Menikö mies mielestänne liian pitkälle, otti 11-vuotiaan huoneesta oven pois kun lapsi paiskoi sitä
11v on puhelinkiellossa kun ei noudattanut ruutuaikaa. Tästä suuttuneena paiskoi oveaan kymmenisen kertaa. Mies otti koko oven saranoiltaan ja vei autotalliin.
Oliko liian raju seuraus noin "pienelle" kiukuttelulle?
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmalle helpoin tapa mennä sieltä mistä aita on matalin, eikä selvittää asioita ja ongelmia puhumalla.
Tuo toimii vielä 12v. mutta mitä teette kun lapsi on 16-18v?
Laitatte lapsen kadulle tai laitokseen, toisten kasvatettavaksi, niinkö? Ja lapsi omien ongelmien kanssa yksin.
Joskus ainut mikä pysäyttää lapsen on laitos. Siellä vasta henkilökunta pääsee puheyhteyteen. Olisi kiva nähdä miten sinä ja muut vuoden vanhemmat puhuvat hormoonimyrskyssä kotiaan rikkovalle lapselle, tai rakastaa ehjäksi lapsen josta on vain jäljellä avoin ikkuna ja puhelin johon ei saada yhteyttä.
Mikäli lasta on kasvatettu rauhallisesti keskustellen ja rakastaen pienestä pitäen hormonimyrskyissäkään ei kotia säretä ja keskusteluyhteys nuoreen säilyy koko ajan. Mitään laitoksia ei tarvita.
Meinasin kirjoittaa samaa. Meillä on murrosikä käyty lävitse jo useamman lapsen toimesta. Ei poistettu ovia, eikä huudettu ja reuhattu. Ihan keskustelemalla saatiin asiat hoidettua. Mikä takasi sen, että keskusteluyhteys pysyi myös hankalimpina vuosinakin, jolloin nuori hormoonimyrskyissään tarvitsi apua selvitäkseen aikuisuuteen.
Aika äärikeino olisi ollut oven poistaminen ruutuajan takia. Mitä siinä vaiheessa, kun tulee oikeita ongelmia. Puratteko koko huoneen vai heitätte nuoren ulos.
Tässä on kaksi viimeisinta kommentoijaa harvinaisen täyspäisiä kasvattajia yleensä palstalaisiin verrattuna, toivottavasti teillä on paljon lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä idea.
Yks mies poisti keittiöstä kaapinovet, kun vaimonsa jätti ne aina auki. Vaimo oli tuumannut, että jos ne ei ole tunnin sisällä takaisin, avioero.
Suluttajan viimeinen taistelu.
Hihhih, tulikohan ero? Turhaan ne ovet niissä kaapeissa ovat, jos ne aina jättää auki.
Vierailija kirjoitti:
11v on puhelinkiellossa kun ei noudattanut ruutuaikaa. Tästä suuttuneena paiskoi oveaan kymmenisen kertaa. Mies otti koko oven saranoiltaan ja vei autotalliin.
Oliko liian raju seuraus noin "pienelle" kiukuttelulle?
Ihan oikein tehty. Oppiipahan olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Mies teki ton jo 20v sitten. Ei jäänyt lapselle traumoja, eikä ovelle.
Kaikkitietävä äityli tietää kaikki lapsen ajatukset..
Malliesimerkki tyhmyydestä. Ei ole kyse mistään kukkahattutätien laista, vaan Suomen rikoslaista. Lasten fyysinen rankaiseminen on kielletty Suomen rikoslaissa. Laki on laki.
Multa on kans joskus teinivuosina otettu ovi pois paiskomisen takia. En paiskonut toiste :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun joutuu turvautumaan tuollaisiin rangaistuksiin on jo mennyt pieleen pahasti.
Mutta kyllähän tuo pinnallisesti tulee varmasti auttamaan eli lopettaa oven paukuttelun (nyt tietysti ei voikaan) tulevaisuudessa.
Ei noilla keinoin kuitenkaan pureuduta todellisiin ongelmiin.
