Suomessa on 35000 työtöntä korkeakoulutettua

Olen miettinyt, että etenkin naisille (miksei miehillekin, ei ole omakohtaista kokemusta) se aikaikkuna jolloin kelpaat työnantajalle on todella pieni, etenkin akateemisilla asiantuntija-aloilla. 

Alle 30-vuotiaana olet opiskelija/vastavalmistunut, jolla ei ole vielä kunnon työkokemusta ja siksi et pääse kunnon hommiin. 30-35-vuotiaana olet optimi-iässä ja jos nämä työvuodet menevät laman tai lasten saannin vuoksi hukkaan, niin se on voi voi. 35-40-vuotiaana voit vielä työllistyä ja edetä uralla, jos olet onnistunut hankkimaan relevanttia työkokemusta koulutuksen päälle mutta yli 40-vuotiaana alkaa olla jo tosi nihkeää päästä edes haastatteluun. 50-vuotiaana voi todennäköisesti heittää uralle hyvästit jos ei ole onnistunut siihen mennessä pääsemään johonkin vakituiseen suojatyöhön.  

Kamalaa horinaa tuo "keskustelu". Isokallio väittää, että kirjoilla roikkuva opiskelija kuluttaa yliopiston resursseja, koska tilat varataan siitä huolimatta, tuleeko opiskelija paikalle vai ei. Ei ole sitten kuullut, että kursseille ilmoittaudutaan ennakkoon? Kurssia ei monesti edes pidetä, jollei sille ole ilmoittautunut vähintään X opiskelijaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen pitkään jatkunut suurtyöttömyys? Meillä on tällä hetkellä vähemmän työttömiä kuin aikoihin.

Tällä hetkellä jo yliopisto-opiskelijat revitään palkkatöihin, joten mihin ihmeesi perustuu arviosi siihen, että töitä ei ole? Jonkun antropologiaa pääaineenaan lukeneen kokeumuksiin?

Ilmianna ala/yliopisto ja pelasta monta opiskelijaa, jotka odottavat pääsevänsä ottamaan töitä jo opiskeluaikanaan.

Kokemukseni mukaan akateemisissa on paljon niitä, joille työ kelpaisi, mutta kilpailu lähes mistä työpaikoista tahansa, oman alan paikoista puhumattakaan, on kovaa. Karsittujen joukkoon pääsee taas helposti, milloin mistäkin syystä.

Vai oletko todella sitä mieltä, että he kuvittelevat vain vaikeutensa ja kaikki on perusteltavissa muuten vain tilastohahalla.

Miten olisi vaikka rahoitus? Tai erilaiset palvelumuotoilijat, digipuolen tehtävät jne.?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta eihän heillä edes ole esittää yhtäkään todellista tilastoa koko aiheesta!

Korkeakoulutetuista työttömistä suurin osa on AMK-tutkinnon suorittaneita eli syyskuussa noin 17 000 ja heillä työttömyyden kesto oli pääosin alle 23 vko. Yliopistotutkinnon (maisteri) oli suorittanut noin 13 000 työtöntä ja he työllistyivät pääosin 26 viikossa.

Samaan aikaan eli syyskuussa 2018 meillä oli noin 105 000  sellaista työnhakijaa, joilla oli pelkkä peruskoulutodistus ja heillä työnhaku kesti keskimäärin 41 viikkoa. Ammattitutkinnon suorittaneita työttömiä oli 280 000.

Lähde: TEM työnvälitystilasto

Pelkän peruskoulun suorittaneissa on huomattavasti enemmän sekä päihde- että muita ongelmaisia tai vajaatyökykyisiä joita ei pitäisi oikeastaan laskea työttömiksi ollenkaan jos nuo eivät todennäköisesti tule ikinä tekemään töitä. Toki korkeakoulutettukin voi olla päihdeongelmainen mutta sanoinkin että enemmän.

