Lue keskustelun säännöt.
Muita, joiden mielestä ilmainen kouluruoka on ihan turhaa ja jopa haitallista?
14.11.2018 |
Lapset syövät turhan paljon muutenkin ja kouluruoka on karmeaa hiilarimössöä.
Asuimme vuosia Ranskassa ja siellä lapsilla oli omat eväät lounaaksi: pari voileipää, kasviksia, hedelmiä tms. Jos koulupäivä oli pitkä eli klo 16:een, koulusta sai pienen välipalan: jugurtin, hedelmiä, pähkinöitä. Lapsemme söivät näin vuosia ja heillä ei ole mitään ylipaino- tai muita terveysongelmia.
Lasten ei tarvitse olla vatsa täynnä ja väsyneitä koko ajan.
Päivällisellä ruoka maistuu sitten paremmin ja se on koko perheen yhteinen hetki.
Ranskassa ja muualla Euroopassa kukaan ei myöskään hyväksyisi, että verovaroilla kustannetaan kouluaterioita. Lasten ruokkiminen on vanhempien tehtävä.
Kommentit (85)
Olen syönyt kouluruokaa. Ainakin niinä kertoina oli hyvää.
Olen syönyt myös sairaalaruokaa. Sekin oli hyvää, vaikka osa ihmisistä toisin sanoo.
Sairaalaan jouduin suolitukoksen takia ja leikkauksen jälkeenkin suolisto käynnistyi vasta kahdeksantena päivänä (minkä ajan sain ravinnon ja nesteen suoneen).
Kun vatsa lopulta toimi, sain ensimmäiselsi lasillisen punaista mehua. Luultavasti tavallista tiivistemehiua. En kunnolla pysty kuvailemaan, miten äärettömän hyvää se oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä, että on kouluruoka.
Muistan vieläkin pienikokoisen pojan luokaltamme. Söi maanantaisin koulussa kuin hevonen. Välillä oli edellisen kerran saanut ruokaa lauantaina. Äitinsä oli alkkis (selvis myöhemmin)...
Kouluruuasta voi olla montaa mieltä, mutta aika turha sitä on haukkua hiilarihötöksi jos vertailukohtana on ap:n mainitsemat voileivät, kasvikset ja hedelmät tai sokeria täynnä oleva jugurtti. Kasviksissa ei ole hiilareita mutta valkoinen leipä on kyllä melkoista höttöä ja hedelmät myös täynnä hiilareita, vaikka niistä toki saa myös vitamiineja ja kuitua.
Veikkaisin että salaatteja ja muutakin kouluruokaa monipuolisesti syövä lapsi saa kouluruuasta enemmän ravintoaineita kuin keskivertoaikuinen. Aika harva aikuinenkaan syö riittävän monipuolisesti.
Itse kyllä preferoisin jotakin rotia ja läpinäkyvyyttä siihen, mitä lisäaineita (esim. maunparantajia) kouluruokaan on sallittua lisätä ja lisätään. Joku vuosi takaperinhän oli lehtijuttu koulusta, joka lopetti natriumglutamaatin käytön ruoissaan, ja vasta se oli minulle sellainen herätys, että "hetkinen, käytetäänkö sitä muka laitosruokailussa ihan yleisesti vai miksi tämä on uutisarvoinen asia?" Olen tiennyt, että moni lounasbuffa, etenkin aasialaiset, käyttävät tuota, mutta sellaisissa tulee syötyä ehkä kerran pari kuussa, joten vaikutus on paljon pienempi.
Noin muuten, opiskelin Saksassa maaseudulla 15-vuotiaana, ja kyllä siellä hyvin harvalla näki mitään lautasmallin mukaisia eväitä saatika sitten sellaisia, joilla jaksaa 8h koulupäivän yhtä hyvin kuin lämpimällä ruualla. Kesä-heinäkuun helteillä eväät saattoivat olla repussa 5 tuntia +25 asteessa, eikä siellä kylmälaukkuja näkynyt juuri kellään, vaan eväät olivat sitten leipää nutellalla, hedelmiä jne. Kävin itse usein lähikaupan paistopisteellä hakemassa jonkun pizzan tms, ja täytyy myöntää, että siinä nälkäisenä tarttui herkästi heräteostoksena matkaan limu tai karkkipussi.
Suomessa olin omassa koulussani nähnyt ehkä yksi tai kaksi niin lihavaa teiniä, joita Saksassa tuntui siihen aikaan (reilut 10 vuotta sitten) olevan joka kymmenes.
Se riippuu ihan kunnasta ja myös keittäjistä, millaista kouluruoka on. Meidän kunnassa kouluruokaan panostetaan ja se on hyvää. Mun lasten alakoulun pääkokki on työkaverini vaimo, ja tää pääkokki aina sanoo, että hänestä tärkeintä on, että ruoka maistuu lapsille. Että aina ei mennä niin suositusten mukaan, ettei tingitä mausta. Lapset ovat aina kehuneet koulun ruokaa ja syöneet hyvin. Vanhempi lapsi on yläkoulussa nyt ja siellä kouluruoka on myös hyvää (näin ollen se on sitä myös lukiossa, koska yläkoulu ja lukio ovat samassa rakennuksessa).