Joo, kyllä on kasvatus mennyt täysin pieleen jos lapsi/teini joskus näyttää mieltään eikä aina vaan kiltisti tottele ja käyttäydy nätisti. Mihin todellisiin ongelmiin? Ihan kuin taustalla olisi pakko olla jotain suuria ongelmia jos teini-ikää lähestyvä tyttö vähän paiskoo ovia.
Minä ennemmin sanoisin että kasvatus ON mennyt pieleen jos lapsi ei joskus osoita mieltään vaan aina käyttäytyy hyvin. Käsittääkseni kuitenkin lapsi riehuu vaan turvallisessa ympäristössä
Olin juuri tulossa kirjoittamaan samaa. On erikoinen perhe, jos lapset ei koskaan kapinoi ja paisko ovia. Peloteltu hiljaiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Malliesimerkki tyhmyydestä. Ei ole kyse mistään kukkahattutätien laista, vaan Suomen rikoslaista. Lasten fyysinen rankaiseminen on kielletty Suomen rikoslaissa. Laki on laki.
Sanoppa, että missä kohtaa tämä fyysinen rankaiseminen on tapahtunut?
Vierailija kirjoitti:
Hyvä idea.
Yks mies poisti keittiöstä kaapinovet, kun vaimonsa jätti ne aina auki. Vaimo oli tuumannut, että jos ne ei ole tunnin sisällä takaisin, avioero.
Ihan liian määräilevä mies. Oliko keittiö muka yksin miehen? En olisi jäänyt tuohon kyökkiin/huusholliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua kuulostaa hipiltä, mutta kyllähän oven pois ottaminen on aika raju rangaistus. Jokaisella on oikeus yksityisyyteen, jopa lapsella.
Pitäisi olla joku hieman parempi keino opettaa että ovia ei paiskota. 11 v kuitenkin on jo suhteellisen iso.
Ja kuitenkin kuulostat.
😂😂😂 Got me
T. Tuon viestin kirjoittaja
:D iskällä on auktoriteetti kohdillaan!
Just hyvä että puuttui huonoon käytökseen
Ihan asiallinen ratkaisu, mikäli hoidettu rauhallisesti ja ilman draamaa.
Meni liuan pitkälle, mitä seuraavaksi? Kännykkä on jäähyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tullaan juuri siihen, että tämän ajan vanhemmilla on vanhemmuus täysin hukassa. Lapsi määrää tahdin jo pk-ikäisestä lähtien ja kun lapsi tulee teini ikään peli on jo menetetty. Vapaa kasvatus ja pettymyksiä ei saa mussukoille aiheuttaa, muuten käytös on tollaista. Jatkuvasti näkee näitä kauhukakaroita ja niiden avuttomia vanhempia, oksettavaa. Siinä meillä tulevaisuuden hedelmät. Pakko vaan lisääntyä vaikka ei ole mitään valmiuksia kasvattaa lasta. Ennen lapset osasi käyttäytyä ja vanhemmilla oli selvä rooli. Ja joo, myös lasta sai rangaista, jos hyppi vanhempien silmille. Se oli ihan oikein. Nyt ei saa tehdä mitään ja sen seurauksesta lapset ja nuoret on ihan järkyttäviä.
Mua naurattaa tälläiset kommentit. Ja mitä tarkoitat ennen? 50-vai 70-luvulla vai peräti viime vuosisadan alusta?
Lapsuus on annettu kasvamista varten aikuisuuteen.Olen elänyt tuon ajan ja kasvatustulokset ovat karua luettavaa ja ystävien kohtalo - alkoholi- ja mielenterv.ongelmia, tunnekylmyys, pahansuopaisuus ja joka ikinen päivä useampi yli 60v tekee itsemurhan. Ja lähes poikkeuksetta taustalla on lapsuuden traumat ja tunnekylmyys.
Koskaan aikaisemmin Suomen nuoriso ei ole voinut niin hyvin kuin tänä päivänä, joka näkyy koulumenestyksenä (Pisa-tutkimukset) lapsen hyvällä mielenterveydellä, itsetunnolla, jota ei ole nujerrettu kurilla ja alistamalla, vähentyneenä alkoholi- ja tupakan käytöllä (ennen 12v polttivat tupakkaa) väkivalta, kiusaaminen ja rikokset ovat merkittävästi laskeneet jne.