Korkea- ja oikeastaan muissakin koulutetuissa huolestuttavin ryhmä on se työhaluiset, kykyiset ja usein kohtalaisen koulutetut ja osaavatkin jotka ei vaan saa töitä koska niitä ei ole, työnantajat valkkaa suhteilla tai ikä/joku muu pikkuseikka on väärä.

Pitkään jatkunut suurtyöttömyys on tehnyt työnantajista ylimielisiä, poliitikoista harhaisia (siis siinämielessä ettei haluta nähdä kokonaistilannetta objektiivisesti) ja työttömiksi jumiutuneista katkeria. 

Mikä ihmeen pitkään jatkunut suurtyöttömyys? Meillä on tällä hetkellä vähemmän työttömiä kuin aikoihin.

Tällä hetkellä jo yliopisto-opiskelijat revitään palkkatöihin, joten mihin ihmeesi perustuu arviosi siihen, että töitä ei ole? Jonkun antropologiaa pääaineenaan lukeneen kokeumuksiin?

Ehkä tilastojen mukaan mutta jos et tiennyt niin parhaimmillaan tunninkin töitä kuussa tekevä lasketaan sille kuulle työtätekeväksi ja varmaan teidänkin yliopistossa saa sen verran matematiikanopetusta että opiskelija tajuaa ettei tunnin palkakka elätä itseään ja perhettään. Niinpä vaikka porukka olisikin osa-aikaduunissa niin silti ne tarvitsevat tukia tai haluaisivat kokopäivätyön eli käytännössä noilla ei ole eroa "oikeaan" työttömään. Lisäksi käytännössä työttömiä ja työhaluisia ovat pakko-opiskelijat, pakko kurssitettavat, pakkotyöharjoittelijat, etc. jotka elelevät sosiaaliturvan eri muodoilla eivätkä omalla palkallaan.

Suurtyöttömyys taas on jatkunut ihan tarkoituksella (samoin edm tilastovääristely) edellisestä 1990-luvun lamasta lähtien.

Tiedän kyllä että esim. it-alalla opiskelijat revitään töihin aika vauhdilla kesken opiskelujen mutta ei se kaikkiin aloihin päde ja aloja on paljon it-alan ja antropologian välliläkin.

Tiedän, että tunnin kuukaudessa töitä tekevää ei lasketa missään virallisessa tilastossa työllistyneeksi.

Vierailija kirjoitti:

Koulutus hösdötys on mennyt kyllä ihan liian pitkälle. Kyllä sitä risusavottaa voi tehdä ja kakkavaippaa vaihtaa ilman noita turhia ja muka sivistyneitä tutkintoja.

Risusavottaan pitää olla metsäalan ammattitutkinto.

Sitä sanotaan nykyään ensiharvennukseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta eihän heillä edes ole esittää yhtäkään todellista tilastoa koko aiheesta!

Korkeakoulutetuista työttömistä suurin osa on AMK-tutkinnon suorittaneita eli syyskuussa noin 17 000 ja heillä työttömyyden kesto oli pääosin alle 23 vko. Yliopistotutkinnon (maisteri) oli suorittanut noin 13 000 työtöntä ja he työllistyivät pääosin 26 viikossa.

Samaan aikaan eli syyskuussa 2018 meillä oli noin 105 000  sellaista työnhakijaa, joilla oli pelkkä peruskoulutodistus ja heillä työnhaku kesti keskimäärin 41 viikkoa. Ammattitutkinnon suorittaneita työttömiä oli 280 000.

Lähde: TEM työnvälitystilasto

Pelkän peruskoulun suorittaneissa on huomattavasti enemmän sekä päihde- että muita ongelmaisia tai vajaatyökykyisiä joita ei pitäisi oikeastaan laskea työttömiksi ollenkaan jos nuo eivät todennäköisesti tule ikinä tekemään töitä. Toki korkeakoulutettukin voi olla päihdeongelmainen mutta sanoinkin että enemmän.

Korkea- ja oikeastaan muissakin koulutetuissa huolestuttavin ryhmä on se työhaluiset, kykyiset ja usein kohtalaisen koulutetut ja osaavatkin jotka ei vaan saa töitä koska niitä ei ole, työnantajat valkkaa suhteilla tai ikä/joku muu pikkuseikka on väärä.

