Omistatteko taikinajuuren? Satoja vuosia vanha juuri??

Tehdään lisää. Ei kenelläkään ole suurta saavia täynnä taikinaa, jota raahataan mukana ja annetaan perintönä. Ei ole tavatonta, joten en ymmärrä miksi et uskoisi.

Minulla oli taannoin vanha juuri. Se laitettiin taikinaan, ja ennenkuin leipä palastettiin, otettiin taikinasta pala pakkaseen. En tiedä kuinka monta taikinaa se oli kiertänyt, mutta oli miehen äidin äidin jäämistöä.

Vierailija kirjoitti:

Tehdään lisää. Ei kenelläkään ole suurta saavia täynnä taikinaa, jota raahataan mukana ja annetaan perintönä. Ei ole tavatonta, joten en ymmärrä miksi et uskoisi.

Ok. Uskotaan sitten :D

AP

Juuri säilyi hengissä, kun taikinaa jäi aina kuivumaan hieman astian reunoille. Juuri lähti taas toimimaan kun ryhdyttiin tekemään uutta taikinaa samassa astiassa. Nykyään juuri säilytetään niin, että laitetaan palanen taikinaa pakkaseen.

– Olen leiponut 51 vuotta siitä taikinajuuresta ja hyvää leipää siitä edelleen tulee. Omalla äidilläni oli oma taikinajuurensa, mutta en ottanut sitä käyttöön vaan ryhdyin leipomaan tästä, Hämeenlinnan Tuuloksessa asuva Anneli Näsi muistelee

yle

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli taannoin vanha juuri. Se laitettiin taikinaan, ja ennenkuin leipä palastettiin, otettiin taikinasta pala pakkaseen. En tiedä kuinka monta taikinaa se oli kiertänyt, mutta oli miehen äidin äidin jäämistöä.

Ei sitä pakkaseen otettu, miehen äidin äidillä ei ollut pakkasta. Todennäköisesti tapoit sen juuren pakastamalla sen.

Sinänsä sama onko vanha tai uusi, juuren voi tehdä itse suht kätevästi.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/hyvän-taikinajuuren-voi-periä…

Taikinajuuren voi mainiosti pakastaa

Hunajaa ja dpelttijauhoja ja vettä niin tulee hyvä juuri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli taannoin vanha juuri. Se laitettiin taikinaan, ja ennenkuin leipä palastettiin, otettiin taikinasta pala pakkaseen. En tiedä kuinka monta taikinaa se oli kiertänyt, mutta oli miehen äidin äidin jäämistöä.

Ei sitä pakkaseen otettu, miehen äidin äidillä ei ollut pakkasta. Todennäköisesti tapoit sen juuren pakastamalla sen.

Itselläni on yli sata vuotta vanha juuri, joka ei ole kuollut pakkasessa. 

Voi se olla kuivajuurikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli taannoin vanha juuri. Se laitettiin taikinaan, ja ennenkuin leipä palastettiin, otettiin taikinasta pala pakkaseen. En tiedä kuinka monta taikinaa se oli kiertänyt, mutta oli miehen äidin äidin jäämistöä.

Ei sitä pakkaseen otettu, miehen äidin äidillä ei ollut pakkasta. Todennäköisesti tapoit sen juuren pakastamalla sen.

Itselläni on yli sata vuotta vanha juuri, joka ei ole kuollut pakkasessa. 

Tasan tarkkaan se ei toimi samoin kuin pakastamaton juuri.

Minulla on isomummon taikinajuuri❤

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli taannoin vanha juuri. Se laitettiin taikinaan, ja ennenkuin leipä palastettiin, otettiin taikinasta pala pakkaseen. En tiedä kuinka monta taikinaa se oli kiertänyt, mutta oli miehen äidin äidin jäämistöä.

Ei sitä pakkaseen otettu, miehen äidin äidillä ei ollut pakkasta. Todennäköisesti tapoit sen juuren pakastamalla sen.

Itselläni on yli sata vuotta vanha juuri, joka ei ole kuollut pakkasessa. 

Tasan tarkkaan se ei toimi samoin kuin pakastamaton juuri.

No miten siitä leivästä sitten tulee hapanta?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Taikinajuuri

Taikinajuuri on leivonnassa käytetty hapateketju, jonka käyttö on osa vanhinta kohotetun leivänvalmistustapaa kaikkialla maailmassa. Taikinajuuressa elää villihiivoja ja bakteereita. Taikinajuuren idea on siirtää bakteerit ja villihiivat seuraavaan taikinaan, ja näin ollen leipien pitäisi maistua samalta ja kohota. Juuren hapatusprosessissa molemmat lisääntyvät, hapatusaika sekä -lämpötila säätelevät kummat lisääntyvät enemmän.

Ellei valmista, sukuketjusta saatua taikinajuurta ole saatavilla, voi sellaisen valmistaa esimerkiksi seuraavasti[1]:

2 dl vettä (noin 30-asteista)

1 dl ruisjauhoja

Sekoita vesi ja jauhot löysäksi velliksi. Säilytä seosta välillä sekoitellen keittiön lämmössä kolme vuorokautta. Viimeistään silloin vellin pitäisi kuplia.

Näin valmistettua taikinajuurta käytetään raskin valmistukseen samalla tavalla, kuin valmiista ruisleipätaikinasta talteen otettua taikinajuurta.

