkee että olen vain velvollisuus ja taakka.
Ap
Täältä on hyvä heitellä neuvoja. Parisihdeterapiaan?
Siis teillä pieni vauva ja mies hakee älykästä keskusteluseuraa baarista - haloo?
Lähde ja hae edes keskusteluapua itsellesi. Kunnasta perhetyöntekijältä, seurakunnasta, järjestöstä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu vain niin vaikealta puhua asiasta, koska mies vain sanoo ettei ole mitään ongelmia ja että minä olen "ihana". Tiedän ettei hän ole sitä mieltä, mutta ei vain suostu sanomaan oikeaa mielipidettään.
Ap
Tämä kommentti sai kyllä epäilemään että ongelma on vain ap:n päässä eikä todellisuudessa.
Jos ongelma voisi olla vain minussa niin miten sen saisi poisi? Jos kuvittelen kaiken niin onko suhde aina ollut tätä ja aiemmin olen vain tulkinnut miestä väärin ja ikäänkuin painostanut hänet yhteen kanssani ja nyt vasta alan heräämään todellisuuteen?
Ap
No aloituksessasi sanot että mies sanoo että ongelmalle ei voi tehdä mitään ja että mies ei tunne sinua kohtaan mitään. Sitten tuossa sanot että miehen mielestä ongelmaa ei ole ja että kutsuu sinua "ihanaksi". Kummin asia siis on, kun se ei voi olla molempia yhtäaikaa?
Pliis, tän on pakko olla provo, en voi uskoa että tuollaisia ihmisiä kuten ap ja hänen miehensä on olemassa!
Mies odottaa uusi nainen kainalossa melkein ovella, että hänen pienen vauvansa äiti muuttaa pois ilman että mies joutuu millään tapaa käsittelemään sitä miksi suhde meni pieleen saati sitä miten edes käytännön asiat hoidetaan...
Mies myös määrää mitä sinä voittehdä, sanoa, jopa sen ettet saa puhua ko. suhteesta, sen ongelmista ja päättää jopa sen mitä saat tuntea eli et saisi surra! Seksiä saat haluta kunhan sulle kelpaa että mies hoitaa sinut kuin kumikäsineet kädessä nenä nyrpyllä siivoaisi inhottavan raadon kellarista. Mies kuulostaa henkisesti häiriintyneeltä kertakaikkiaan.
Mutta miten ihmeessä sinä olet sellainen jalkarätti että suostut tuollaiseen?! Katso peiliin ja kysy sitä itseltäsi, menemättä tekosyiden taakse ( "koska mies", "koska lapsi", "koska vaikeaa" jne...).
Kukaan ei määrää yhtään mitään sun elämästäsi paitsi sinä! Jos mies ei osallistu keskusteluun oman parisuhteensa ja perheensä asioista, mene sinä yksin perheterapiaan. Saat puhua, tuntea ja käsitellä parisuhteen loppumista. Ja hanki asianaja, joka kertoo miten ne eroasiat hoidetaan.