Pitkään jatkunut suurtyöttömyys on tehnyt työnantajista ylimielisiä, poliitikoista harhaisia (siis siinämielessä ettei haluta nähdä kokonaistilannetta objektiivisesti) ja työttömiksi jumiutuneista katkeria. 

Mikä ihmeen pitkään jatkunut suurtyöttömyys? Meillä on tällä hetkellä vähemmän työttömiä kuin aikoihin.

Tällä hetkellä jo yliopisto-opiskelijat revitään palkkatöihin, joten mihin ihmeesi perustuu arviosi siihen, että töitä ei ole? Jonkun antropologiaa pääaineenaan lukeneen kokeumuksiin?

Sinä et ole muukalaisvastainen

Vierailija kirjoitti:

Suomi ei ole länsimaa siinä missä esim muut pohjoismaat tai länsi-euroopan maat. Töitä on just näille vaipanvaihtajille ja sitten Helsinkiin tarvitaan muutama kokki Filippiineiltä. Oikeasti tässä maassa ei ole mitään käyttöä koulutetuille ihmisille.

Opetisministeriö on ottanut tavoitteeksi, että 50% nuorista aikuisista hankkii korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä.

Vierailija kirjoitti:

Lapsille pitäisi syöttää huonompaa ravintoa etteivät pystyisi opiskelemaan noita turhia juttuja koska tyhmyys.

Olisi sinunkin kannattanut opiskella pari vuotta äidinkieltä, että osaisit käyttää pilkkuja, lauseita, virkkeitä, lauseenvastikkeita tai relatiivilauseita ihan oikein. "Koska tyhmyys" tai "koska talvi" tms. puolilauseet ilmeisesti ovat jonkinlaista fingelskaa, jossa tarkoituksena on sanoa "tyhmyyden vuoksi" (because of...) tai "koska he ovat liian tyhmiä opiskellakseen" tms. 

Lisää on tulossa ihan nuoristakin. Oman alamme liitto ärähti muutamia vuosia takaperin päättäjille, kun alalle oli jo lisätty 25% uusia aloituspaikkoja, jotka olivat tilastoissa näkyneet valmistuneiden työttömyyden kaksinkertaistumisena, ja päättäjät kaavailivat silti kasvattavansa aloituspaikkojen määrää vielä toisen mokoman lisää. Onneksi ei ainakaan vielä ole tapahtunut. 

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi ei ole länsimaa siinä missä esim muut pohjoismaat tai länsi-euroopan maat. Töitä on just näille vaipanvaihtajille ja sitten Helsinkiin tarvitaan muutama kokki Filippiineiltä. Oikeasti tässä maassa ei ole mitään käyttöä koulutetuille ihmisille.

Opetisministeriö on ottanut tavoitteeksi, että 50% nuorista aikuisista hankkii korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä.

Tottakai. Opiskelu on vähän niinkuin aikuisten päivähoitoa. Pistetään sinne, niin nuorisotyöttömyys näyttää vähän paremmalta ja mielenterveys tykkää kun on jotain tekemistä. Eihän nyt oikeasti nykyinenkään määrä haluaisi opiskella, jos olisi vaihtoehtona työskennellä ok palkalla jolla eläisi ja voisi suunnitella tulevaisuutta. 

Ja lisää tulee naistutkimuksen laitokselta. Kuka palkkaa feministisen marxilaisen;)

Isokallio voisi kertoa, mistä löytäisin työn, jossa tarvitaan matematiikkaa. Sitä kun hän niin käskee opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta eihän heillä edes ole esittää yhtäkään todellista tilastoa koko aiheesta!

Korkeakoulutetuista työttömistä suurin osa on AMK-tutkinnon suorittaneita eli syyskuussa noin 17 000 ja heillä työttömyyden kesto oli pääosin alle 23 vko. Yliopistotutkinnon (maisteri) oli suorittanut noin 13 000 työtöntä ja he työllistyivät pääosin 26 viikossa.

