Huvittaa kun jotkut myyvät max viiden euron tavaraa parillakympillä

Saahan siinä ihmisestä sitten tietyn käsityksen, kun näitä ilmoituksia näkee.

Selvästikin ihmisille ei ole helppoa arvioida omien vanhojen kamojensa arvoa. On olemassa vintagea, kuten tiettyjä vaatteita, astioita, laukkuja, lp-levyjä, huonekaluja. Ja sitten on vain romua. Ero voi olla hiuksenhieno. Sitä, millä hinnalla mikäkin menee kaupaksi, ei osaa arvioida kuin vähintäänkin puolipäiväisesti kamaa ostava ja myyvä ihminen.

Sitten kun amatööri yrittää, tulos on tyyliin "mummon vanha dosetti, 25 euroa".

Jos ostaa halvalla ja myy kalliilla, niin mikä ihme siinä on sitten väärin? Sehän on vaan järkevää rahankäyttöä.

Tää on niiiiiiin suomalaista tällainen sosialistinen käsitys, että se se olisi jotenkin paheksuttavaa tehdä tavaroiden myynnillä voittoa.

Kehitys kehittyy. Ennen ostettiin markalla ja myytiin kahdella markalla.

Eurot kun otettiin käyttöön niin ostettiin kahdella ja myytiin viidellä.

Nyt nettikaudella ja tosi-tv sekä lifestyle ohjelmien vaikutuksesta halutaan tavaraa ilmaiseksi ja myydään vähintään kympillä, kun arvo olisi sen euron oikeasti.

Sain joskus ruman päiväpeiton tilaajalahjaksi ja nyt joku myi samanlaisen 8 eurolla. Taidankin kaivaa sen oman riepuni esille ja laittaa myyntiin.

Tätä on ollut aina. Tuttava harrasti kolikoiden keräilyä ja vähän naurahti, kun keltainen pörssi lehdessä myytiin tiettyjä juhlakolikkoja nelinkertaiseen hintaan varattuna siihen mitä niistä pyydetiin Suomen pankissa. Eli jotkin kisojen juhlarahat oli useamman vuoden myynnissä tuolla pankissa.

Varsinkin keräilyesineiden osalta ihmisillä ei välttämättä ole tietoa miten hinta muodostuu. Eli priimakuntoinen tavara on useitakymmeniä kertoja arvokaampi keräilijälle kuin vähänkin kulunut tai pienen särön omaava.