Kokemuksia urheiluvalmentajista kaikissa lajeissa?
Lehdissä on ollut juttuja kammottavista valmentajista. Mikä kokemus teillä urheilevien lasten vanhemmilla on? Minkälaisia valmentajia tuolla urheilussa liikkuu?
Itsellä on kokemusta futiksesta. Ekassa pojan futisjoukkueessa oli natsimeininki. Joukkueessa oli 2 tason pelaajia, toiset huonompia - ja toiset valmentajien poikia. Kun - silloin 6-7 vuotiaat pojat tulivat harkkoihin, "parhaiden" (lue: valmentajien) poikien valmennusryhmässä piti tervehtiä valmentajaa rivissä ja yhteiselle huudolla "Hyvää iltaa, herra valmentaja!" Moni tuosta "hyvien" joukkueesta on lopettanut, vaikka suurin osa on vasta 14v. Me vaihdettiin futisjoukkuetta toiseen juuri tuon inhottavan kohtelun takia.
Uudessa joukkueessa kaikki toimi erinomaisesti, yhteishenki oli loistava, ja pojat pelasivat "kaikki pelaa" -tyylillä.
Jääkiekossa ollaan aina oltu samassa joukkueessa, koska asuinalueellamme ei ole valinnanvaraa. Kiekossa on järkyttävän erilaisia valmentajia, toiset (vaikka ovatkin nuoria, alle 30v), valmentavat natsityyliin, kun taas moni vanhempi valmentaja valmentaa lempeästi. Saattaa tietenkin johtua siitä, ettei näillä nuoremmilla ole omia lapsia... Toisaalta, kyllä minua ihmetyttää sellainen valmentaja, joka näkee asiakseen kiroilla nuorille lapsille. Sarkasmin ja ilkeilynkin viljeleminen on yleistä, varsinkin nuorten kiekkovalmentajien keskuudessa.
Mikä idea siinä on? Että valmentaja tuntee halua vittuilla ihan pienillekin lapsille? Siis lapsille, jotka aina eivät edes vielä ymmärrä sarkasmia?
https://yle.fi/urheilu/3-10507962
https://www.is.fi/muutlajit/art-2000005899293.html
https://www.is.fi/jalkapallo/art-2000005897524.html
Kommentit (2)
Ainakin kamppailulajeissa oli 80-luvulla melkoisia mestareita.
Välillä sai ihan pataankin. Toisaalta itse lähdin ihan sitä hakemaankin ja kovuutta. Näkisin että olen kovempi nyt sen ansiosta. Nykyään harjoittelu on paljon tieteellisempää ja juomataukojakin on. Ennen juomataukoja ei ollut koska ne nähtiin nössöilynä.
En viitsi mennä mihinkään yksityiskohtiin, mutta olen nähnyt bambukepillä napauttelu ja olen itsekin joutunut ottamaan näpsyjä vastaan, kun en ollut tarpeeksi keskittynyt suorituksen aikana.
Itse vastustan tuollaista valmentamista, mutta en kuitenkaan halua kieltää sitä, jos sellaiseen elämykseen haluaa osallistua täysi-ikäisenä.
Lapsillehan tuo on ihan kamalaa ja voi johtaa ihan harjoitteluista lintsailuunkin.
Olen sivusta seurannut telinevoimistelua. Monenlaisia on, autoritaarisia tulee erityisesti eraasta naapurimaastamme, mutta osa heista on vain autoritaarisia ja oikeasti myos tuntee opettamansa asian taysin. Kaikkein saalittavimpia nakyivat olevan suomalaiset nuoret mimmit ja kundit jotka yrittivat matkia autoritaarista valmennustyylia, mutta ei heillla ollut mitaan oikeaa osaamista ja auktoriteetti oli pelkkaa huutamista.
Minusta tuon Egotripin laulajan avautuminen oli aika lapsellista. Kyseinen tapaus ei edes kuulostanut mitenkaan erityisen torkealta, korkeintaan hitusen tarpeettoman tylylta. "haaveiden murskaaminen" jos se tarkoittaa luopumista kuvitelmista ammattilaisurasta on edessa ennemmin tai myohemmin 99,999 % siita haaveileville pikkupojille. Suurin osa tietysti itsestaankin luopuu siita, ja keskittyy muihin asioihin.