Samaan aikaan eli syyskuussa 2018 meillä oli noin 105 000  sellaista työnhakijaa, joilla oli pelkkä peruskoulutodistus ja heillä työnhaku kesti keskimäärin 41 viikkoa. Ammattitutkinnon suorittaneita työttömiä oli 280 000.

Lähde: TEM työnvälitystilasto

Pelkän peruskoulun suorittaneissa on huomattavasti enemmän sekä päihde- että muita ongelmaisia tai vajaatyökykyisiä joita ei pitäisi oikeastaan laskea työttömiksi ollenkaan jos nuo eivät todennäköisesti tule ikinä tekemään töitä. Toki korkeakoulutettukin voi olla päihdeongelmainen mutta sanoinkin että enemmän.

Korkea- ja oikeastaan muissakin koulutetuissa huolestuttavin ryhmä on se työhaluiset, kykyiset ja usein kohtalaisen koulutetut ja osaavatkin jotka ei vaan saa töitä koska niitä ei ole, työnantajat valkkaa suhteilla tai ikä/joku muu pikkuseikka on väärä.

Pitkään jatkunut suurtyöttömyys on tehnyt työnantajista ylimielisiä, poliitikoista harhaisia (siis siinämielessä ettei haluta nähdä kokonaistilannetta objektiivisesti) ja työttömiksi jumiutuneista katkeria. 

Mikä ihmeen pitkään jatkunut suurtyöttömyys? Meillä on tällä hetkellä vähemmän työttömiä kuin aikoihin.

Tällä hetkellä jo yliopisto-opiskelijat revitään palkkatöihin, joten mihin ihmeesi perustuu arviosi siihen, että töitä ei ole? Jonkun antropologiaa pääaineenaan lukeneen kokeumuksiin?

Suurtyöttömyys on jatkunut 90-luvulta saakka. Jos luku on satojatuhansia, kyseessä on suurtyöttömyys vaikka luku laskisikin välillä 500 tuhannesta 250 tuhanteen. 

Työtön matemaatikko kirjoitti:

Isokallio voisi kertoa, mistä löytäisin työn, jossa tarvitaan matematiikkaa. Sitä kun hän niin käskee opiskelemaan.

Mun kaveri, FM, meni johonkin vakuutusyhtiöön kun kyllästyi opettamaan matikkaa. 

- Varsinkin kaupallisen alan koulutus on kokenut inflaation.  Paljon koulutetaan tradenomoja ja vieläpä on työttömiä kauppatieteen maistereitakin.  Tähän päälle vielä erilaiset yksityiset opinahjot, esim. Helbus

- Sukulaisten ja tuttujen suosiminen.  Paikkaa ei välttämättä saa se, joka olisi soveltuvin, varsinkaan, jos tämä on työtön. Vaan ennemmin voidaan palkata se Pirkko, joka oli yhden työntekijän kanssa työskennellyt yhden kesän yhdessä ja tämä oli hyvä työntekijä. ( =hauska tyyppi, kivaa yhdessä.) 

-Työnantajilla on epärealiset odotukset ja vaatimukset. Varsinkin kaupallisella alalla niin jo moniin harjottelupaikkoihin haetaan valmista tekijää. Jos valmistut vähäisellä tai kokonaan ilman oman alan työkokemusta niin valmistuttuaan on lähes mahdotonta enää saada töitä. 

Vierailija kirjoitti:

Kalle Isokallio sai aikoinaan suuret erorahat Nokialta. Mikäs siinä on viisastella, kun oma toimeentulo on turvattu.

Periaatehan on se, että lapsettomilla on suurin tietoa, miten lapset pitää kasvattaa ja rikkailla, miten köyhien pitää elää.

Turha noilla tutkinnoilla on kekkaloida. Menisitte töihin!