Tässä faktoja nykynuorisosta
Oot kyllä aika hakoteillä. Nykynuoriso ei todellakaan voi hyvin millään mittareilla. Huostaanottoja on enemmän kuin koskaan, mielenterveysongelmat ja nuorten aikuisten eläköityminen siitä syystä lisääntyy koko ajan. Lapset ja nuoret käyttäytyy todella huonosti ja pk on enemmän sossuperheitä kuin aikoihin. Itse elänyt tuota aikaa, eikä mun ystävissä tai tutuissa ole mitään noista mitä mainitsit. Päinvastoin, jokainen sanoo että onneksi eli nuoruuden ja lapsuuden silloin. Samat perheväkivalta ja alkoholisti perheet on tässäkin ajassa ja katkeruus ym. Joten ihan turha vedota, että se oli sen ajan syytä. Surullista jos sun itsetunto on nujerrettu silloin, mutta muuten oot kyllä ihan kuutamolla tämän päivän tilanteesta.
Ei vaan sinä olet. Valtaosa nuorisosta voi paremmin kuin koskaan aiemmin. Sitten on hyvin pieni vähemmistö, joka puolestaan voi huonommin kuin koskaan, ja ongelmat on moninaisempia kuin ennen.
Se, että huostaanottoja tehdään enemmän ja sossuperheitä on enemmän johtuu siitä, että ihmisiä ja perheitä yritetään auttaa merkittävästi enemmän kuin ennen.
Meillä oli samaa jossain vaiheessa ja pikkusiskon turvallisuuden takia otin oven pois. Mikään sanominen tai keskustelu ei auttanut. Poika on autismin kirjolla, joten se oven paiskominen jäi vähän niin kuin päälle. Lisäksi asutaan kerrostalossa, niin se häiritsi jo naapureitakin.
Sai oven takaisin kuukauden kuluttua ja siihen loppui paiskominen. Poika on ihan kunnollinen nuori nykyään, ei tullut traumoja.
Nyt varhaisteini-tytär puolestaan paiskoo ovia ja mietin, että tekisikö saman, mutta tilanne on vähän eri, kun pojan kavereita saattaa olla, eivätkä ole pikkulapsia enää. Tarvitsevat yksityisyyttä eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli samaa jossain vaiheessa ja pikkusiskon turvallisuuden takia otin oven pois. Mikään sanominen tai keskustelu ei auttanut. Poika on autismin kirjolla, joten se oven paiskominen jäi vähän niin kuin päälle. Lisäksi asutaan kerrostalossa, niin se häiritsi jo naapureitakin.
Sai oven takaisin kuukauden kuluttua ja siihen loppui paiskominen. Poika on ihan kunnollinen nuori nykyään, ei tullut traumoja.
Nyt varhaisteini-tytär puolestaan paiskoo ovia ja mietin, että tekisikö saman, mutta tilanne on vähän eri, kun pojan kavereita saattaa olla, eivätkä ole pikkulapsia enää. Tarvitsevat yksityisyyttä eri tavalla.
Kasvatat siis lapsiasi eri tavalla. Oletko tyttärelle sanonut, että ovi lähtee jos ei asiat muutu?
Lapseni ovat eri ikäisiä nyt, kuin silloin, kun oli se ovikeissi, joten kyllä kasvatan heitä nyt eri tavalla kuin pikkulapsina. Oven paiskominen tyttären kohdalla ei aiheuta vaaraa muille, eikä sitä tapahdu joka päivä useita kertoja. Kuten sanottua, niin poika on erityislapsi, eikä samat keinot aina toimi. En ole uhkaillut tytärtäni oven poistamisella, koska jos uhkaan, niin myös toteutan sen tarvittaessa ja en ole varma onko siitä hyötyä.
Hyvä. Meillä naapurit olis soittaneet poliisiin, jos olisi paiskonut jotain ovea kymmenen kertaa. Plus, että olisin joutunut korvaamaan oven, jos olisi mennyt rikki.