Taikinajuuri voidaan ottaa talteen leikkaamalla valmiista taikinasta palanen, pakkaamalla se hyvin muoviin ja laittamalla pakkaseen. Ennen vanhaan juurta ei tarvinnut pakastaa, sillä leipää leivottiin useammin. Uutta taikinaa tehtäessä sekoitetaan pakastettu palanen joukkoon ja valmiista taikinasta leikataan taas palanen talteen. Juuri säilyy myös kuivattuna, leivänteon jälkeen jätetään vain taikina-astia pesemättä. Juuri, eli taikina, kuivuu astian reunoille, ja voidaan ottaa käyttöön yksinkertaisesti tekemällä uusi taikina samassa astiassa.[3]

Puuastiassa kuivatettuna ruisleivän juuri säilyy kuukausia tai jopa vuosia, ja se voidaan helposti ottaa käyttöön lisäämällä astiaan vettä, suolaa ja jauhoja. Suomessa juurta on käytetty perinteisesti ruisleivässä, mutta kaikkialla maailmassa hapatetaan sekä tummaa että vaaleaa leipää. Maailman ehkä tunnetuin juurella leivottu leipä on ranskalainen Poilâne.

Taikinajuuren aloitus on mahdollista kasvattamalla luonnossa esiintyviä hapattavia mikrobeja ruistaikinassa

Sen juuren tekeminen on työläs prosessi, mutta ai että tulee hyvää ruislimppua siitä. Kannattaa sitä siis säilöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli taannoin vanha juuri. Se laitettiin taikinaan, ja ennenkuin leipä palastettiin, otettiin taikinasta pala pakkaseen. En tiedä kuinka monta taikinaa se oli kiertänyt, mutta oli miehen äidin äidin jäämistöä.

Ei sitä pakkaseen otettu, miehen äidin äidillä ei ollut pakkasta. Todennäköisesti tapoit sen juuren pakastamalla sen.

Itselläni on yli sata vuotta vanha juuri, joka ei ole kuollut pakkasessa. 

Tasan tarkkaan se ei toimi samoin kuin pakastamaton juuri.

Totta kai se toimii samoin. Taikinajuuri toimii niin, että siinä elää mikrobikanta, joka menee horrokseen leipomisen välillä. Juuren voi kuivattaa tiinun reunoihin tai sen voi pakastaa, jolloin mikrobien toiminta lakkaa, tai sitä voi säilyttää (hetken aikaa) jääkaapissa, jolloin mikrobit kasvavat hitaammin. Juuren pystyy toki tappamaan kaikilla näillä tavoilla, jos mikrobit eivät selviäkään sulatuksesta/kuivatuksesta hengissä, tai jos juureen pääsee muita mikrobeita, jotka syrjäyttävät sen oman kannan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli taannoin vanha juuri. Se laitettiin taikinaan, ja ennenkuin leipä palastettiin, otettiin taikinasta pala pakkaseen. En tiedä kuinka monta taikinaa se oli kiertänyt, mutta oli miehen äidin äidin jäämistöä.

Ei sitä pakkaseen otettu, miehen äidin äidillä ei ollut pakkasta. Todennäköisesti tapoit sen juuren pakastamalla sen.

I I I I I I I K K K K K K K K  ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !

Nyt sä tapoit sen miehen äidin  ! ! ! ! ! Eikä sulla ole edes pakastinta mihin jemmata se täti ! PIII PAA PIII PAAA !!!! Soittakaa poliisit !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli taannoin vanha juuri. Se laitettiin taikinaan, ja ennenkuin leipä palastettiin, otettiin taikinasta pala pakkaseen. En tiedä kuinka monta taikinaa se oli kiertänyt, mutta oli miehen äidin äidin jäämistöä.

Ei sitä pakkaseen otettu, miehen äidin äidillä ei ollut pakkasta. Todennäköisesti tapoit sen juuren pakastamalla sen.

Itselläni on yli sata vuotta vanha juuri, joka ei ole kuollut pakkasessa. 

Tasan tarkkaan se ei toimi samoin kuin pakastamaton juuri.

Tykkäätkö useinkin vääntää asiasta, josta et tiedä yhtään mitään?

Tämä on mielenkiintoista. Miten sen kanssa toimitaan käytännössä? Leivon omat leipäni kun rahaa ei liikaa ole ja välistä onnistuu ihan hyvin, välistä menee pieleen. Voiko taikinasta siis ottaa pienen palan talteen ja tehdä siitä uutta taikinaa kun laittaa sen palan uuden taikinan materiaaleihin sekaan vai minne? Googlesta en oikein saanut selvää vastausta.

Leivän hapanjuuri toimii samoin kuin ystäväkakkujen tai hermannikakkujen hapanjuuret: vanha osa lisätään uudeen taikinan nesteeseen ja pariin ensimmäiseen desiin jauhoja ja annetaan niiden hapantua (vie muutaman tunnin, tehdään taikina loppuun ja ennen leipomista otetaan talteen kupillinen taikinaa seuraavaa kierrosta varten.

Hapanleipäjuuri säilyy pari viikkoakin jääkaapissa, mutta haisee kyllä helposti siellä ollessaan aika ikövälle.