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt, että etenkin naisille (miksei miehillekin, ei ole omakohtaista kokemusta) se aikaikkuna jolloin kelpaat työnantajalle on todella pieni, etenkin akateemisilla asiantuntija-aloilla. 

Alle 30-vuotiaana olet opiskelija/vastavalmistunut, jolla ei ole vielä kunnon työkokemusta ja siksi et pääse kunnon hommiin. 30-35-vuotiaana olet optimi-iässä ja jos nämä työvuodet menevät laman tai lasten saannin vuoksi hukkaan, niin se on voi voi. 35-40-vuotiaana voit vielä työllistyä ja edetä uralla, jos olet onnistunut hankkimaan relevanttia työkokemusta koulutuksen päälle mutta yli 40-vuotiaana alkaa olla jo tosi nihkeää päästä edes haastatteluun. 50-vuotiaana voi todennäköisesti heittää uralle hyvästit jos ei ole onnistunut siihen mennessä pääsemään johonkin vakituiseen suojatyöhön.  

Jep! Maisteriksi valmistuvien keski-ikä taitaa olla nykyisellään 29.  Tällöin pitäisi olla saanut oman alan kokemusta harjoitteluista ja mielellään ihan palkkatyöstäkin. Jos haluaa perhettä niin 3- kymppisenä sitä pitäisi alkaa tekemään tai ainakin suunnittelemaan.  Monet yritykset voivat myös ajatella, että nainen on "lapsentekoiässä", joten tätä on turha palkata koska kuitenkin lähitulevaisuudessa voi jäädä äitiyslomalle. Eipä siinä nyt ihan hirveästi sitä aktiviista aikaa ole, jolloin kelpaa työmarkkinoille akateemisena naisena. 

t. 30- vuotias, jolla vielä KTM- tutkinto kesken, eikä hirveästi alan työkokemusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt, että etenkin naisille (miksei miehillekin, ei ole omakohtaista kokemusta) se aikaikkuna jolloin kelpaat työnantajalle on todella pieni, etenkin akateemisilla asiantuntija-aloilla. 

Alle 30-vuotiaana olet opiskelija/vastavalmistunut, jolla ei ole vielä kunnon työkokemusta ja siksi et pääse kunnon hommiin. 30-35-vuotiaana olet optimi-iässä ja jos nämä työvuodet menevät laman tai lasten saannin vuoksi hukkaan, niin se on voi voi. 35-40-vuotiaana voit vielä työllistyä ja edetä uralla, jos olet onnistunut hankkimaan relevanttia työkokemusta koulutuksen päälle mutta yli 40-vuotiaana alkaa olla jo tosi nihkeää päästä edes haastatteluun. 50-vuotiaana voi todennäköisesti heittää uralle hyvästit jos ei ole onnistunut siihen mennessä pääsemään johonkin vakituiseen suojatyöhön.  

Jep! Maisteriksi valmistuvien keski-ikä taitaa olla nykyisellään 29.  Tällöin pitäisi olla saanut oman alan kokemusta harjoitteluista ja mielellään ihan palkkatyöstäkin. Jos haluaa perhettä niin 3- kymppisenä sitä pitäisi alkaa tekemään tai ainakin suunnittelemaan.  Monet yritykset voivat myös ajatella, että nainen on "lapsentekoiässä", joten tätä on turha palkata koska kuitenkin lähitulevaisuudessa voi jäädä äitiyslomalle. Eipä siinä nyt ihan hirveästi sitä aktiviista aikaa ole, jolloin kelpaa työmarkkinoille akateemisena naisena. 

t. 30- vuotias, jolla vielä KTM- tutkinto kesken, eikä hirveästi alan työkokemusta

No miten ihmeessä voi olla työkokemusta vailla ja tutkinto kesken vielä kolmekymppisenä? Ylioppilaaksi pääsee 19-vuotiaana?

Suomalaiset on liian nirsoja. Mikä on kun ei nollasopparit ja palkattomat harjoittelut kelpaa nuorille (35-50v) työntekijöille? Eläikää nostetaan koko ajan ja  40v on uusi 20v.